Kepun perinteisille poliittisille painotusalueille on aiempaa vähemmän kysyntää. Kuitenkin valovoimainen puheenjohtaja voi tehdä vielä ihmeitä puolueen kannatukselle. Nostihan Sipiläkin puolueen 13% alamaista sinne reippaasti päälle 20% kannatukseen. Ja Marin kannattelee yksinään demareita.
Samanlaiset loistonpäivät tuskin enää toteutuvat, mutta merkittäväänkin nousuun on mahdollisuudet ihan jo onnistuneilla henkilövalinnoilla.
Saarikko-Kurvinen-Honkonen trio ei toimi, se on nyt nähty. Saarikon vasemmistovivutus ja tätimäinen metafora maalailu ei iske kansaan. Kurvinen on varmaan omasta mielestään hieno poliittinen peluri, mutta tulos näkyy taululla. Ei kansa halua nähdä tällaista teatteria vakavassa maailmantilanteessa, jonka takuumiehenä Kurvinen on häärinyt. Honkonen Suomi-Venäjä-seuran ex-puheenjohtajana pitäisi myös kiireesti siivota takariviin, eikä ainakaan ministeriksi olisi saanut päästää. Mutta kun Kurvisen bestis. Kärnä myös saanut liikaa näkyvyyttä, mutta seuraavat vaalit siivoavat miehen joka tapauksessa pois päivänpolitiikasta. Väyrystä ei saa päästää ehdokkaaksi. Ei umpiputinisti voi olla ehdolla missään uskottavissa puolueessa.
Uutta johtoa kasaisin Kaikkonen-Kalli-Kulmuni trion ympärille. Kaikkonen on yksi suosituimpia ministereitä ja hoitanut leiviskänsä hyvin. Kulmuni oli ryhdikäs erotessaan vvm paikalta ja en usko, että nimi liiaksi tahraantui. Yritti myös laittaa aidosti kampoihin Marinille ja tärkeimpänä ei halunnut lähteä koko tähän roskahallitukseen vaalitappion jälkeen. Oikeassa hallitus-koalitiossa olisi varmasti edelleen kelpo ministeriainesta.