Ensisijainen virhe tulee kotioloista. Siellä kuitenkin lapsi viettää aikaa suurimman osan nuoruudestaan, joten sillä on silloin iso merkitys. Vanhempien työttömyys, dokaaminen, avioerot sun muut vastaavat vaikeuttavat nuorten kasvamista todella paljon.
Mutta on se niinkin, että päiväkerhoja sun muita vastaavia tahoja tarvitaan, että nuoret eivät lähde syrjäytymisen tielle. 24/7 saman katon alla, ja välillä pari tuntia yksin jossain pihalla on aivan liian yksipuolista opetusta, eikä kukaan pysty kontrolloimaan, millainen ihminen hänestä yhteiskuntaan tulee.
Sosiaalitantat saavat helposti päihinsä kasvatusasioissa, mutta kyllä kait siellä päiväkodissa nyt lapsia sentään käskeä voidaan, jos tapahtuu jotain väärää. En usko ollenkaan siihen, että kaikki annetaan anteeksi, ja toivotaan vaan parempaa käyttäytymistä seuraavalla kerralla. Siihen en ota kantaa, kuinka kova kuri siellä pitäisi olla, mutta kyllä yhteiskunnan niin pitäisi toimia, että aikuiset neuvovat tarvittaessa kovillakin keinoilla, jos järjestystä ei muuten saada aikaan.
Kotona tuo kasvatus on monessa perheessä mennyt vapaampaan suuntaan, ja pienet virheet annetaan anteeksi, vaikka näin ei välttämättä pitäisi toimia. Vyöstä vaan paljaaseen perseeseen, kuten itse joskus sain jonkun pienen virheen seurauksena, niin siitä sitä oppii parhaiten olemaan kuten käsketään.
Tieto lisää tuskaa. Tämä on myöskin valitettava totuus, ja se näkyy nyt osittain näissä massamurhaajien teoissa. Internet on ihan kiva keksintö, mutta se jakaa myöskin niin väärää tietoa ihmisten koteihin, ettei pahemmasta väliä. Ei tässä kuitenkaan ole siitä kysymys, että pitäisi mennä tynnyriin asumaan, mutta jotain rotia tuossa väkivallan jakamisessakin eri muodoissa saisi olla.
Todellisen maailman ja virtuaalimaailman väli on jotenkin hämärtynyt, ja netin kautta pystyy yhdistämään itsensä sellaisiin ihmisiin, joita ei muuten kuuna päivänä näkisi missään muualla. Ihminen kun kerran polveutuu suoraan apinasta, niin se matkiminen tulee aina olemaan osa meikäläisiä. Riittävän paljon kun tulee samaa tavaraa silmille, niin sitä oikeasti luulee kaiken sen olevan juurikin niin hyvää ja itselle tarkoitettua, vaikka asia on juurikin päinvastoin.
Mutta on se niinkin, että päiväkerhoja sun muita vastaavia tahoja tarvitaan, että nuoret eivät lähde syrjäytymisen tielle. 24/7 saman katon alla, ja välillä pari tuntia yksin jossain pihalla on aivan liian yksipuolista opetusta, eikä kukaan pysty kontrolloimaan, millainen ihminen hänestä yhteiskuntaan tulee.
Sosiaalitantat saavat helposti päihinsä kasvatusasioissa, mutta kyllä kait siellä päiväkodissa nyt lapsia sentään käskeä voidaan, jos tapahtuu jotain väärää. En usko ollenkaan siihen, että kaikki annetaan anteeksi, ja toivotaan vaan parempaa käyttäytymistä seuraavalla kerralla. Siihen en ota kantaa, kuinka kova kuri siellä pitäisi olla, mutta kyllä yhteiskunnan niin pitäisi toimia, että aikuiset neuvovat tarvittaessa kovillakin keinoilla, jos järjestystä ei muuten saada aikaan.
Kotona tuo kasvatus on monessa perheessä mennyt vapaampaan suuntaan, ja pienet virheet annetaan anteeksi, vaikka näin ei välttämättä pitäisi toimia. Vyöstä vaan paljaaseen perseeseen, kuten itse joskus sain jonkun pienen virheen seurauksena, niin siitä sitä oppii parhaiten olemaan kuten käsketään.
Tieto lisää tuskaa. Tämä on myöskin valitettava totuus, ja se näkyy nyt osittain näissä massamurhaajien teoissa. Internet on ihan kiva keksintö, mutta se jakaa myöskin niin väärää tietoa ihmisten koteihin, ettei pahemmasta väliä. Ei tässä kuitenkaan ole siitä kysymys, että pitäisi mennä tynnyriin asumaan, mutta jotain rotia tuossa väkivallan jakamisessakin eri muodoissa saisi olla.
Todellisen maailman ja virtuaalimaailman väli on jotenkin hämärtynyt, ja netin kautta pystyy yhdistämään itsensä sellaisiin ihmisiin, joita ei muuten kuuna päivänä näkisi missään muualla. Ihminen kun kerran polveutuu suoraan apinasta, niin se matkiminen tulee aina olemaan osa meikäläisiä. Riittävän paljon kun tulee samaa tavaraa silmille, niin sitä oikeasti luulee kaiken sen olevan juurikin niin hyvää ja itselle tarkoitettua, vaikka asia on juurikin päinvastoin.