Enemmän keskustelua käydään tuossa jatkopahvikeskustelussa, mutta koska asia sopii paremmin tänne, niin haluaisin spekuloida ajatuksella "Uskalletaanko vaihtaa toinen kallispalkkaisista veskareista esim. sentteriin". Nythän on karu fakta se, että Ilveksellä on lähes jokaisessa pelissä luukkuvahtina "Pekka Saarenheimon" palkkaa nauttiva veskari. Sitten taas joissakin peleissä luukkua avaa liigan kallispalkkaisempia pelaajia.
Alkuasetelmana oli, että Toivosen kunnonajoitus osuisi mieluummin kevääseen kuin syksyyn. Isompaan kaukaloon tottuminen vie aikansa ja samoiten erilaiseen pelityyliin. Syksy ei ollut odotusten kaltaista, sillä vaikka hyviä pelejä on joitakin alla, ei ole palkkaan nähden suotavaa, ettei Toivosen nimeä näy Teksti-tv:llä. Odotuksena tosin on se, että Toivonen on kevään veskari ja tähän me haluamme uskoa. Sentterikaartimme on puolestaan ohut. Me ilvesläiset toivomme tietenkin, että Jesse pelaa ehjän kevään, mutta Jesselle melkein parasta on, ettei häneen aseteta paineita. Ei haukuta alamäessä, eikä liikaa taputella selkään ylämäessä. Edetään rauhassa ja toivotaan parasta.
Tämän kauden liigan mielenkiintoa lisää se, että maaliskuu on kaikille joukkueille merkittävä. Joukkuetta ei voi siis tyhjennysmyydä eikä heikentää. Toivonen-Leinonen asetelma on melkoinen dilemma. Kevään menestyjillä on aina veskaripeli kunnossa. Toivosta ei voi kaupitella, sillä Leinosen terveyden kestävyys on arvoitus. Siis Leinonen-Pätsi olisi liian riskaabelia. Entä Toivonen-Pätsi? Jos Hannu pysyy ehjänä ja Koiviston Arton ennakkoasetelma pitää, niin Leinonen vaihtotavarana voi olla arvokas. Leinosen palkkatasossa on koviakin senttereitä, sikäli mikäli joku lähtee vaihtoihin. Suomalaisessa kiekkoilussa on veskaritilanne erinomainen, enkä monenkaan kotimaisen seuran näe painivan maalivahtitilanteen kanssa. Ensimmäisenä mieleen tulevat KalPan veskojen tason säilyminen ja HIFK:n hieman sotkuisa veskarikuvio. Sahlstedtista kalakukot eivät luovu, eikä Häppölä puolestaan vahvista Ilvestä sen heikoimmilla osa-alueilla. HIFK tuskin on valmis kaupittelemaan juuri kuntoutunutta Loppia tai Hirsoa. Kotimaisten vaihtoehtojen vähyyden vuoksi katse on oltava siis myös Elitserieniessä.
Loppuun saakka varmaan tässä mietitään ja haetaan vaihtoa, ellei sitten Ilveksessä katsota parhaaksi sitä, että kallis pari jatkaa kauden loppuun ja näin pelataan varman päälle veskariosasto. Tällöin myös täytyy luottaa siihen, että Jesse onnistuu hyvin, sillä pelinrakentamiseen Jesse tuo uuden ulottuvuuden. Jos taas sentteri löydetään, on helppoa laittaa esimerkiksi Mätsky laiturin paikalle.
Tietenkin yksisuuntainenkin kauppa voi olla mahdollista eli jos talous on pakkasella.
HN:n esittämä nelosketju edustaisi Summasen ideologiaa palokunta-kentästä. Järvinen-Keinänen-Torkki on yhdistelmä, jonka uskaltaisi laittaa kentälle lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Tuolloin tasavoimin ei tarvitse polttaa kärkiketjuja loppuun, vaan heidän terävyys säilyy parhaana matsin erikoistilanteissa. Toisaalta luulisi, että valmennuksen pöydällä on jossakin muotoa mietinnässä myös harjoituspeleissä erinomaisesti pelannut kolmikko Järvinen-Määttänen-Rajala.
Alkuasetelmana oli, että Toivosen kunnonajoitus osuisi mieluummin kevääseen kuin syksyyn. Isompaan kaukaloon tottuminen vie aikansa ja samoiten erilaiseen pelityyliin. Syksy ei ollut odotusten kaltaista, sillä vaikka hyviä pelejä on joitakin alla, ei ole palkkaan nähden suotavaa, ettei Toivosen nimeä näy Teksti-tv:llä. Odotuksena tosin on se, että Toivonen on kevään veskari ja tähän me haluamme uskoa. Sentterikaartimme on puolestaan ohut. Me ilvesläiset toivomme tietenkin, että Jesse pelaa ehjän kevään, mutta Jesselle melkein parasta on, ettei häneen aseteta paineita. Ei haukuta alamäessä, eikä liikaa taputella selkään ylämäessä. Edetään rauhassa ja toivotaan parasta.
Tämän kauden liigan mielenkiintoa lisää se, että maaliskuu on kaikille joukkueille merkittävä. Joukkuetta ei voi siis tyhjennysmyydä eikä heikentää. Toivonen-Leinonen asetelma on melkoinen dilemma. Kevään menestyjillä on aina veskaripeli kunnossa. Toivosta ei voi kaupitella, sillä Leinosen terveyden kestävyys on arvoitus. Siis Leinonen-Pätsi olisi liian riskaabelia. Entä Toivonen-Pätsi? Jos Hannu pysyy ehjänä ja Koiviston Arton ennakkoasetelma pitää, niin Leinonen vaihtotavarana voi olla arvokas. Leinosen palkkatasossa on koviakin senttereitä, sikäli mikäli joku lähtee vaihtoihin. Suomalaisessa kiekkoilussa on veskaritilanne erinomainen, enkä monenkaan kotimaisen seuran näe painivan maalivahtitilanteen kanssa. Ensimmäisenä mieleen tulevat KalPan veskojen tason säilyminen ja HIFK:n hieman sotkuisa veskarikuvio. Sahlstedtista kalakukot eivät luovu, eikä Häppölä puolestaan vahvista Ilvestä sen heikoimmilla osa-alueilla. HIFK tuskin on valmis kaupittelemaan juuri kuntoutunutta Loppia tai Hirsoa. Kotimaisten vaihtoehtojen vähyyden vuoksi katse on oltava siis myös Elitserieniessä.
Loppuun saakka varmaan tässä mietitään ja haetaan vaihtoa, ellei sitten Ilveksessä katsota parhaaksi sitä, että kallis pari jatkaa kauden loppuun ja näin pelataan varman päälle veskariosasto. Tällöin myös täytyy luottaa siihen, että Jesse onnistuu hyvin, sillä pelinrakentamiseen Jesse tuo uuden ulottuvuuden. Jos taas sentteri löydetään, on helppoa laittaa esimerkiksi Mätsky laiturin paikalle.
Tietenkin yksisuuntainenkin kauppa voi olla mahdollista eli jos talous on pakkasella.
HN:n esittämä nelosketju edustaisi Summasen ideologiaa palokunta-kentästä. Järvinen-Keinänen-Torkki on yhdistelmä, jonka uskaltaisi laittaa kentälle lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Tuolloin tasavoimin ei tarvitse polttaa kärkiketjuja loppuun, vaan heidän terävyys säilyy parhaana matsin erikoistilanteissa. Toisaalta luulisi, että valmennuksen pöydällä on jossakin muotoa mietinnässä myös harjoituspeleissä erinomaisesti pelannut kolmikko Järvinen-Määttänen-Rajala.