Ei hitto. Miksi ihmeessä tääkin ilta pitäis muka uhrata työnantajalle vaikka huomenna vasta on työpäivä. Siis palkan pitäisi juosta jo nyt. Alkaen vaikka klo 20:00. No ei se firma tästä hyödy, mutta mä uhraan aikaani työnantajalle ja se kait tässä on se olennaisin juttu. Hitto muuten mä ryyppäisin aamuun asti saatana.
Muutenkin vain kaks iltaa viikossa muka saisi elää omaa elämää. Eikö ton suhteen pitäisi olla päinvastainen vai millä logiikalla se noin menee? Naisten logiikalla vai. Mä en ole niin pohjalla että suostuisin tohon skeidaan. Joo en ole isänmaallinen, mutta vapaus on mulle tärkeä asia. Mä en halua olla orjana missään systeemissä tai laitoksessa, miksi monet työpaikat voi laskea. Se on nöyryyttävää. Se on ihmisoikeusrikos. Entä jos kaverit pyytäis vaikka Tallinnaan pariksi päiväksi ryyppäämään? Mua ainakin hävettäisi sanoa ääneen etten pääse kun pitää mennä töihin. Eihän työttömänä vaan mistään tule yhtä säälittävää fiilistä.
Ja muutenkin jos isommassa mittakaavassa miettii niin 10-11 kuukautta töitä ja vain joku kuukausi lomaa on jotain sellaista, mihin ei millään suostuisi alistumaan. Ihan skeidaa sellainen lähestulkoon vankeudessa eläminen tai ainakin vailla itsemääräämisoikeutta.
Tätä maapalloa kun miettii niin valkoinen länkkäri on kyllä aivan pohjalla. Voithan sä joo tehdä mitä haluat, silloin harvoin kun saat aikaa siihen, mutta noin yleisesti ottaen koko systeemi on sua vastaan kun toteutat ihmisen perimmäisiä tarpeita. Me eletään aivan nynny-yhteiskunnassa ja jengi olettaa että kaikkien pitäisi olla sellaisia. En mä lapsena kokenut minkään olevan mikään kilpailu niin en oppinut ahnehtimaan. Mä arvostan materian sijasta aitoja asioita ja sellaisia luonnollisia juttuja.
Joo monesti tuntuu että mä olen ainoa järkevä tällä pallolla. Onkohan mun aivotoiminta sitten vähän kehittyneempää kuin muilla kun mä kykenen ajattelemaan omilla aivoilla enkä joka aamu marssi laput silmillä töihin kuin mikäkin tollo muurahainen. Eikö muita muka yhtään säälitä kun näette sitä alistunutta jengiä aamuruuhkassa tai vaikka metrossa? Mulle tulee niistä tyypeistä mieleen se Another brick in the wallin musavideo.
Muutenkin vain kaks iltaa viikossa muka saisi elää omaa elämää. Eikö ton suhteen pitäisi olla päinvastainen vai millä logiikalla se noin menee? Naisten logiikalla vai. Mä en ole niin pohjalla että suostuisin tohon skeidaan. Joo en ole isänmaallinen, mutta vapaus on mulle tärkeä asia. Mä en halua olla orjana missään systeemissä tai laitoksessa, miksi monet työpaikat voi laskea. Se on nöyryyttävää. Se on ihmisoikeusrikos. Entä jos kaverit pyytäis vaikka Tallinnaan pariksi päiväksi ryyppäämään? Mua ainakin hävettäisi sanoa ääneen etten pääse kun pitää mennä töihin. Eihän työttömänä vaan mistään tule yhtä säälittävää fiilistä.
Ja muutenkin jos isommassa mittakaavassa miettii niin 10-11 kuukautta töitä ja vain joku kuukausi lomaa on jotain sellaista, mihin ei millään suostuisi alistumaan. Ihan skeidaa sellainen lähestulkoon vankeudessa eläminen tai ainakin vailla itsemääräämisoikeutta.
Tätä maapalloa kun miettii niin valkoinen länkkäri on kyllä aivan pohjalla. Voithan sä joo tehdä mitä haluat, silloin harvoin kun saat aikaa siihen, mutta noin yleisesti ottaen koko systeemi on sua vastaan kun toteutat ihmisen perimmäisiä tarpeita. Me eletään aivan nynny-yhteiskunnassa ja jengi olettaa että kaikkien pitäisi olla sellaisia. En mä lapsena kokenut minkään olevan mikään kilpailu niin en oppinut ahnehtimaan. Mä arvostan materian sijasta aitoja asioita ja sellaisia luonnollisia juttuja.
Joo monesti tuntuu että mä olen ainoa järkevä tällä pallolla. Onkohan mun aivotoiminta sitten vähän kehittyneempää kuin muilla kun mä kykenen ajattelemaan omilla aivoilla enkä joka aamu marssi laput silmillä töihin kuin mikäkin tollo muurahainen. Eikö muita muka yhtään säälitä kun näette sitä alistunutta jengiä aamuruuhkassa tai vaikka metrossa? Mulle tulee niistä tyypeistä mieleen se Another brick in the wallin musavideo.