Tack som fan, Kent!
Viime perjantai 17.6.2005 oli hieno ilta ja hyvä avaus kesälle. Meillä oli 7 hengen hyvin sekalainen joukkio katsomassa - päästiin ok paikoille sen lavan edessä olevan "keskimmäisen" tukipylvään tienoille.
Anna Terneheim oli yllättävän hyvä, ja toki yllättävä veto lämppäriksi. Siis nuori nainen yksin lavalla ja välillä selkä yleisöön päin. Noh, Kentin lämppärit eivät ole ennenkään tulleet prosessi-insinöörien tuotantolinjalta, vrt. stadionkonsertin viulukvartetti ja runoilija Bruno Öijer.
15:00...7:47(hyvin oli jengi hereillä!)...3.2.1 ja 400 Slag. Heti näkyi kuinka bändillä, erityisesti Jockella ja Samilla, oli fiilikset korkealla. Aiemmilla näkemilläni 6 Suomen keikalla ote on ollut viime perjantaita etäisempi, ja Jockella on ollut päällä peruskyyninen roolinsa, mutta perjantaina Jocke tuntui olevan todella hyvällä tuulella, mikä välittyi kyllä yleisöönkin. Yksi mittari sille hyvälle tuulelle on ihan oman tulkinnan perusteella ollut se, tuleeko 747:ssa ylimääräisiä vi håller, ni håller jne säkeistöjä. Ja Samilla oli kuulemma sukulaisia katsomassa ja asenne sen mukainen.
Soundeista on ollut puhetta siellä täällä, ja kieltämättä vähän meni puuro-osastolle. En tiedä oliko vielä erityisen paljon bassonjytinää meidän sektorille, kun satuimme juuri toisen pääkaijutinpinon tulilinjalle, mutta välillä laulu ja kitaratkin katosivat jonnekin taustalle. Ei pilannut iltaa, mutta olisi voinut olla toisinkin.
Biisilista oli vakuuttava, vaikkakin ennakkoon maanamiani muutamia ei kuultu, Demonin listan olisi voinut sellaisenaan ottaa mukaan. Celcius ja 10 min... olivat kuitenkin vahvaa nostalgia-osastoa, ei pettymyksiä niiden suhteen. Uuden levyn biisit toimivat livenä paljon paremmin kuin olin toivonutkaan, erityisesti Klåparen, Palace&Main ja MIDVH, joka oli majesteettisen hieno lopetus.
M. Demon tuossa jo hehkuttikin äMmää, samoilla linjoilla itsekin. Ajattelin että saammeko jotain spesiaalia kiertueen loppuun, ja tulihan sitä. M:n ensimmäinen live-esitys, Ruotsissa ollaan kateellisia jo nyt. Olin aluksi aivan äimänä että mitä ihmettä Jocke veivaa, sitten valkeni. Jos
www.kent.nu -juttuihin on uskomista, niin M on Jockelle erityisen henkilökohtainen kipale - kertoo hänen isoäitinsä poismenosta.
Kentin Suomi-osasto oli kokonaisuudessaankin tyytyväisen oloinen keikan päätyttyä. Harvemmin ovat jääneet samalla lailla lavalle tuulettelemaan. Niin ja Harrihan keikan aikana oikein irrottelikin ja spiikkasi vähän mellansnackia. ;-)
Keikka-arvosteluista sattui silmään tämä pätkä Iltalehdessä (
http://www.iltalehti.fi/2005/06/20/popstars/200506183189154_ps.shtml)
"Encoressa Jocke Berg vetää Järnspökenin yleisön keskeltä akustisesti. Turhan tuttu stadionkikka.
Kent on hieno yhtye, mutta aivan stadioneille sen dramaturgia ei vielä riitä.
Ensi kerralla hieman pienemmissä puitteissa, jookos?
JOOSE BERGLUND
joose.berglund@iltalehti.fi"
Siis mitä, ei olla stadionilla ja kuitenkaan "dramaturgia" ei riitä stadionille, joten pitäisi mennä pienemmille puitteille??? Onko tässä jotain suomipojan herranpelkoisuutta, eli jos Kentissä olisikin viisi ruotsinruotsalaista, niin olisikin varmaan ollut maailmanluokan touhua - nyt saa olla luvalla hattu kourassa. Ja Joose, jos dissataan "stadionkikkaa" niin tiedetään sitten biisin oikea nimi. Ehkä myös kannattaisi jättää maailmanluokan bändien arviointi ihan oikeille lehdille ja oikeille toimittajille, jookos?