Itsehän olen vetänyt aika kovan linjan. En tiedä, onko nostalgia pilannut minut, mutta nykyään roikun täällä enää ainoastaan tämän foorumin ja säilyneen tunnuksen ansiosta. En edes avaa noita etusivun juttuja. Kuulunko jatkoajan kohderyhmään? Kuulun.
Kun katsoo esim. tämän ketjun niin voisi luulla, että tämä määrä palautetta, jota täällä annetaan voisi johtaa asioiden edes näennäiseen muutokseen. Onko aiheita liian vähän vai mikä siinä on, että uutisen pitää lähtökohtaisesti olla negatiivinen? Toinen on se, että kolumniinkin on sisään kirjoitettu syvä ajatus siitä, että sanoman pitää olla negatiivinen. Tiedän, että wikipedia ei ole kovin hyvä lähde, mutta wikipedia määrittelee kolumnin näin:
fi.wikipedia.org
En näe määritelmässä, että kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen ja näkökulman on lähtökohtaisesti aina oltava negatiivinen. On kuitenkin aika suuri prosentti täällä, kun avaan kolumnin ja mielipide on oikeastaan "tikulla tulkittua raamattua" eli kaikesta on haettu synti, listattu se ja sitten todettu, ettei tilannetta voi koskaan enää korjata.
Olisi hienoa, jos mietittäisiin, mitä se laatu tarkoittaa lukijalle ja miksi täällä joskus luettiin noita juttuja. Klikkejä pitäisi saada ja parhaitenhan niitä tietysti tulee, kun kirjoitettu herättää voimakkaan tunnevastauksen. Ehdotankin ratkaisuksi, että jatkoaika uskaltaisi altistaa itsensä sille samalle, jolle noi nykyaikaiset lehdet itsensä altistaa eli jokaisen artikkelin perässä on tunnekartta ja sieltä saisi klikata, millaisia tunteita tämä kyseinen kirjoitus herätti. Se voisi auttaa näkemään niiden klikkien taakse. Jos herätetty tunne on esim. valtava ärtymys niin voi miettiä, kuinka todennäköiset jatkoklikkaukset ovat tiedossa.
Joku järkevä joskus sanoi, ettei ilmaiseksi saa hyvää. Jatkoaika oli pitkään paikka, jossa sai ilmaiseksi jotain siedettävää. Minä olisin kohta puoliin valmis jopa vähän maksamaan, jos saisi tämän yleisen negativiisuuden pois näistä jutuista.