Faija on jo vuosia ollut hieman, no, vanha. Jokunen vuosi sitten lupasin viedä hänet kentälle. Oli menossa Stogikseen tytärtään tapaamaan. Hän ei paljoa elämässään ole lentänyt. Sillä oli sitten vyöllään puukko, sakset ja vähän muuta. No, ne tietysti jäi turvaan. Ne kun oli takin alla niin en tajunnut tarkistaa. Olisi tietenkin pitänyt.
Ja kun ei ollut muistanut ilmoittaa varauksessa että on avustettava, niin aikamoisia puheenlahjoja vaadittiin että pääsin turvan läpi ja viemään faijan rullatuorissa portille. Ei ikinä, koskaan, enää.
Nyt se haluaisi Montenegroon samaisen tyttären luo. En, en ja vielä kerran en. Siellä me makaisi niinkuin kotonaan ja eihän hän pystyisi liikkumaan, korkeuserot on suuria.
Ja kun ei ollut muistanut ilmoittaa varauksessa että on avustettava, niin aikamoisia puheenlahjoja vaadittiin että pääsin turvan läpi ja viemään faijan rullatuorissa portille. Ei ikinä, koskaan, enää.
Nyt se haluaisi Montenegroon samaisen tyttären luo. En, en ja vielä kerran en. Siellä me makaisi niinkuin kotonaan ja eihän hän pystyisi liikkumaan, korkeuserot on suuria.