@Palstalegenda ehkä uskallan paljastaa.. minä olen elämäni aikana tehnyt stand up komiikkaa amatööritasolla. Kymmenkunta vuotta sitten aktiivivaiheessa olin "paljonkin" erilaisilla open mic- ja treeniklubeilla ympäri maata (en tosin koskaan Oulussa, jota tuo sinun tilanteesi Remakan suhteen koski) sekä myös muuallakin. Nykyään olen lopettanut jo pitkälti yli viisi vuotta sitten, ei ole aikaa ja kuten tuossa vähän viittasitkin, niin stand up on sellainen taiteenlaji mihin pitää panostaa, jos sitä aikoo vähänkään vakavammin tehdä. Tein ihan tietoisen päätöksen, että ei vain ole aikaa eikä tarpeeksi motivaatiota..
Mutta tuon komiikkaskenen maailman ja sen kirjoittamattomat säännöt tunnen hyvin. Tosiaan vaikka ihan aikuisten oikeasti täysin tietämättä ja vilpittömästi kehittäisit vaikka juuri jonkin oman elämänkokemuksesi pohjalta samanlaisen jutun kuin joku on joskus kehittänyt (etenkin joku edes vähänkään nimekkäämpi koomikko), niin saat koko skenen vihat niskaasi ja sen jälkeen olet hylkiö. Ja mikään selittely ei auta. Kysehän on siitä, että stand up koomikot ovat esiintyvien taiteilijoiden joukossa niitä lainsuojattomia, siis juuri tällaisten tekijänoikeus asioiden suhteen. Taiteilijallahan on aina tekijänoikeus tuotokseensa, MUTTA: ongelma on se, että juridisesti tekijänoikeus suojaa teoksen "ilmiasua", kuten kirjaa tai äänitettä. Mutta kun tekijänoikeus ei suojaa
ajatuksia. Ja koomikoilla ei tavallaan ole muuta kuin ajatuksia, jotka sitten muokkautuvat suusanallisesti kerrottaviksi jutuiksi. Eli suomeksi, jos koomikko X kertoo stand up klubilla käytännössä saman jutun minkä koomikko Y on kehittänyt aiemmin, niin koomikko X ei kuitenkaan syyllisty tekijänoikeusrikokseen. Joten koska juridista selkänojaa alalla ei ole, niin siksi moraalinen tuomio ja ristiinnaulitseminen on alalla niin julmaa ja tapahtuu todella matalalla kynnyksellä.. tästä on kyse
Tähän samaan linkittyy sitten se veteen piirretty viiva, että kuka sitten saa alalla kutsua itseään koomikoksi. Koska koomikko ei ole mikään "oikea" ammattinimike, mistään oppilaitoksesta ei voi valmistua koomikoksi. Eli alalla ihminen itse määrittää, miksi nyt sitten haluaa itseään kutsua. Se nyt toki on selviö, että olet ammattikoomikko siinä vaiheessa, jos et tee työksesi muuta kuin komiikkaa tai jotain siihen linkittyvää asiaa, kuten monet tekevät vaikka käsikirjoitushommia. Itse pidin siis itseäni puhtaasti amatöörikoomikkona, vaikka esimerkiksi tein vähän myös palkallisia keikkoja. Hirvein mahdollinen termi on tietenkin puoliammattilainen, joka on sitten niin yksilöllinen tulkinta kuin olla voi. Jotkut katsoivat olevansa yhdenkin rahakeikan jälkeen puoliammattilaisia, minä taas en kuten todettua olisi parhaalla tahdollakaan uskaltanut kutsua itseäni sellaiseksi missään kohtaa..
Harmi homma tietysti, että ainoa pikkiriikkinen kosketuksesi lavakomiikkaan oli tuollainen. Zaania en koskaan oppinut itse tuntemaan millään tavalla, mutta tiedän että häntä on pidetty alalla aika vaikeana persoonana..