Haloo, olenko mä tosiaan täällä, häh? Taidan olla. Enkä tiedä olisiko sillä väliä vaikken olisikaan.
Tämä on ollut jotenkin härö päivä. Aamulla olin niin maan saakulin väsynyt että vaivoin jaksoin nousta sängystä ylös. Syytän tietenkin kellojen kääntämistä. Linkussa huomasin että olin laittanut vauhdissa eri pari kengät, siis hyvin samannäköiset mustat Pomarin nilkkurit. Toiset vaan olivat vanhemmat (näin ollen kuluneemmat). Mutta mitäpä tuosta, mokia sattuu.
Töissä oli hukassa materiaali jonka olin aikoinaan kerännyt jatkotoimia varten. Tiesin etten ollut sitä hukannut koska olin vienyt sen työkaverin pöydälle. Saatan olla sählä mutta muistissani ei kummemmin ole vikaa. Matsku löytyi pomon kirjahyllystä. En tiedä miten se sinne joutui, enkä välitäkään. Sitten vielä lähdin liian myöhään liikenteeseen ja sain kiirehtiä ehtiäkseni linkkuun. Vihaan edetä puoljuoksua taakse päin vilkuillein. Huoh, kotiin päästiin.