Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 570 021
  • 68 097

godspeed

Jäsen
Kun muuta tekemistä ei nyt ollut, niin aloitin (taas) katsomaan shawshank redemptionia. On tuo Morgan Freemanin ääni jotain aivan uskomatonta.

Tätä elokuvaahan on pidetty tietynlaisena homoseksuaalisuuden kuvauksena. En tiedä miten se näyttäytyy homoseksuaalin silmin, mutta itse pidän elokuvan tavasta kohdella miesten välistä ystävyyttä huomattavasti.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Tätä elokuvaahan on pidetty tietynlaisena homoseksuaalisuuden kuvauksena. En tiedä miten se näyttäytyy homoseksuaalin silmin, mutta itse pidän elokuvan tavasta kohdella miesten välistä ystävyyttä huomattavasti.
Ei tuossa homoseksuaalisuutta kuvata. Valtaa vankilassa. Ystävyys ehdottomasti on mulle se juttu, taustoista riippumatta. Kirjassa Red oli irlannista, mistä nimikin, kun oli punapää.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Meinasin kirjoittaa tänne jotakin, vaan taitaa sauna olla ns kypsä täällä mökillä, jossa yksin olen, niin menenkin löylyyn.
Olisit nyt edes kutsunut kylään. Ei tarttis yksin saunoa. Paitsi jos haluat olla saunassa itsekseen.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Onkohan nykynuorisolla samanlainen suhtautuminen 90-luvun musiikkiin, mitä itsellä oli 90-luvulla 70-luvun musiikkiin? 80-luvulla tuli kaikki rässit sun muut, niin raskas musiikkihan otti aivan uudet muodot ja sen myötä 70-luvun hevi ja rokki kuulosti omaan korvaan vähän sellaiselta hippimenolta (paitsi ehkä sabbathit ja priestit). Ehkä se Spice Girls kuulostaa menneeltä maailmalta, kun Ed Sheeran ja Käärijä pauhaa kuulokkeissa?
Luultavasti.

Tulee mieleen omilta lukioajoilta 2000-luvun ensivuosikymmeneltä anekdootti, kun Iron Maidenin löysin ja hevariksi rupesin. Lukion kirjastossa juttelin joskus rinnakkaisluokkalaisen tyypin kanssa musiikista. Kaveri diggaili itse modernimpaa metallia, tai ehkä ennemmin metalcorea ja metallista hardcorea (Lappeenrannassa oli noihin aikoihin aika kova skene jälkimmäisenä mainitun musalajin ympärillä ja ulkomaalaisiakin bändejä siellä kävi paikallisissa soittamassa), ja kun kuuli meikäläisen tykkäävän Maidenista, totesi ykskantaan että eihän se mitään metallia ole, korkeintaan hard rockia. Ihan liian kevyttä kamaa metalliksi.

Edgyllä teinihevariminulla keitti tietysti aika pahasti kiinni, ja piti siinä ruveta luennoimaan, että opettelehan kaveri historiasi ja mieti, mistä se Triviumin Matt Heafykin on ne liidinsä pöllinyt. Unohdetaan toki tässä nyt se, että Steve Harris itse pölli tuplaleadit Maidenille Wishbone Ashilta.

Mulle kyllä maistui se 70-luvun hippimusakin samoihin aikoihin, jahka vain ehdin tarkemmin tutustumaan. Mikä tietysti tapahtui about heti, kun muutti mutsin nurkista lukion kolmosella omilleen, jolloin tämän vinskahylly alkoikin yllättäen kiinnostaa. Eihän sitä nyt äitillä asuessa vielä olisi niitä levyjä voinut penkoa (joku roti!), mutta pikku hiljaa sieltä katosivat Pink Floydit, Purplet, Heepit, Genesikset ja Wigwamit meikäläisen levyhyllyn täytteeksi. En ole palauttanut, mutta korvaukseksi opetin hänet sentään Spotifya vastikään käyttämään. Eipä tuolla toisaalta ole toimivaa levariakaan ollut sen jälkeen, kun kodin ainoa levysoitin koki karun kohtalon minun ja sisaren DJ-leikeissä.

Nyt kun miettii, niin varmaan osansa tuohon hippimusakiinnostukseen oli niillä lukemattomilla lukemillani Steve Harris -haastatteluilla, joissa kertoi omista idoleistaan, eli juurikin noista edellä mainituista bändeistä. Helvetti, kai nyt Matt Heafykin on Maidenia haastatteluissaan joskus hehkuttanut, mutta oli ilmeisesti mennyt vaan ohi tuolta lukiotutulta.

Pitkä tarina, mutta tuo teoriasi näyttäisi tämän perusteella pitäneen paikkansa vielä 2000-luvulla. Vai on Maiden liian kevyttä metalliksi. Jestas sentään.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Luultavasti.

Tulee mieleen omilta lukioajoilta 2000-luvun ensivuosikymmeneltä anekdootti, kun Iron Maidenin löysin ja hevariksi rupesin. Lukion kirjastossa juttelin joskus rinnakkaisluokkalaisen tyypin kanssa musiikista. Kaveri diggaili itse modernimpaa metallia, tai ehkä ennemmin metalcorea ja metallista hardcorea (Lappeenrannassa oli noihin aikoihin aika kova skene jälkimmäisenä mainitun musalajin ympärillä ja ulkomaalaisiakin bändejä siellä kävi paikallisissa soittamassa), ja kun kuuli meikäläisen tykkäävän Maidenista, totesi ykskantaan että eihän se mitään metallia ole, korkeintaan hard rockia. Ihan liian kevyttä kamaa metalliksi.

Edgyllä teinihevariminulla keitti tietysti aika pahasti kiinni, ja piti siinä ruveta luennoimaan, että opettelehan kaveri historiasi ja mieti, mistä se Triviumin Matt Heafykin on ne liidinsä pöllinyt. Unohdetaan toki tässä nyt se, että Steve Harris itse pölli tuplaleadit Maidenille Wishbone Ashilta.

Mulle kyllä maistui se 70-luvun hippimusakin samoihin aikoihin, jahka vain ehdin tarkemmin tutustumaan. Mikä tietysti tapahtui about heti, kun muutti mutsin nurkista lukion kolmosella omilleen, jolloin tämän vinskahylly alkoikin yllättäen kiinnostaa. Eihän sitä nyt äitillä asuessa vielä olisi niitä levyjä voinut penkoa (joku roti!), mutta pikku hiljaa sieltä katosivat Pink Floydit, Purplet, Heepit, Genesikset ja Wigwamit meikäläisen levyhyllyn täytteeksi. En ole palauttanut, mutta korvaukseksi opetin hänet sentään Spotifya vastikään käyttämään. Eipä tuolla toisaalta ole toimivaa levariakaan ollut sen jälkeen, kun kodin ainoa levysoitin koki karun kohtalon minun ja sisaren DJ-leikeissä.

Nyt kun miettii, niin varmaan osansa tuohon hippimusakiinnostukseen oli niillä lukemattomilla lukemillani Steve Harris -haastatteluilla, joissa kertoi omista idoleistaan, eli juurikin noista edellä mainituista bändeistä. Helvetti, kai nyt Matt Heafykin on Maidenia haastatteluissaan joskus hehkuttanut, mutta oli ilmeisesti mennyt vaan ohi tuolta lukiotutulta.

Pitkä tarina, mutta tuo teoriasi näyttäisi tämän perusteella pitäneen paikkansa vielä 2000-luvulla. Vai on Maiden liian kevyttä metalliksi. Jestas sentään.
Muistan ja elin vähän mukanakin tuota 2000-luvun alun harkore-aikaa. Suomessa muuallakin nuorempi polvi innostui soittelemaan sitä vähän raskaampaa poljentoa. Onpa niistä ajoista jäänyt mukaan hyviä lappeenrantalaisia kavereitakin.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei tuossa homoseksuaalisuutta kuvata. Valtaa vankilassa. Ystävyys ehdottomasti on mulle se juttu, taustoista riippumatta. Kirjassa Red oli irlannista, mistä nimikin, kun oli punapää.
Tennessee Williamsin näytelmässä ”Kissa kuumalla katolla” kuvattiin käsittääkseni homoseksuaalisuutta, mutta näytelmän perustuvassa saman nimisessä elokuvassa asiat esitettiin siltä kantilta, että jokainen heteronainen olisi heittänyt pöksyt nurkkaan siinä vaiheessa, kun Paul Newman katsoi Elizabeth Taylorin sukkiensa tarkistamista.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Onkohan nykynuorisolla samanlainen suhtautuminen 90-luvun musiikkiin, mitä itsellä oli 90-luvulla 70-luvun musiikkiin? 80-luvulla tuli kaikki rässit sun muut, niin raskas musiikkihan otti aivan uudet muodot ja sen myötä 70-luvun hevi ja rokki kuulosti omaan korvaan vähän sellaiselta hippimenolta (paitsi ehkä sabbathit ja priestit). Ehkä se Spice Girls kuulostaa menneeltä maailmalta, kun Ed Sheeran ja Käärijä pauhaa kuulokkeissa?
Mun mielestä se kasarin metalli alkoi vasta ysärillä yleistymään, alkuvuosina tuli BC:tä, Seppistä, PAnteraa, FF:ää, Slipknottia to name a few. Nykymetallista ala FFDP on täyttä paskaa. Eikä lyhenne siis tarkoita Finnish Force Defence Paskaa... :D
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Mun mielestä se kasarin metalli alkoi vasta ysärillä yleistymään, alkuvuosina tuli BC:tä, Seppistä, PAnteraa, FF:ää, Slipknottia to name a few. Nykymetallista ala FFDP on täyttä paskaa. Eikä lyhenne siis tarkoita Finnish Force Defence Paskaa... :D
Juu ysärillä silloin alussa se rässi ja muu alkoi nousta ja samaa tahtia löyty sitten kasarin hc-punkit. Kasarilla vielä kuunneltiin veljen kanssa maideneita ja waspeja.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Nämä lapsuuden kodissa käymiset ovat kyllä jänniä yhdistelmiä nostalgiaa ja iloa, mutta myös reippaasti alakuloa kaiken tänne liittyvän vähemmän kivan vuoksi. Kiva se on käydä, mutta onneksi huomenna pääsee kotiin ja elämään omaa elämäänsä.
 

Alejandro

Jäsen
Yleensä ostan kaveribileisiin sen 5-6 juomaa ja huomaan kuinka aika ei meinaa riittää kaikkien juomiseen.

Pari viikkoa sitten otin frendin tupareihin vain neljä pientä tölkkiä (kolme olutta ja yks hard seltzer) ja tuo oli aivan passeli määrä. Ja ilman mitään laskuhumalan tai krapulan oireita selvittiin, mikä oli hyvä koska seuraavana päivänä oli töitä.
Chapeau! Arvostan. Itselläni alkaa valitettavasti aina suu käymään ja sitten on otettava ratkaisevasti pari lisää.

Itse tässä heräsin tunti sitten pienessä krapulassa kaverin häiden jäljiltä. Ei huono olo, mutta ehkä illan viimeinen olisi voinut jäädä juomatta. Ja nuuskat jättää pummimatta. Opiskelijana vielä käytin nuuskaa päivittäin oikein urakalla, mutta noista nikotiinipusseista alkaa vintti pimetä jo puolen minuutin jälkeen. Noista jää vielä huono olo seuraavallekin aamulle.

Oon varmaan vaan vanha.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Täällä on varmasti jonoksi saakka tyyppejä, jotka haluaa ostaa mulle liput maaliskuiselle Kentin keikalle sekä luonnollisesti matkat, hotellin, ruuat ja juomat. Yksärillä rohkeasti yhteyttä. :D
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mun mielestä se kasarin metalli alkoi vasta ysärillä yleistymään, alkuvuosina tuli BC:tä, Seppistä, PAnteraa, FF:ää, Slipknottia to name a few. Nykymetallista ala FFDP on täyttä paskaa. Eikä lyhenne siis tarkoita Finnish Force Defence Paskaa... :D
Nykymetallissahan on vaikka ja mitä hienoa kun jaksaa vähän paneutua asiaan. Siinä missä aikanaan löytääkseen UG bändejä piti lukea ties mitä zinejä, niin nykyään voi mennä YouTubeen, Spotifyyn jne. ja etsiä sieltä musiikkia. Löytyy kaikkea jännää jostain Manowar pastisseista semmoiseen meteliin että 30 vuotta sitten ei edes osattu sellaista kuvitella.

Mikäs muuten tuo FF on?
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Nykymetallissahan on vaikka ja mitä hienoa kun jaksaa vähän paneutua asiaan. Siinä missä aikanaan löytääkseen UG bändejä piti lukea ties mitä zinejä, niin nykyään voi mennä YouTubeen, Spotifyyn jne. ja etsiä sieltä musiikkia. Löytyy kaikkea jännää jostain Manowar pastisseista semmoiseen meteliin että 30 vuotta sitten ei edes osattu sellaista kuvitella.

Mikäs muuten tuo FF on?
Tsiisus.


 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

godspeed

Jäsen

"Vihamielistä, pilkallista tai nimittelevää kielenkäyttöä sallitaan eri foorumeilla eri tavoin. Klassisessa humanistis-akateemisessa keskustelussa kaikki yritykset perustella tiettyä näkemystä tällaisin hiekkalaatikkokeinoin ovat tuomittavia, eduskuntakeskustelussa koetellaan välillä sääntöjen rajoja, ja sitten ovat huonosti moderoidut nettipalstat. Täten ne ovatkin kaikkein primitiivisimpien yksilöiden vallattavissa, ja joskus psykopaattiset tai muista syistä empatiavajeiset vetävät muut perässään aggressioidensa pyörteisiin.

Kaikkien lippujen alla on monenlaista väkeä. Esimerkiksi akateemiselta keskustelulta edellytetty asiapohjaisuus ja vastakkaisten näkemysten kunnioittaminen edustavat lähinnä pyrkimystä ajattelun harjoittelemiseen. Ne eivät ole todiste kenenkään erityisestä ja hyvästä luonteenlaadusta."

Kas, Lauermallakin on jotain sanottavaa myös foorumielämästä. Ja onhan tuossa kieltämättä pointtiakin :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös