Minusta World Cupin yhteydessä pitäisi ihan rohkeasti puhua tuosta yhdestä joukkueesta väärinkäsitysten välttämiseksi ihan vain joukkueena, jonka pelaajat olivat alle 23-vuotiaita lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2015, vuosi ennen World Cupin mahdollista kolmatta finaalia.
Hienosti uutisoitu Hedmanin jatko Tampassa. Mulkut.
Nyt jo hieman korjattu sentään.
Mietin, että mikä on Jatkoajan päätoimittajan viran kesto? Valitaanko siihen aina kaudeksi eteenpäin? Asiahan ei minulle ole ajankohtainen, enkä ole hakemassa siihen tai vaihtamassa. Kiinnostaa vaan yleisellä tasolla, kun Wikipedian mukaan päätoimittajan pesti on ollut 1-3 vuotta ja nykyinen päätoimittaja Antti Wennström on toiminut vuodesta 2012 ja kohta on kausi 2016-2017. Olet siis pitkäaikaisin päätoimittaja. Vieläkö paloa, motivaatiota, intoa riittää? Mikä on ollut parasta mikä huonointa työssäsi? Tähän ei välttämättä viestitse tarvi vastata, kunhan mietin esim. päätoimittajan tervehdystä.
"Entisenä erotuomarina minun on kuitenkin hyvin vaikea niellä sitä, että joku toinen osapuoli kertoo minulle korvanappiini miten tai mitä minun tulisi tuomita."
Tämä asenne on valitettavasti liian monella. Rikettä ei tapahdu jos ei sitä nähdä.
Ei jatkoon.
En muutenkaan ymmärrä tuota otsikkoa, vai että olenko miettinyt, miksi nousi käsi myöhään, no joo olen, mutta entäpäs jos jätettäisiin se toisten ajatuksien lukeminen vähemmälle ja alusta asti keskityttäisiin vaikka kirjoittamaan siitä asiasta? Esim. tuomari saattaa katsoa hyötynäkökohtaa tilanteessa
On.Onko jääkiekossa käytössä hyötynäkökohta?
On.
OBI = obvious, benefit. injury.
Eli onko rike selvä, saako sillä etua, aiheuttaako riskin loukkaantumiselle. Noita tuolla toitotetaan kursseilla tuomareille. Jokin rike voi olla ns. minuutin jäähy, mutta kun se pakki vaikka onnistuu purkamaan, tai joku saa kiekon syötettyä, niin se ei välttämättä ole jäähyn arvoinen, koska ei vaikuta peliin.
En nyt ymmärrä mitä tällä haet. Esim. jos joukkue on alivoimalla ja pakki on purkamssa kiekkoa, hyökkäävä pelaaja roikkuu hieman kädestä ja pakki saa silti purettua. Itse rike on sellainen, että normaalisti kyseessä on kamppailutilanne, tulkinta on kiikun ja kaakun että oliko rike vai ei. Mutta kun purku onnistuu, niin voidaan todeta ettei se vastustaja saanut roikkumisellaan etua, se purku onnistui silti. Jos se hyökkäjä olisi roikkumisellaan estänyt purun olisi silloin tullut hyökkääjälle selvää etua ja kyseessä olisi ollut jäähyn arvoinen rike.Oikeastiko tästä puhutaan tuomarikoulutuksessa "hyötynäkökohtana"? Minun suomen kielessäni hyötynäkökohta tarkoittaa sitä, että vapari jätetään viheltämättä, jos rikotulle joukkueelle on enemmän hyötyä siitä, että peli pysyy käynnissä, kuin vaparista. Jääkiekossa sen sijaan en näe, miten rikotulle joukkueelle voisi olla hyötyä siitä, että jäähy jätetään viheltämättä. Siksi hyötynäkökohdasta puhuminen ei ole minusta lätkän kohdalla kovin loogista. En muista lätkätuomareilta rikkeiden jälkeen näitä hyötymerkkejä nähneeni:
https://upload.wikimedia.org/wikipe...e.jpg/762px-Referee_Mark_Geiger_advantage.jpg
En nyt ymmärrä mitä tällä haet. Esim. jos joukkue on alivoimalla ja pakki on purkamssa kiekkoa, hyökkäävä pelaaja roikkuu hieman kädestä ja pakki saa silti purettua. Itse rike on sellainen, että normaalisti kyseessä on kamppailutilanne, tulkinta on kiikun ja kaakun että oliko rike vai ei. Mutta kun purku onnistuu, niin voidaan todeta ettei se vastustaja saanut roikkumisellaan etua, se purku onnistui silti. Jos se hyökkäjä olisi roikkumisellaan estänyt purun olisi silloin tullut hyökkääjälle selvää etua ja kyseessä olisi ollut jäähyn arvoinen rike.
En muista lätkätuomareilta rikkeiden jälkeen näitä hyötymerkkejä nähneeni:
https://upload.wikimedia.org/wikipe...e.jpg/762px-Referee_Mark_Geiger_advantage.jpg
Ja toisaalta, miksi ihmeessä lätkätuomarilta pitäisi nähdä futistuomarin käsimerkkejä?
Kyllä lätkässäkin monta kertaa tuomari näyttää pelaajaa sormella ja huutaa jotain kiukkuisena. Tämä toimii ns. varoituksena, ja käytännössä tarkoittaa sitä että pian tulee jäähy jos pelaaja jatkaa vaikka kiinnipitämistään. Tämähän ei ole toki sama kuin futiksen hyötynäkökohta jossa rike siis on jo tapahtunut, mutta kuitenkin viestii pelaajalle ja kaikki muutkin sen näkevät, että nyt mennään ihan rajoilla.Ei tarvitse välttämättä futistuomarin merkkejä käyttää mutta jos tuomari soveltaa hyötynäkökohtaa ja jättää siksi rikkeen viheltämättä, kyllä se kuuluu jotenkin pelaajille, valmentajille ja katsojille viestiä. Muuten nämä jäävät siihen käsitykseen, että rikettä ei ole lainkaan havaittu. Lätkätuomarit eivät kuitenkaan hyötymerkkejä näytä, sillä jääkiekossa hyötynäkökohta ei ole käytössä toisin kuin monissa muissa joukkuepallopeleissä. Esim. jalkapallon, salibandyn ja maahockeyn säännöistä löytyy hyötynäkökohta, lätkäsäännöistä ei, koska lätkässä ei ole vapaalyöntejä.
Kyllä lätkässäkin monta kertaa tuomari näyttää pelaajaa sormella ja huutaa jotain kiukkuisena. Tämä toimii ns. varoituksena, ja käytännössä tarkoittaa sitä että pian tulee jäähy jos pelaaja jatkaa vaikka kiinnipitämistään.