Höpö höpö.
"EU-tuomioistuin on luonut ennakkoratkaisullaan (päätökset C-402/2007 ja C-432/2007) matkustajille oikeuden samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään 3 tuntia aikataulun mukaista saapumisajankohtaa myöhemmin, paitsi jos viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi suoritettu."
"
Lento EU:n ulkopuolelta
(lähtevä/saapuva), lennon pituus yli 3500 km
yli 4 h 600 €"
Kaikki perusteet valittaa juridisesti jos 4 tuntia ylittyy. Finnairhan on kuin vakuutusyhtiöt, kieltää maksamasta korvauksia vedoten poikkeuksellisiin olosuhteisiin kun kone on rikki, vaikka tästäkin on tuomioistuimien päätöksiä että konerikko ei ole poikkeuksellinen olosuhde (kuten myrsy tai tulva).
Odotankin että saataisiin korkeimpaan oikeuteen asti nämä tuomiot, jotta loppuu tuo venkoilu.
Itse olen kaksi kertaa valittanut, molemmilla kerroilla mannerten välinen lento yli 12 tuntia myöhässä, molemmilla kerroilla kieltäyivät maksamasta. Toisen valituksen mukana tuli tieto että joku anturi oli rikki ja kone ei voinut lähteä. Selvityksessä kävi myös ilmi mikä anturi. No nettisurffaus toi esiin että Airbus oli jo lähettänyt tiedoitteen 2 vuotta ennen tätä tapahtumaa kaikille asiakkailleen ja ilmoittanut mahdollisesta viallisesta anturista ja oli kehottanut vaihtamaan välittömästi. "Poikkeuksellinen olosuhde my ass".
Niin, nyt yhä korostettakoon että kyse on juuri siitä miten paljon lento myöhästyy määränpäässä. Jos lento lähtee 4h7 min myöhässä, ei se vielä tarkoita että se on 4h7min myöhässä, eikä sen pohjalta ole oikeutettu mihinkään muuhun kuin virvokkeisiin joita onkin tarjottu. Eli kuten sanoin, noilla tiedoilla ei ole juridista pohjaa valittaa mistään, etenkään siitä että 250 bahtin virvokevoucher olisi riittämätön koska EU261 ei suoranaisesti määrittele sen suuruutta ja jos 250 bahtilla saa nyt vaikkapa sämpylän ja veden lentokentän kahvilasta, se on täysin riittävä kompensaatio.
Regulation 261/2004 - Wikipedia