Mie olen ihan satavarma siitä, että jos olisin 30 vuotta vanhempi ja sattunut elelemään sopivilla huudeilla silloin aikanaan, niin minusta ja Morrisonin Jimistä olisi tullut aika hyvät ryyppykaverit. Perustan tämän väitteen siihen, mitä olen elämästään lukenut (ja sitä on paljon), hänen kirjallisiin kiinnostuksensa kohteisiin, jotka käyvät ilmi jo tuotannostaan (isolta osin samoja kuin minulla), harrastuksistaan (väkijuomat, naiset, musiikki, kirjallisuus, ajattelu) sekä huumorintajustaan (joka ilmeisesti usein jää postuumissa kirjoituksessa liian vähäiseen rooliin).
Elton John vihaisi minua jos vielä eläisi, ja minä häntä. Mick Jaggerin kanssa ei varmasti tultaisi juttuun hetkeäkään (Keithin kanssa ehkä). Bowie käyttäisi minua, jos löytää käytettävää, ja sanoisi sitten heipat. Ei luultavasti sanoin, kääntyisi vaan ja kävelisi pois. Jimmy Page pitäisi minua ikävystyttävänä ja vulgaarina, elitisti kun on sen heppansa kanssa. Bonzon kanssa voisin dokailla, mutta pitäisin huolen etten käännä selkääni hänelle. Voisi tulla jakkarasta. Bon Scott ja minä voitaisiin olla lyömätön pari Melbournen yöelämässä vuonna 75. Bob Marley luultavasti kavahtaisi minua, koska juon ja syön lihaa, enkä ole omistautunut rehujen syönnille sekä polttamiselle.
Kuitenkin, minä ja liskokuningas oltaisiin voitu laittaa Los Angeles sekaisin vuonna 67. Tosin hän pystyi kyllä siihen ihan yksinkin, mutta olisi ollut kivaa olla messissä. Olen sukupolven verran liian nuori. Kaikkeen.