Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 596 278
  • 68 324

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hyvä bändi. Olympiassa soittivat ja pirusti oli yleisöä, vaikka keikka alkoi jo 20.45. Ton jälkeen esiintyi vielä Tiisu, mutta en sitä katselemaan jäänyt, vaikka hyvä bändi livenä onkin. Piti ehtiä junaan ajoissa ja ei nappaa enää aamuyöstä kulkea.
Vielä sillai varovasti, että minkäslaista muzakkia tuollaiset pumput veivaa? Mää oon niin out tästä nykymenosta.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Kävin sitten hautaamassa hyvän ystäväni Roopen (ei Ankka, nimeä ei muutettu). Toki tässä yhteydessä termi hautaaminen on väärä, kun ei häntä vielä haudattu. Tiettynä ajankohtana sitten uurnalehtoon. Mutta osa tuhkasta menee hänelle rakkaaseen paikkaan, ihan hänen toivettaan kunnioittaen.

Jos ette tienneet, niin on aika helkutin rankkaa seurata pari vuotta kamppailua haimasyövän kanssa. Aikoinaan annettiin puoli vuotta aikaa, kaksi vuotta hän sinnitteli. Puolisentoista vuotta pystyi elämään kohtuullisen normaalia elämää, mutta sitten mentiikin kovaa alas. En edes halua kuvitella miten itse tuon omalla kohdalla käsittelisin. Hän oli (yritti ainakin) olla positiivinen kunnes muutama kuukausi sitten luovutti. Jos en ennen tätä tarpeeksi ollut eutanasian kannalla, niin nyt viimeistään. Tuollaista kärsimystä ei halua kenellekään. Toki elvytyskielto oli voimassa, mutta tietyillä kriteereillä pitäisi eutanasian olla sallittua. Kuten juuri päätettiin Portugalissa, eli kaksi lääkäriä ja todennettu oma tahto. Ei tehdä tästä kuitenkaan tuon väittelyä.

Jos vielä joisin, ottaisin ison viskin Roopelle. No, ajatuksesn tasolla ainakin.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Kylläpäs aiheutti mitä vittua-fiiliksen kun näin otteluketjufoorumilla tälle päivälle päivätyn otteluketjun Pelicans-HPK. Hetken kelasin että mitä tämä nyt on? Olinhan tietoinen siitä että Kerho pelaa tänään kotonaan Tapparaa vastaan mutta luulin jo hetken että olen mennyt sekaisin päivissä. Joku virhe tuossa on kai tullut otsikkoa kirjoittaessa?

Täähän on ihan yleistä, että toisista maailmankaikkeuksista siirtyy asioita tänne meille. Ja toisinpäin. Yksi aamu olin lähdössä ulos niin huomasin että asun Kuussa. Hetken ihmettelin, sitten odottelin, sitten oltiin taas tässä ah niin tutussa universumissamme. Kyllä nauratti.
 

Glove

Jäsen
Kävin sitten hautaamassa hyvän ystäväni Roopen (ei Ankka, nimeä ei muutettu). Toki tässä yhteydessä termi hautaaminen on väärä, kun ei häntä vielä haudattu. Tiettynä ajankohtana sitten uurnalehtoon. Mutta osa tuhkasta menee hänelle rakkaaseen paikkaan, ihan hänen toivettaan kunnioittaen.

Jos ette tienneet, niin on aika helkutin rankkaa seurata pari vuotta kamppailua haimasyövän kanssa. Aikoinaan annettiin puoli vuotta aikaa, kaksi vuotta hän sinnitteli. Puolisentoista vuotta pystyi elämään kohtuullisen normaalia elämää, mutta sitten mentiikin kovaa alas. En edes halua kuvitella miten itse tuon omalla kohdalla käsittelisin. Hän oli (yritti ainakin) olla positiivinen kunnes muutama kuukausi sitten luovutti. Jos en ennen tätä tarpeeksi ollut eutanasian kannalla, niin nyt viimeistään. Tuollaista kärsimystä ei halua kenellekään. Toki elvytyskielto oli voimassa, mutta tietyillä kriteereillä pitäisi eutanasian olla sallittua. Kuten juuri päätettiin Portugalissa, eli kaksi lääkäriä ja todennettu oma tahto. Ei tehdä tästä kuitenkaan tuon väittelyä.

Jos vielä joisin, ottaisin ison viskin Roopelle. No, ajatuksesn tasolla ainakin.
Otan osaa ja voin jotakuinkin arvata miltä on tuntunut. Äitini kuoli myös haimasyöpään, tosin taudin toteamisesta kuolemaan ei mennyt kuin puolitoista kuukautta. Äitini kohdalla ainakin saattohoito toimi hyvin, mutta kyllä minullakin kävi nuo eutanasia asiat mielessä loppuvaiheessa.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Kävin sitten hautaamassa hyvän ystäväni Roopen (ei Ankka, nimeä ei muutettu). Toki tässä yhteydessä termi hautaaminen on väärä, kun ei häntä vielä haudattu. Tiettynä ajankohtana sitten uurnalehtoon. Mutta osa tuhkasta menee hänelle rakkaaseen paikkaan, ihan hänen toivettaan kunnioittaen.

Jos ette tienneet, niin on aika helkutin rankkaa seurata pari vuotta kamppailua haimasyövän kanssa. Aikoinaan annettiin puoli vuotta aikaa, kaksi vuotta hän sinnitteli. Puolisentoista vuotta pystyi elämään kohtuullisen normaalia elämää, mutta sitten mentiikin kovaa alas. En edes halua kuvitella miten itse tuon omalla kohdalla käsittelisin. Hän oli (yritti ainakin) olla positiivinen kunnes muutama kuukausi sitten luovutti. Jos en ennen tätä tarpeeksi ollut eutanasian kannalla, niin nyt viimeistään. Tuollaista kärsimystä ei halua kenellekään. Toki elvytyskielto oli voimassa, mutta tietyillä kriteereillä pitäisi eutanasian olla sallittua. Kuten juuri päätettiin Portugalissa, eli kaksi lääkäriä ja todennettu oma tahto. Ei tehdä tästä kuitenkaan tuon väittelyä.

Jos vielä joisin, ottaisin ison viskin Roopelle. No, ajatuksesn tasolla ainakin.

Osanottoni. Lienee aika lailla ikävin sairaus sairastaa. Rankkaa.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Olin tulossa kirjoittamaan, että harvoin on vituttanut niin kovaa kuin. Luin @vetti kirjoituksen. Otan osaa, ei ehkä vitutus olekaan niin paha, mitä kuvittelin.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
@vetti tsemppiä. Aina ihmiset kertovat, että tiedän miltä tuntuu, mut ei kukaan voi tietää, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Kaikki on yksilöitä, joten en sano, että tiedän miltä tuntuu.

Todella läheltä imusolmukesyövän kanssa kamppailevaa ihmistä seuranneena, tiedän miten salakalava paska tuo tauti voi olla. Ensiksi se ilmoittaa olostaan ja ottaa toivon pois, jonka jälkeen elät asian kanssa ja käyt hoidossa vuosia, ja sitten se pirulainen on yhtäkkiä hävinnyt. Kunnes se taas tulee takaisin ja vie lopullisesti. Kahdeksan vuotta yhtä taistelua, välillä terveenä iloisesti, mutta suurimman osan ajasta sairaana, joka lopulta päättyi hänelle suotuisasti. Pääsi tuskistaan.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
@vetti tsemppiä. Aina ihmiset kertovat, että tiedän miltä tuntuu, mut ei kukaan voi tietää, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Kaikki on yksilöitä, joten en sano, että tiedän miltä tuntuu.
No tämä juuri. Ihmiset käsittelee asioita niin eri tavalla. Sen takia itse vältän aina sanomasta, että tiedän miltä sinusta nyt tuntuu. Oma isäni kamppaili kanssa syövän kanssa ja siihen lopulta kuolikin. Kukaan tuntemistani ihmisistä ei onneksi tullut kertomaan että "tiedän miltä susta tuntuu". Mielestäni huonoin asia mitä tilanteessa voi sanoa.

Hyvältä ystävältäni menehtyi äiti pari vuotta sitten, enkä hänelle mennyt kertomaan että tiedän miltä susta nyt tuntuu. Ei vaan voi. Sen sijaan olin hänen tukenaan, eli tehtiin asioita yhdessä niinkuin ennenkin ja nykyäänkin ja hän sitten puhui jos siltä tuntui ja totta kai kuuntelin ja ymmärsin. Mutta en tuputtanut omia kokemuksiani hänelle. Kerroin kyllä miten itse olin asioita käsitellyt, kun hän sitä kysyi. Mutta muuten pyrittiin olemaan mahdollisimman normaalisti ja tästä hän jälkikäteen kiittelikin.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
@vetti tsemppiä. Aina ihmiset kertovat, että tiedän miltä tuntuu, mut ei kukaan voi tietää, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Kaikki on yksilöitä, joten en sano, että tiedän miltä tuntuu.

Tämä. Itsellä on hieman erilainen esimerkki. Itseltäni menehtyi reilu vuosi sitten syöpään firman naispuolinen työntekijä. Olin tehnyt hänen kanssaan töitä 20 vuotta läheisesti. Siihen aikaan mahtuu melkoisesti yhteistä tarinaa.

Hänen kuolemansa oli minulle todella kova paikka ja otin sen hyvin raskaasti. Eräs kaverini erehtyi hieman vähättelemään asiaa tyyliin, "ettehän te mitään ystäviä olleet". No, todellakin oltiin. Työkaverin kanssa tulee vietettyä melkoisesti aikaa ja jaettua kokemuksia. Nämä ovat melko vaikeita asioita usein puhua.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hänen kuolemansa oli minulle todella kova paikka ja otin sen hyvin raskaasti. Eräs kaverini erehtyi hieman vähättelemään asiaa tyyliin, "ettehän te mitään ystäviä olleet". No, todellakin oltiin. Työkaverin kanssa tulee vietettyä melkoisesti aikaa ja jaettua kokemuksia. Nämä ovat melko vaikeita asioita usein puhua.
Totta helvetissä siitä tulee läheinen, kun viettää jonkun kanssa vuosia. Oli se sitten töissä tai missä tahansa. Ihan vitun ääliömaista alkaa kyseenalaistamaan ja vähättelemään tolla "ettehän te ollu läheisiä" tavalla. Ensinnäkin, mistä joku toinen voi tietää sen? Kyllä mullekkin on kehittynyt isoja tunnesiteitä elämässä, ilman, että ollaan näkyvästi läheisiä.

Kelatkaa. Tapasin joskus vuosia vuosia sitten ulkomailla yhden naisen. Siis vietettiin yksi ilta yhdessä ilman sen kummempaa. Sen jälkeen ei nähty koskaan, MUTTA puhuttiin noin neljän vuoden ajan puhelimessa lähes jokainen päivä tunnin kahden kolmen ajan ja viestiteltiin. Jostain kummasta sitä juttua vaan riitti. Kerrottiin ja avattiin kaikki toisillemme. Tästä tuli aivan hemmetin läheinen ihminen mulle vuosien saatossa, vaikka olikin kaukana ja ei nähty kun silloin yhtenä iltana. Sit tapahtui jotain, ja häneen ei saanut enää yhteyttä. Kuoliko, perustiko perheen vai mitä tapahtui? En saanut koskaan tietää, mutta otin helvetin raskaasti tuon. Siis ihmisen "poismenon" elämästäni, jonka olen yhden illan ajan tavannut.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Olisipa kesä. Olisin joka päivän pelkästään ulkona. Kävisin kotona vain tankkaamassa, juomassa, saunomassa, nukkumassa ja vessassa. Muuten olisin ulkona. Ihan vaan pyörisin ja hyörisin siellä sun täällä ja tekisin mitä mieleen tuleekaan.

Tämä talvi on syvältä. Pimeää, viileää ja tuulee. En pidä ylimääräisten ulkovaatteiden pitämisestä. Haluan pärjätä ulkona pelkällä punaisella T-paidalla, farkuilla ja kevytkengillä. Odotan kesää innolla.

Kyllä minäkin kesää odotan. Tai en välttämättä kesääkään vaan jo kevättä ja sitä että alkaa olemaan selkeästi valoisampaa. Välillä on tästä valoisammasta kelistä esimakua jo saatukin mutta sitten on vielä kuitenkin harmaata ja pimeetä liian usein vielä.

On kivaa kun ei tarvitse pukea ulos mennessä niin paljon enää päälle ja ei tarvitse tosiaan käyttää enää niitä välillä ärsyttäviäkin heijastimia.

Mielenkiinnolla odotan myös lämpimiä kelejä. Oliko kuinka iso virhe muuttaa vuokralle parvekkeettomaan asuntoon? Onneksi ikkunoita asunnossa on paljon niin tuuletus onnistunee silti hyvin. Ja kesällä tulee varmaankin oltua taas ulkona paljon enemmän kuin parina aiempana vuonna kun ei voi asunnolla olla ulkona. Kun ei ole sitä parveketta.

Tosin kesällä sieltä tulee ainakin toivottavasti parit isot urheilukisat. Ne voi vähän vaikuttaa siihen ulkona olemiseenkin.

Urheilusta puheenollen, olen tänään jo tehnyt uuden tämän vuoden urheilun katsomisennätyksen. Olen nyt katsellut tämän vuorokauden aikana urheilua yhteensä 13 tuntia ja 30 minuuttia. Se on tämän vuoden ennätys.

Vielä pitäisi NHL-kiekkoa katsella mutta silmät alkavat olemaan jo kovasta katselusta sellaisessa kunnossa että lepo tekisi varmasti hyvää. Lepo myös tv:stä.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Elämä on ollut vähän liian iisiä jonkun aikaa. Kaipais jotain äksönii, pettymyksiä, draamaa tai sekoiluja. En oo tottunut tämmöseen. Korkin vois avata kunnolla, mut en viitti tolle akalle tehdä niin. Toisaalta, siitähän sitä draamaa sais aikaiseks. Työt pilaa tänkin. Lopputilillä selviis sekin. Mut mistä sit fyrkkaa? Oon oravanpyörässä.
 

Sämppäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Elämä on ollut vähän liian iisiä jonkun aikaa. Kaipais jotain äksönii, pettymyksiä, draamaa tai sekoiluja. En oo tottunut tämmöseen. Korkin vois avata kunnolla, mut en viitti tolle akalle tehdä niin. Toisaalta, siitähän sitä draamaa sais aikaiseks. Työt pilaa tänkin. Lopputilillä selviis sekin. Mut mistä sit fyrkkaa? Oon oravanpyörässä.
Eikä ollut tarkoitus vähätellä kenenkään ongelmia. Peace and love brothers. Ensimmäistä kertaa elämässäni on seesteinen vaihe, kun mikään ei oikeastaan ole vialla.
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Menet omalle mökille, tai vuokraat. Viikonlopuksi, mahdollisimman vähän syötävää, mahdollisimman paljon juotavaa. Huolehdit siitä, että pääset joka tilanteessa sisälle. Menet kalaan/metsälle, rämmit hangessa tai metsässä muutaman tunni, sauna päälle. Korkki auki ja juot auringon(?)nousuun. Aamulla joko rane tai helevetin hyvä fiilis.... siitä sitten miettimään, mikä on tärkeätä elämässä. Selvitä itse tai selviytyä vaan...
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikä ollut tarkoitus vähätellä kenenkään ongelmia. Peace and love brothers. Ensimmäistä kertaa elämässäni on seesteinen vaihe, kun mikään ei oikeastaan ole vialla.

Näitä hetkiä välillä tulee. Saattaa vituttaa, mutta kun hetken miettii niin ei nyt oikeesti ookaan mikään pielessä. Saattaa hetken jopa hymyilyttää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös