Tällainen laki olisi voinut säästää mut viime syksynä ainakin burnoutilta ja selkäsäryilitä. Silloin tuli tehtyä useamminkin tällaisia ilta -> aamuvuoroja noin yhdeksän tunnin "levolla" välissä, kun Suomen laki ei moisia tappoputkia kieltänyt.
Olin kyllä toisaalta muutenkin vuosi sitten niin kuistilla elämäni suhteen, että olisin varmaan saanut tapatettua itseni tavalla tai toisella ilman työstressiäkin.
Aika henkilökohtaisia kokemuksia nämä. Meillä oli ennen työvuorot, joissa pitkän päivän (8-23) jälkeen tultiin aamulla seiskaks takas töihin ja lähdettiin puol neljältä kotiin nukkumaan. Takas töihin klo 22:30 ja aamulla puol kasilta kotiin. Nukkumapäivän jälkeen vielä kolme puhdasta vapaata ja sitten sama ralli uudestaan.
Tykkäsin tosta systeemistä todella paljon, vaikka olihan työtuurit välillä aika raskaita, mutta pitkät
yhtäjaksoiset vapaat kyllä kuittas rasitukset mainiosti ja kolmessa päivässä ehti hyvin palautumaan ja harrastella omia juttujakin. Seitsemän tunnin lepoaika riitti ainakin mulle hyvin, mutta nyt viisaat ovat päättäneet, että vähintään yksitoista tuntia pitää huilata.
Muutoksen myötä meiltä lähti kolmas vapaa pois ja kahden päivän sippivapaat vastaa perusviikonloppua. Melkein sama kun tekis päivävuoroa, mutta toistaseks vielä haluan vuoroa tehdä, koska öisin ei hirveästi tarvii kattella ärsyttäviä ihmisiä.
Nää viisaat asiantuntijat, jotka lakia ovat sorvanneet (ei siis kansanedustajat, vaan virkamiehet) tekevät suurella todennäköisyydellä viikkotyötä. Sopiskohan heille, jos lähtisivät joka päivä tunnin aikasemmin ja tulisivat lauantaina tekemään sen viis tuntia?
