Ensimmäinen työpäivä takana ja aivan suotta hermoilin. Hyvä ja ennen kaikkea tehokas tiimi, asiallinen ja helposti lähestyttävä työnjohto ja niin yksinkertainen duuni, että jopa minä kykenin sen tekemään. Huomenna voin herätä ihan rennosti 20 minuuttia myöhemmin kuin tänään, koska eväät ovat mukana. Postikeskuksen henkilöstöravintolan hinnat kun ovat hitusen liian korkeita meikäläisen budjetille.
Olihan siellä myös eräs katseenkestävä vaaleahiuksinen naisoletettu, jonka kanssa näköjään jaemme työmatkastamme ainakin kaksi kilometriä. En rupea tekemään niitä virheitä, joita olen nähnyt muiden tekevän ja joihin olen häpeäkseni itsekin joskus huomattavasti nuorempana sortunut eli kuvittelemaan asioita ilman todistusaineistoa, joten annan asioiden tapahtua omalla painollaan. Jos mitään ei tapahdu, ei se minua pahemmin haittaa. Jos taas jotain kehitystä tapahtuu, on se positiivinen yllätys.