Kauhajoen ammuskelun jälkipyykit: Minne menet, yhteiskunta?

[Toejoen Veikko]

Rahanpalvonta on hauska termi tällaisissa persaukisissa maissa kuin Suomi, joissa yritetään edes jollain tavalla pitää hyvinvointiyhteiskuntaa yllä.
Koko tämä hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu työnteolla ja nyt kun ihmisten varallisuus on suurempi kuin koskaan, hyvinvointiyhteiskunta pitäisi punaisen siiven mielestä pysyä pystyssä ilman työntekoa.

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pidetä yllä pelkästään omaa napaa tuijottamalla ja yhteisiin muroihin kusemalla, josta tosin on kovaa vauhtia tulossa maantapa.

 

[Laakamato]

Otsikkoon vastaus: Helvettiin. Homma lähtenyt lapasesta jo vuosia sitten, Kauhajoki ei ole kuin virstanpylväs matkalla alaspäin.

Laakamato suosittelee kaikille armeijan ylijäämävarastolla talvikamojen hamstraamista, pitkään säilyvien muonien varastoimista ja hampaisiin asti aseistautumista. Ja kaikki isin pikku kusimutterit, muistakaa jättää viimeinen luoti itsellenne!

Olenkohan vähän liian positiivisella päällä tänään?

 

[magnum37]

Otsikkoon vastaus: Helvettiin. Homma lähtenyt lapasesta jo vuosia sitten, Kauhajoki ei ole kuin virstanpylväs matkalla alaspäin.

Monena aamuna nykyään herään ja olen samaa mieltä. Välillä toki uskon ihmiskuntaan, ja näen valoa, mutta valittavasti nämä hetket ovat käymässä kovin harvinaisiksi. Usko ihmisen hyvyyteen on romahtanut. Yhteisöllisyys ei merkitse enää mitään, ellei se ruoki 100% siinä vaikuttavien ihmisten egoistisia tarpeita. Päämääriin pyritään joka suunnassa keinoja kaihtamatta. Joka puolella ihmiset kärsivät persoonallisuushäiriöistä: Joko narsismista tai masennuksesta. Herkät ja jotakuinkin tunne-elämältään inhimilliset masentuvat, raaemmat opportunistit valtaa lähes täysin käsitys omasta ylemmyydestä. Ei tämä yksin kapitalistisen elämäntavan syy ole, ehkä syitä pitäsi etsiä myös meihin vaikuttavista kemikaaleista, joille olemme altistuneet 1950-luvulta lähtien, mutta kapitalisimi on avannut oven lailliselle orjuudelle ja anarkismille.

Laakamato nostaakin tässä mielenkiintoisen kysymyksen esille: Missä vaiheessa "homma on lähtenyt lapasesta"? Jos puhutaan ihan suomalaisesta yhteiskunnasta, niin väitän kansan henkisen pahoinvoinnin kroonistuneen 90-luvun alussa, kun tämä "meidän kaikkien yhteinen" hyvinvointivaltio ajettiin presidentti-instituutioineen alas. Kohtalaisen toimiva pohjoismainen yhteiskunta syrjäytettiin darwinismilla ja kapitalismilla. Suomi myytiin globalisteille. Heikot heitettiin lopullisesti syrjään, ja valta keskitettiin niille, joilla on luontainen halu syödä toiset elävältä - ja tässä olemme.

Olenkohan vähän liian positiivisella päällä tänään?

´

Mikäli pahimmat profetiat täyttyvät niin olet. Karsinta senkun kiihtyy. Tarvitaan suuria muutoksia, muuten käy todella huonosti tällä pallolla.

 

[Eino_Mies]

Kahden edellisen kirjoittajan kanssa hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Nykypäivän elämänmeno on monella tapaa kestämätöntä. Niin henkisellä tasolla kuin luontoarvojakin ajatellen. Täällä koulu -ja työpaikkakiusaamisen "luvatussa maassa" eletään niin kireässä ilmapiirissä, että ei ihme jos jossain välillä napsahtelee. Useimmiten ne tragdiat eivät ylitä uutiskynnystä, vaan ihmisten pahoinvointi ilmenee omien korvien välissä tai kodin seinien sisäpuolella.

Vaatimuksia vaatimuksien perään, mikään ei riitä. Ahneus ja itsekkyys lisääntyy, aito välittäminen ja empatia ovat pian tuntemattomia käsitteitä. Sitten ihmetellään että nuorisolla menee huonosti. Ja kaikki ongelmat yritetään ratkaista rahalla? Suomi on ehkä vielä hyvinvointivaltio joillain mittareilla, mutta monilla muilla kriteereillä täällä menee todellakin päin helvettiä.

 

[msg]

Sitten ihmetellään että nuorisolla menee huonosti.

Mediassa tilaa saaneiden ja asiaan perehtyneiden asiantuntijoiden yleinen mielipide on, että suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta osa voi todella pahoin. Yleistys, että nuorisolla menee kollektiivisesti huonosti on siis ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimukset osoittavat.

 

[Viljuri]

Ympäristön tilanne on nyt parempi kuin vielä 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin totalitaariset katsantokannat jylläsivät nykyistäkin enemmän. Linkolalainen fasismi, josta näissä yhteyksissä saadaan aina toisinaan esimerkkejä, ei kanna edes porstuasta portille saakka.

Ei edes mahdollinen ilmastonmuutos vaikeine seurauksineen muuta sitä, että monissa maissa kehitystä on tapahtunut ja jatkuvasti tapahtuu.

 

[Eino_Mies]

Mediassa tilaa saaneiden ja asiaan perehtyneiden asiantuntijoiden yleinen mielipide on, että suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta osa voi todella pahoin. Yleistys, että nuorisolla menee kollektiivisesti huonosti on siis ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimukset osoittavat.

Tuo on varmaan totta, että yleistäminen ei tässä käy päinsä. Mutta ehkä tuo hyvinvoivien ja huono-osaisten välisen kuilun kasvaminen on osa laajempaa trendiä. Eriarvoisuus lisääntyy yhteiskunnassa kauttaaltaan, tuloerot kasvavat, joillain menee hyvin, joillain todella huonosti.

 

[msg]

Tuo on varmaan totta, että yleistäminen ei tässä käy päinsä. Mutta ehkä tuo hyvinvoivien ja huono-osaisten välisen kuilun kasvaminen on osa laajempaa trendiä. Eriarvoisuus lisääntyy yhteiskunnassa kauttaaltaan, tuloerot kasvavat, joillain menee hyvin, joillain todella huonosti.

Mitä sitten on huono-osaisuus ja mitä on syrjäytyminen? Useastihan sitä määritellään taloudellisten seikkojen mukaan, mutta ei kai kumpikaan kouluampuja tuloerojen takia tekojaan tehnyt? Eikös molemmilla ollut sekä isä että äiti eli kuten Myyrmannin Gerdtilläkin eli ei voi miehen mallin puuttumisestakaan syyttää.

Muistan vain, että Heinojen surmien aikaan puhuttiin, että tekijät tulivat hyvistä perheistä. Varmaan, jos tulotaso on se ainoa mittari, mutta teot antaisivat kyllä ymmärtää, ettei kyse ollut ainakaan hyvistä nuorista.

 

[magnum37]

Kaikkea ei tosiaankaan voi mitata rahassa. Mutta kun raha on jumala, ja ihmisen arvot pyritty pakottamaan rahaa palvoviksi, ovat terveet sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys valuneet taka-alalle, on lopputuloksena rahakkaita mutta henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Tietenkin pitää myös muistaa että entisen suomalaisen yhteiskuntamallin tukijalka – keskiluokka, on nyt jakautunut rikkaisiin ja köyhiin.

Mainittakoon että sivuunkirjoittanut ei ole kommunisti, ei edes taistolainen. Myös fasismia vastustan, ja väitänkin että kapitalismin lopputuloksena on nimenomaan fasismi. Mitä muutakaan voi ajatella, kun kaikki merkit viittaavat siihen, että kehitys kulkee kohti raaimman valtaa ja heikkojen oikeuksien rajaamista ja jopa näiden likvidoimista. Linkolat sun muut pitävät tätä luonnollisena lopputuloksena – minä en.

Olen sitä vastoin aina ihaillut amerikkalaista kulttuuria, vaikka kapitalisti merkitseekin monille orjuutta. Yrittelijäisyydessä ei tietenkään ole mitään vikaa, mikäli siihen suodaan vapaat mahdollisuudet. Eikö se ole se alkuperäinen amerikkalainen unelma, että minä ja naapuri menestyy molemmat kivasti? Nykyinen kapitalismihan on enemmänkin sitä, että kahdesta yrittelijäästä tehokkain saa jatkaa, ja toiseksi jäänyt saa laittaa pillit pussiin. Tällaista darwinistista kapitalistista ihannetta en hyväksy. Ajoittain radikaalit mielipiteeni eivät aja erityisesti minkään puolueen linjoja. Olen robinhood-henkinen idealisti, ja näen paljon kestämättömiä uhkakuvia yhteiskunnassamme.

Ja tekninen kehitys on aina suotavaa, jos sitä käytetään aidosti ihmiskunnan hyväksi. Vaarana on tietenkin se, että ihminen kasvaa tekniikan suomien mahdollisuuksien myötä kauemmaksi luonnosta. Se on aina kohtalokas kehityssuunta.

 

[ms.qvist]

Mitä sitten on huono-osaisuus ja mitä on syrjäytyminen? Useastihan sitä määritellään taloudellisten seikkojen mukaan, mutta ei kai kumpikaan kouluampuja tuloerojen takia tekojaan tehnyt? Eikös molemmilla ollut sekä isä että äiti eli kuten Myyrmannin Gerdtilläkin eli ei voi miehen mallin puuttumisestakaan syyttää.

Huono-osaisen kohdallahan nyt lähinnä ensimmäisenä nostetaan esille myös taloudellinen tausta, jota pidetään eräänä merkittävänä mittarina huono-osaisuudelle, koska mitä ilmeisimmin taloudellinen toimeentulo on kuitenkin kytköksissä jollain tasolla siihen millainen tilanne perheessä on tai vaihtoehtoisesti taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen millaisessa ympäristössä lapsi joutuu asumaan, ja huonotuloisten ja köyhien kohdalla asuinseutu on usein negatiivissävytteinen. Mikä sitten omalta osaltaan vaikuttaa siihen kuinka huono-osainen hän on. Köyhyyteen liittyy siis hyvin paljon huono-osaisuutta sekä syrjäytymistä. Mutta...

Syrjäytyminen ei välttämättä kokonaisuudessaan liity huono-osaisuuteen tai köyhyyteen vaan hyvin toimeentulevien perheiden lapset voivat myös syrjäytyä jopa kokonaisuudessaan yhteiskunnasta. He käyvät koulunsa mutta eivät ole osallisena kouluelämään, he voivat olla hiljaisia ja jopa kiusattuja - mikä lisää entisestään syrjäytymistä, ja tästä voi sitten seurata kierre, mikä taasen lisää kiusaamista. Toisaalta myös hyvätuloisen perheen syrjäytynyt lapsi voi pudota yhteiskunnan rattaista ja olla yllättäen huono-osainen, vaikka ulkoisien puitteiden mukaan voidaan kuvitella aivan toista.

Sanoisin, että vaikka tiettyjä eroja onkin havaittavissa niin nykyään, yhteiskunnan muuttuessa tietyssä mielessä "raadollisemmaksi" erot huono-osasten ja syrjäytyneiden välillä kapenevat entisestään. Hyvätuloisen perheen lapsi voi olla huono-osainen muutoin, hän voi myös olla syrjäytynyt - useimmin sitä kuin huono-osainen. Köyhistä oloissa kasvaa suuremmalla todennäköisyydellä lapsia, jotka ovat tavalla tai toisella huono-osaisia, osa myös syrjäytyneitä mutta tässäkin kohdin on huomioitava se, että köyhyys ei kaikella tapaa ole kuitenkaan leimaava, vaan yhtälailla köyhistä oloista voi tulla tasapainoisia lapsia vaikka ympäristö ei paras ja kannustavin mahdollinen olekaan.

vlad.

 

[Laakamato]

Köyhistä oloissa kasvaa suuremmalla todennäköisyydellä lapsia, jotka ovat tavalla tai toisella huono-osaisia, osa myös syrjäytyneitä mutta tässäkin kohdin on huomioitava se, että köyhyys ei kaikella tapaa ole kuitenkaan leimaava, vaan yhtälailla köyhistä oloista voi tulla tasapainoisia lapsia vaikka ympäristö ei paras ja kannustavin mahdollinen olekaan.

Juurikin näin. Köyhyys leimaa mutta ei lopullisesti. Jotkut napsahtaa sen johdosta mutta ei läheskään kaikki. Raha ei tee ihmisestä juurikaan muuta kuin varakkaan. Loppu on muista asioista kiinni.