Aika paljon näemmä riippuu harjoituksesta miten siellä mennään, kun tätäkin ketjua lukee. Me tosiaan vuosi sitten painoimme perjantaina Parolannummelle, otettiin vastaan aivan järjetön säkki tavaraa (listassa olleet olivat kaikki pakollisia, tarvitsi niitä tai ei) ja lauantaina suuntasimme Lohtajaa kohti vajaaksi viikoksi. Torstaina takaisin, ja perjantaina iltapäivästä kotia kohti, eli aikalailla tasan viikon tuo kesti. Ase- ja varustehuollot tuohon päälle intin aikaisilla tavoilla, vaikka itse en ampunut räkäpään räkäpäätä. Aina oli kiire odottelemaan, eli intin ajoista mikään ei varsinaisesti ollut muuttunut.
Aika leppoista hommaahan tämä. Alkuun vitutti rankemminkin, mutta kun saatiin hommat ns. kuntoon, niin suht rauhallista rötväilyä, sotkussa ja saunassa käymistä ja ajan tappamistahan tämä on ollut. Meillä tässä pyörii todella tiuhaan skappareita johtuen ryhmän tehtävästä, mutta ovat kyllä huomattavan rennolla otteella liikkeellä. Ehkä toki sekin vaikuttaa, kun hommat sujuu käskemättäkin.
Yksi saatanan virkaintovänskä tämän harjoituksen meinasi pilata, mutta aika nopeasti muut vänrikit laittoivat ns. ruotuun ja kertausharjoitusmoodin päälle. On tämä kuitenkin oma maailmansa, vaikka toki paljon yhteistä varusmiesaikojen kanssakin on.
En olisi vielä viime viikon sunnuntaina uskonut näin sanovani, mutta kyllä sitä tulee lähdettyä, jos käsky uudestaan joskus vain tulee.
Kohta pääsee nukkumaan!
Yön kipinävahdin roolista tuli tämä viesti naputeltua reipas vuosi takaperin. Enpä olisi muistanut sen olleen näin positiivinen, koska tämän hetken mielikuva on enemmänkin sellainen, että aika turhaa paskaahan tuo sitten lopulta oli. Meillä tosiaan pyöri koko harjoituksen ajan vahtivuorot lähes ympäri kellon, jonka sain omalta kohdalta neuvoteltua muun ryhmän kanssa kelvolliseksi. Kun päivisin meikäläisellä ei kirjaimellisesti ollut yhtään mitään hommaa meidän porukan kuskin kanssa, niin sovittiin, että päivät (8-22) me nukumme/lepäämme teltassa tai olemme muulle joukolle sauna- tai kauppakuskeina, ja tuon yön ajan pidämme vahtia/kipinää kaksistaan sen verran mitä tarvitsee. Usein se ei tarkoittanut aivan koko yötä, vaan itsekin pääsi kömpimään siinä 5-6 välillä nukkumaan, kun ensimmäiset vänskät heräilivät omiin tehtäviinsä. Välillä ensimmäisen vahtivuoron tarvekin oli vasta puolen yön jälkeen, jos jollakin venähti ilta pidemmäksi omissa hommissaan.
Kyllähän tuonne varmaan tulee lähdettyä jos nyt vielä jostain ihmeen syystä kutsu tulee ja aikataulut sen sallivat, mutta ei ihan noin positiivinen fiilis ole päällänsä kuin tuon viestin kirjoittamisen aikaan. Ihan mielellään sen viikon olisi voinut vaikka omissa töissäkin olla.
E: No voi perkele, enpä osaa näemmä lukea. Vapaaehtosista harjoituksista näemmä yllä ollut puhe, ja omassa tapauksessa kyse ei sellaisesta harjoituksesta ollut.