Mainos

Keskustelu Suomen joukkueesta ja sen peliesityksistä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2016–2017

  • 119 057
  • 678
Tila
Viestiketju on suljettu.

joceri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eipä tästä vielä kannata hirveästi huolestua. Muutama vuosi sitten oltiin karsintasarjassa kiva-Harrin ja Tomekin johdolla joukkueella, josta on tullut jo 11 NHL-pelaajaa. Seuraavana vuona tulikin mestaruus Kiven johdolla.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä Rautakorvella on mennyt pieleen tässä. Johtamisotteesta puhutaan, mutta eipä siellä kukaan meistä tai mediasta ole ollut palavereissa mukana, joten nämä ovat heittoja vaan. Toki joukkueen ympäriltä kuului paljon kummallisia juttuja. Esimerkiksi että joukkue oli käynyt jäällä turnauksen aikana vain kerran ym. Mutta joo, eforttia vaan nyt!
Onneksi karsinta on paras kolmesta eikä kerrasta poikki.

Media tietenkin on tietävinään asioita, mutta kukaan ei oikeasti tiedä. Pelitapateoreetikot ovat varmaan oikeilla jäljillä osittain, Suomella tuntuu noin kokonaisuudessaan olevan vaikeata kapeissa kaukaloissa. Eipä onnistunut Marjamäkikään (toki vielä vaikeammista lähtökohdista) saamaan mitään pelitavallista etua rapakon takana. Silti, jos muistamme viime vuotta, kaikkien pelikirjojen isä Jukka Jalonen oli alkusarjassa helteessä pelaamisen kanssa. Kaikki haukkuivat joukkueen pelaamista. Pienestä se sielläkin oli kiinni, nimenomaan Kanadaa vastaan. Mutta kun voitetaan, silloin kaikki ovat onnistujia eikä kukaan muistele aikaisempia sattumuksia.

Hyvä kuitenkin, ettei homma ratkennut Vehviläisen suorituksiin. Olisi ollut kohtuuton paine nuorelle kantaa tällaista vastuuta. Maalivahtipeli oli lopultakin keskinkertaista, mutta niin se on ollut usein.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Onko joku muuten joskus nähnyt Jukka Rautakorven tai Rauli Uraman hymyilevän vaihtoaitiossa? Raulilla ei ehkä koskaan ole ollut syytäkään, mutta Jukalla sentään joskus.

Tästä tuli mieleen huvittava yksityiskohta Ruotsi-pelin 3. erän alusta, kun Ruotsin päävalmentaja naureskeli ja heitti jotain läppää muutaman pelaajan kanssa vaihtoaitioissa, sangen rennolta vaikutti tilanne ja ilmapiiri. Toki Ruotsilla oli paljon helpompi lähtökohta siihen erään, mutta herättipä vain oman huomioni.
 

Juuriskapää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo, Leeds Rhinos, Lukko, TPS, TUTO, RNK
Hieman tästä on paistanut läpi myös kapteeniston osaamattomuus. Toki junnupuolella kapteenistolla ei ole ehkä samanlaista valtaa ja vastuuta toimia joukkueen ja valmennuksen välissä kuin aikuisissa, mutta jokin rooli varmasti. Paketti ei vaan toiminut missään välissä, ei pelitapaa, ei johtajuutta, kärkijätkät alisuoritti pahasti, maalivahtipeli alisuoritti jne.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
P-Amerikan junnusarjat ovat kuitenkin junnusarjoja, taso vaihtelee sarjojen välillä, mutta parempaan olisi pitänyt pystyä jos valittiin linja, että ukkelit sieltä pääosin poimitaan. Mutta olihan nuo parin ensimmäisen pelin kokoonpanokokeilut niin jäätäviä, että oksat pois. Vai että tuoreutta haettiin...sanoi Jukka R.

Onnittelut myös agenteille, jotka saavat aina pienen bonarin, kun lupaava tai ei aina edes lupaava junnu siirtyy rapakon taakse "kehittymään". Se näkyikin hienosti.

Kieltämättä on vaikeaa pitää sattumana sitä, että joukkue konttaa katastrofimaisesti juuri nyt, kun ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa puolet joukkueesta tulee Pohjois-Amerikan koulupoikasarjoista. Paitsi että nuo junnusarjat ovat urheilulliselta tasoltaan yliarvostettuja, näyttää nämä sieltä tulevat pelaajat olevan myös huonommin valmennettavissa kuin SM-liigassa pelaavat pelaajat. Esimerkiksi Juolevin tai Tolvasen haastatteluja katsoessa tulee väistämättä mieleen, että aika leijoja kavereita nuo ovat.
 
Paitsi että nuo junnusarjat ovat urheilulliselta tasoltaan yliarvostettuja, näyttää nämä sieltä tulevat pelaajat olevan myös huonommin valmennettavissa kuin SM-liigassa pelaavat pelaajat. Esimerkiksi Juolevin tai Tolvasen haastatteluja katsoessa tulee väistämättä mieleen, että aika leijoja kavereita nuo ovat.

Tolvasesta osin samanlainen kuva jäänyt minullekin. Tosin se otanta minulla on varsin kapea eikä perustu mihinkään muuhun kuin pariin haastatteluun. Juolevin osalta taas olen saanut ihan päinvastaisen kuvan. Minusta hän vaikuttaa tosi nöyrältä kaverilta ja vaikuttaa olevan toisinaan liiankin ankara itselleen. Jäänyt hyvin vuoden takaiset maailmanmestaruusjuhlat mieleen, jossa muu joukkue suunnilleen tanssi pöydillä ja Juolevi istuskeli naama peruslukemilla penkillään ja näytti, että eihän tässä mitään. Tai ehkä tuo olikin sitten itsevarman kaverin tapa näyttää, että en juhli, koska en ollut se päätähti. No aika lähellä sitä hän kuitenkin viime kisoissa oli.
 

Kafrom

Jäsen
Totuuden siemenhän tuossa oli, en muista Kahvakorven esimerkiksi koskaan onnitelleen vastustajaa hävittyjen finaalien jälkeen, ja niitähän Jukalla riittää.
Jätti myös 2013 finaalien jälkeen kättelemättä Ässien apuvalmentaja Pasi Kaukorantaa. Syytä tähän en kyllä muista. Hyvä häviäjä se Jukka on.
 
Tästä tuli mieleen huvittava yksityiskohta Ruotsi-pelin 3. erän alusta, kun Ruotsin päävalmentaja naureskeli ja heitti jotain läppää muutaman pelaajan kanssa vaihtoaitioissa, sangen rennolta vaikutti tilanne ja ilmapiiri. Toki Ruotsilla oli paljon helpompi lähtökohta siihen erään, mutta herättipä vain oman huomioni.

Kuka muuten oli se Suomen pelaaja, joka muistaakseni Tanska-pelissä naureskeli jäähyaitiossa kun Suomi oli tappiolla? Muistaako joku.
 

Wire

Jäsen
Ehkä ihmiset ovat oppineet lukemaan sosiaalista mediaa? Lynkkausmieliala ihmisillä päällä, niin puolustuspuheen pitäminen tässä kohtaa on "älä mene sinne" -tason juttuja. Ehkä iltaan tai huomiseen mennessä ihmiset ehtivät vetää sen verran henkeä, että keskustelussa on jotain järkeäkin taas. Perusjuttuja kaikkialla somessa, keskustelupalstoillakin.

En minä ainakaan Rautakorpea jaksa tuon farssin pahiksena pitää, liiton suuntaan pitäisi nyt katsella. Tietenkään Rautakorpi ei onnistunut, tulos sen kertoo. Mutta lähtökohtaisesti kai valmentajan tehtävä on luoda pelitapa, joka kykenee luomaan riittävästi maalipaikkoja voittoon. Suomella on niitä paikkoja ollut, mutta maalinteko tökkii. Laitetaanko tämä sitten pelaajien vai Rautakorven piikkiin on makuasia. Ehkä Rautakorpi ei osannut tsempata pelaajia riittävästi, ehkä pelaajien laatu ei riitä jne. Täällä ja mediassa huudellaan faktana, että ongelma on Rautakorven johtamistyyli. Hyvin mahdollista, mutta ei täällä kuitenkaan taida olla ketään, joka olisi kopissa ollut... Aika monissa viesteissä siellä täällä (ei ehkä niinkään täällä Jatkoajan puolella) näyttää unohtuvan, että tuo joukkueen materiaali tänä vuonna oli oikeasti melko heikko verrattuna vaikka viime vuotiseen.

Kuten sanottu, Rautakorpi ei nyt onnistunut, mutta kun selailee verkossa, täälläkin joitakin viestejä, niin jotenkin niistä välittyy kuva, että Rautakorpi on se suurin syyllinen (Ei ole, Liitto on, ts. miksi Rautakorven kaltainen, ei-turnausvalmentaja edes on tuolla junnujen kanssa? Entäs Urama?), tai ainoa syyllinen (ei ole, Liitto+Rautakorpi+pelaajat -kombo ovat kokonaisuutena syy katastrofiin).

Näin ollen itseäni tässä koko jutussa kiinnostaakin lähinnä se, mitä kabinetissa/taustalla tapahtuu? Tuossa on se jännä yksityiskohta, että jostain syystä Tappara-yhteys on potkut saaneita yhdistävä tekijä. Onko taustalla jokin selittävä tekijä tälle vai onko kyse vain sattumasta? Miksi Rautakorpi & Urama alkujaan edes olivat tuolla valmentamassa, kiinnostiko Rautakorpea edes vähää alusta olla tuolla? Miksi potkujen ajoitus noin? Olisivat rehellisesti antaneet kenkää heti Ruotsi-pelin jälkeen. Ei tuo Tanska-Sveitsi -peli oikeasti voi vaikuttaa Suomen tekemisiin noin paljon. Miksi joukkue hoitaa sisäiset asiat median kautta? Ei Juolevi nyt ehkä sittenkään ole niin iso stara, että tuo tapa hoitaa asioita olisi hyväksyttävää...

Vihkoon vedettiin, mutta kun ottaa huomioon kaiken, mitä mediaan on valunut, on aika vaikea syyttää ainoastaan Rautakorpea. Mutta koska viime vuonna tuli kultaa, niin onhan tämä katastrofi ja kaikkeen pitää olla some- sekä ihmiskäyttäytymisen mukaan helposti sormella osoitettava syyllinen. Jääkiekossa tuo tuppaa olemaan valmentaja, tällä kertaa Rautakorpi.


Ja pahoittelut tekstin laadusta. Ei nyt vaan jaksa panostaa loogiseen tekstikokonaisuuteen.

Monilla tuntuu olevan tässäkin "vain yksi on syyllinen" asenne. Suomalaisessa jääkiekossa se tarkoittaa sitä että pelaajat voittaa ja valmennus häviää.

Hyvin pitkälle samoilla linjoilla eli tulos on monen asian summa.

En malta olla leikkimällä ajatuksella että yrittikö Jukka & co tuoda WCH joukkueen pelityyliä U20:n? Näin siksi kun tunnetusti A-maajoukkue määrittelee junnujenkin pelitapaa.

Mitä Juoleviin tulee niin Vancouver tuskin katsoo hyvällä kun heidän tuleva liideri pakki heikolla hetkellä kusee median kautta valmennuksen muroihin.
 

Starbuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei se nyt tukkajukan vika ole, jos noi puukädet ei osu maaliin. Silti toi maalivahtipelleily vei oman luottamukseni Rautakorpea kohtaan. Ruusua tai Kaarlehtoa olisi ehdottomasti pitänyt kokeilla, kun selvisi, että Veini ei nyt vaan ole se voittava maalivahti. On tää saatana työmaa.
 

Wire

Jäsen
Ei se nyt tukkajukan vika ole, jos noi puukädet ei osu maaliin. Silti toi maalivahtipelleily vei oman luottamukseni Rautakorpea kohtaan. Ruusua tai Kaarlehtoa olisi ehdottomasti pitänyt kokeilla, kun selvisi, että Veini ei nyt vaan ole se voittava maalivahti. On tää saatana työmaa.

Jukkahan on tunnettu siitä että ykkösvahtia ei vaihdeta vaikka kuinka vuotaisi
 
Ei ollut Tukalla selkärankaa olla enää kameroiden edessä. Huono häviäjä tuo on aina ollut. Potkut kesken lyhyen turnauksen? Kyyyyllä :)

Mietipä nyt uudelleen. Olet saanut kenkää kesken lyhyen turnauksen, niin menetkö sen jälkeen vielä kameroiden eteen toimittajien pelleksi antamaan kommentteja? Et todellakaan mene eikä sinulla ole siihen mitään velvollisuuttakaan. Ja sillä ei ole mitään tekemistä huonon tai hyvän häviämisen kanssa. Minun mielestäni siis.
 

Apheu

Jäsen
Koko hommasta puuttui kyllä täysin sellainen perinteinen U20 -pelien raikkaus ja intohimo, jossa virheitä ei pelätä, vaan annetaan mennä ja luotetaan omiin reagointeihin.

Valmennusta on helppo syyttää, mutta ei ainakaan minun silmissäni myöskään pelaajat "pääse pälkähästä". Aivan surkeita suorituksia ympäri kenttää. Juolevi näytti siltä, että ei voisi vähempää kiinnostaa, Saarijärven laukaukset jotain ihan luokatonta ja joukkueena ei pelaajat jotenkaan puhaltaneet yhteen hiileen, ei taisteltu ja annettu toisen puolesta kaikkea kentälle.

Lisäksi vielä ontuva maalivahtipeli, katastrofaalisen huono sentteripeli hyökkäyssuuntaan (Räsäselle ehkä pieni posi tästä, mutta etenkin Nättinen ja Borgström...) sekä alkujaan hyvän puolustuksen surkea peli hyökkäyssuuntaan, niin joo, ei paljon jäänyt käteen.

Yksittäisenä pelaajana jotenkin tuo Juolevi ehkä kaikkein eniten pettymys. #5 overall viime kesältä. Näiden pelien perusteella ottaisin 100/100 Nylanderin (#8 overall) joukkueeseeni. Sekä pelillisten, että johtamisosaamisen takia.

Eniten itseäni ehkä ärsyttää se, mikäli tuo jengi nyt kaataa Sveitsin näytöstyyliin 6-0, ja ikäänkuin näyttää, että nyt kun meillä on haluamamme valmentaja, niin näin me osataan oikeasti pelata. Naulaisi oikein sen, kuinka pieleen nämä kisat kaiken kaikkiaan menivät.
 

P.Kaukalo

Jäsen
Jätti myös 2013 finaalien jälkeen kättelemättä Ässien apuvalmentaja Pasi Kaukorantaa. Syytä tähän en kyllä muista. Hyvä häviäjä se Jukka on.

Eikös Pasi ollut finaalisarjan ollessa kesken kommentoinut tapparan kahvausta mediassa...? Haha. Itsellänikin on kuva tukasta sellaisena pikkupoikamaisena kiukettelijana... sen vuoksi oli mielestäni erikoisia nuo tukan haastattelut, kun jotenkin sellainen "kujalla olevan välinpitämätön" tunnelma niistä ainakin itselleni välittyi...
 

Mac^

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara & Suomi lajista riippumatta
Totuuden siemenhän tuossa oli, en muista Kahvakorven esimerkiksi koskaan onnitelleen vastustajaa hävittyjen finaalien jälkeen, ja niitähän Jukalla riittää.

Kun täällä muutenkin jauhetaan täysin epäolennaista paskaa, niin jatketaan samalla linjalla. Yllä oleva lainaus ei pidä paikkansa. Hapannaama tuo on ollut aina, mutta niin on moni muukin voitontahtoinen koutsi ja pelaaja katkeran tappion hetkellä. Aina on kätellyt kyllä voittajat, paitsi...

Jätti myös 2013 finaalien jälkeen kättelemättä Ässien apuvalmentaja Pasi Kaukorantaa. Syytä tähän en kyllä muista. Hyvä häviäjä se Jukka on.

Tämä pitää paikkansa. En tiedä, mitä kaikkea kulisseissa on tapahtunut, mutta ainakin Kaukoranta haukkui Tapparan pelitapaa liianikiekoksi. Tuskin Rautakorpi haukuista varsinaisesti suuttui, mutta median kautta vaikuttamisesta kenties. Jos vain tämä oli syynä kättelyn ohittamiseen, niin kieltämättä aika lapsellista.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kyllä Rautakorpi ainakin 2001 ja 2002 marssi kättelemään vastustajan valmennuksen vaikka tappio näissä tulikin. Toki 2001 varmaan yhä ottaa päähän, kun Tappara oli tuolloin jo materiaaliltaan vahva ja TPS ei suinkaan ollut enää edelliskauden loistossa. Ja totta kai muutkin finaalitappiot jäytää Rautakorpea, etenkin kun niitä on monta. Sinänsä loistavaa viedä joukkue finaaliin, mutta se tulos, se tulos.

Yleensä näissä nuorten kisoissa on joka kerta joku tai jotkut Suomen pelaajat nousseet esille vahvalla pelillään vaikka joukkueena suoritus on jäänytkin puolitiehen. Nyt pakko sanoa, että yksikään pelaaja ei ole oikein noussut parrasvaloihin. Kaksi vuotta sitten kisat loppui puolivälierään, mutta silti sieltä nousi esille Mikko Rantanen, silloin 16-vuotias Puljujärvi, Julius Honka, muutamia mainitakseni. Nyt ei ketään. Tämäkin kertoo, kuinka ahdingossa joukkue on ollut tässä turnauksessa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Se oli Björkqvist ja taisi olla vaihtoaitiossa.

Tällä samaisella Björkqvistillä tuntui olevan oikein hauskaa myös Ruotsi-pelin jälkeen, kun naureskeli maireasti saatuaan Suomen parhaan pelaajan palkinnon. Tuokin antaa vähän osviittaa siitä, että jannut ovat enemmän pelaamassa itselleen kuin joukkueelleen.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Tästä jää ensi vuodelle liiton miehille ja koko kiekkoväelle agentteja myöten ainakin seuraavia asioita mietittäväksi.

Miten saadaan varmistettua Suomen perinteiset vahvuudet maalivahtipeli, joukkkuepeli ja hyvä turnaukseen valmistautuminen optimaalisella tavalla? Onko esim. SM-liiga sittenkin kehittävämpi ympäristö pelata syksyllä ennen kisoja kuin P-Amerikan sarjat (pl. NHL/AHL), jolloin ehkä hukataan tärkeitä kehityshetkiä varausnumeron perässä juoksemiseen? Tulihan Matthewskin Eurooppaan pelaamaan nimenomaan miesten pelejä ennen NHL:ää. Ja Liigan ollessa 15 sarja, luulisi että lahjakkaimmat pelurimme mahtuvat jossain joukkueessa pelaamaan ja niissä isoja minuutteja.

(Tämä turnaus saattoi olla jopa hyväksi Liigamme kannalta, jonka on nähty hidastavan kehittymistä, jos nyt jotain hakemalla hakee...)
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tällä samaisella Björkqvistillä tuntui olevan oikein hauskaa myös Ruotsi-pelin jälkeen, kun naureskeli maireasti saatuaan Suomen parhaan pelaajan palkinnon. Tuokin antaa vähän osviittaa siitä, että jannut ovat enemmän pelaamassa itselleen kuin joukkueelleen.
Jätkillä on kuitenkin tulevaisuuden toimeentulokin tuossa pelissä. Häiritsee aina pikkuisen tällainen ajattelu että enemmän tai vähemmän keksitään omasta päästä motiiveja joilla joku ihminen omaan tekemiseensä suhtautuu ja ruvetaan pitämään niitä ikään kuin totuuksina.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Osin potkut tulivat aiheesta, Rautakorpi adjutantteineen ei saanut pelaajista sitä potentiaalia ulosmitattua mikä heissä on, ehkä tässä loistaa Tucan ja kumppanaiden heikkoudet henkilöjohtamisessa tällaisessa lyhyessä turnauksessa. Mutta mene ja tiedä, emme näe pukukopin sisään ja harjoituksiin jotta voisimme tätä arvioida kattavasti.

Osin syyt kyykkäykseen ovat myös järjestelmässä, nykyisillä taktisilla linjauksilla ja ajattelutavalla(joita Rautakorpi ja Jukka Jalonen ovat kehitelleet ja joita Lauri Marjamäki jatkaa) on Suomi ollut järjestäen ongelmissa Pohjois-amerikkalaisessa pienessä kaukalossa(vaikka Vancouverista saatiinkin mitalli kaavittua), mikä on nyt konkretisoitunut muutaman kuukauden sisään kahdessa pienen askin turnauksessa jossa sekä miesten maajoukkue että nyt nuorten joukkue on kokenut katastrofin. Vancouverissa tilannetta hiukan pelastivat kokeneemmat NHL-tähdet jotka ymmärsivät Suomen taktiikan heikkoudet ja nostivat kissan pöydälle, mutta nyt tuota ei ole tapahtunut. Myös ihan isossa MM-askissa on huomattavissa että muut maat ovat jo menneet tietyissä asioissa ohi Suomesta. Olisiko nyt aika esimerkiksi Erkka Westerlundin kaltaisen analyytikon johdolla hiljalleen haudata tämä niinkutsuttu "meidän peli", josta muut maat alkavat olla jo ohi ja kehitellä uusi taktinen pohja-ajatus joka A) Antaa eväät menestyä niin isossa kuin pienessä kaukalossa B) Hyödyntää maksimaalisesti tämän "ei Nuoren Suomen pilaaman" sukupolven yksilötalenttia ja antaa muille eväät kehittää itseään samalle tasolle.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Olisiko nyt aika esimerkiksi Erkka Westerlundin kaltaisen analyytikon johdolla hiljalleen haudata tämä niinkutsuttu "meidän peli"

Tästä on mielestäni turha keskustella. Rautakorpi adjutantteineen oli tähän turnaukseen heittänyt "meidän pelin" mappi ööhön. Tämä ainakin kävi selväksi jos pelejä katsoi, mitään elementtejä tuosta mielletystä meidän pelistä ei ollut nähtävissä. Oikeastaan täydellinen vastakohta siihen.

Voi toki olla, että Tucca olisi sitä halunnut pelattavan mutta pelaajat eivät.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Myös ihan isossa MM-askissa on huomattavissa että muut maat ovat jo menneet tietyissä asioissa ohi Suomesta. Olisiko nyt aika esimerkiksi Erkka Westerlundin kaltaisen analyytikon johdolla hiljalleen haudata tämä niinkutsuttu "meidän peli", josta muut maat alkavat olla jo ohi ja kehitellä uusi taktinen pohja-ajatus joka A) Antaa eväät menestyä niin isossa kuin pienessä kaukalossa B) Hyödyntää maksimaalisesti tämän "ei Nuoren Suomen pilaaman" sukupolven yksilötalenttia ja antaa muille eväät kehittää itseään samalle tasolle.

Haudataan vaan ja lähdetään kehittämään yksilöitä. Hyvät yksilöt pärjäävät missä kaukalossa hyvänsä. Kehitetään hyviä yksilöitä niin voitot kyllä tulevat vuosien päästä. Tämä kansa vaan haluaa voiton nyt eikä viiden vuoden päästä. Tämänkin turnauksen kokemukset ovat pankissa nyt kasvamassa korkoa. Turpaan tuli rumasti ja nyt on aika tehdä analyysit ja oppia. Mutta jos todella haluatte nähdä sitä erilaista suomikiekkoa niin teidän pitää odottaa, että kehitys tuottaa sellaisia yksilöitä, jotka ovat maailman parhaita. Jos tahti ei parane niin silloin joudumme myös jatkossa kompensoimaan heikompia yksilöitämme jollain toisella tavalla. Tähän mennessä "meidän peli" on tuonut kaksi mestaruutta (2011, U20 2016) ja muutaman finaalipaikan. Jos haluatte näitä, silloin vaihtoehtoiskustannus on tämä. Jos hyväksytte rakennusvaiheessa tällaisia turnausten lopputuloksia, muutos otetaan vastaan.

Rautakorpi ja Marjamäki pestattiin viemään tämä pelitapa pieneen kaukaloon nähdyin tuloksin, mutta kyllä odotuksetkin olivat kovat, kun molemmilta halutaan mestaruus ekalla kaudella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös