Hyvä ketjunavaus! Täällä uskaltaa jo varovaisesti katsella ensi kauttakin. Playoffit 2012 -ketju on täysin mustaa täynnä ihan ansaitusti. Yritin koota tähän tämän kauden opetukset HIFK:lle. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon ensi kaudesta alkaen:
1) Let's face it - runkosarjan merkitys on pienentynyt parissa-kolmessa kaudessa dramaattisesti. Tämä on kehitys, jota tervehdin ilolla, sillä juuri tällä perusteella playoffeja ylipäätään pelataan. SM-liigan playoffit olivat vielä pitkälle 2000-luvun loppuun asti silkka muodollisuus. Lopputulokset pystyi lukemaan tosi tarkasti runkosarjasta. Ajattelin itse ainakin ensi kaudella höllätä siitä mantrasta, että HIFK:n pitää saavuttaa kotietu. Höpöhöpö, mitä HIFK on ikinä tehnyt tällä myyttisellä kotiedulla ylipäätään? Se on selvää, että kuuden parhaan joukkoon pitää päästä, mutta aion todellakin itse hieman hellittää pakonomaisesta runkosarjasijoituksen tuijottamisesta. Ollaanko toinen, kolmas vai nyyh, pudotaanko viidenneksi ja menetetään kotietu? Väitän, että osittain HIFK sortui tänä keväänä siihen, että runkosarjan loppu meni niin hyvin. Mun mielestäni on tärkeintä olla kunnossa keväällä. Jokerit kasasi nippunsa hyvään formuun jo itse asiassa toista kertaa peräkkäin sijalta 6! Mielestäni tämä on Kekäläisen mukanaantuomaa viileää NHL-maailmaa. Win the right games. Pääasia on saada kauden aikana pelisysteemi formaattiin ja se on tärkeämpi asia kuin kamppailla jostain myyttisestä kotiedusta, joka alkaa olla mennyttä maailmaa. Katsokaa myös miten menee Pelicans-Kärpät. Playoffkunto on pääasia.
2) Joukkueen avainpelaajat ovat: mv, ykköspakkipari, 1- ja 2-sentteri. Näiden pelaajien pitää olla olemassa kauden alusta, muuten käy kylmät. HIFK ei loppujen lopuksi voittanut yhtään mitään vaihtamalla Hirson Redeen, enkä mitenkään väitä, että paremmin olisi mennyt, jos ei olisi vaihdettu. 2-sentterin vaihtaminen tammikuussa on aivan liian myöhäinen aika, tässä on tämän stoorin opetus. Jos joku avainpelaajista oikeasti konttaa syksyllä, hänelle pitää ruveta etsimään korvaajaa samantien, ei odotella vittu tammikuulle asti.
3) Maalivahti on joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja. Tämä näköjään opittiin kantapään kautta tällä kaudella, toivottavasti teema jatkuu ensi kaudella. Muuten käy kylmät.
4) Yksittäisten pelaajien menestys pistepörsseissä on täysin yhdentekevää. Meillä on pistepörssin voittaja Hirso kaudelta, jolloin pudottiin sääläreissä TPS:lle ja tällä kaudella Söde teki pakkien syöttöennätyksen ja Micke oli paras suomalainen (ja myös paras pisteka) runkosarjassa. Paljonko lohduttaa verrattuna vaikkapa narreihin? Ainoa mikä merkitsee, on joukkueen pärjääminen ja tietenkin veskarin on syytä olla oman pörssinsä huippu. Pinnapörssien kyttääminen on samanlaista lillukanvarsiin keskittymistä kuin runkosarjan kotiedun psykoottinen odottelu. Kauteen kuuluu myös playoffit ja silloin nollautuvat runkosarjasijoitukset kuin myös pistepörssitkin.
5) Joukkueessa pitää olla meritoituneita playoffpelaajia aina. Nyt kerättiin hyvä runkosarjajoukkue ja oli itse asiassa jo etukäteen selvää, että Kibe ja Eero ovat enemmän runkosarjamiehiä. Haataja, Lennu, Wärn...luovuttiin playoffien erikoismiehistä. Näin ei voi pärjätä.
Nämä tulivat päällimmäisenä mieleen. Ja kohdat 1,2 ja 4 sisältävät erittäin voimakkaasti myös valmennuksen osuuden.
1) Let's face it - runkosarjan merkitys on pienentynyt parissa-kolmessa kaudessa dramaattisesti. Tämä on kehitys, jota tervehdin ilolla, sillä juuri tällä perusteella playoffeja ylipäätään pelataan. SM-liigan playoffit olivat vielä pitkälle 2000-luvun loppuun asti silkka muodollisuus. Lopputulokset pystyi lukemaan tosi tarkasti runkosarjasta. Ajattelin itse ainakin ensi kaudella höllätä siitä mantrasta, että HIFK:n pitää saavuttaa kotietu. Höpöhöpö, mitä HIFK on ikinä tehnyt tällä myyttisellä kotiedulla ylipäätään? Se on selvää, että kuuden parhaan joukkoon pitää päästä, mutta aion todellakin itse hieman hellittää pakonomaisesta runkosarjasijoituksen tuijottamisesta. Ollaanko toinen, kolmas vai nyyh, pudotaanko viidenneksi ja menetetään kotietu? Väitän, että osittain HIFK sortui tänä keväänä siihen, että runkosarjan loppu meni niin hyvin. Mun mielestäni on tärkeintä olla kunnossa keväällä. Jokerit kasasi nippunsa hyvään formuun jo itse asiassa toista kertaa peräkkäin sijalta 6! Mielestäni tämä on Kekäläisen mukanaantuomaa viileää NHL-maailmaa. Win the right games. Pääasia on saada kauden aikana pelisysteemi formaattiin ja se on tärkeämpi asia kuin kamppailla jostain myyttisestä kotiedusta, joka alkaa olla mennyttä maailmaa. Katsokaa myös miten menee Pelicans-Kärpät. Playoffkunto on pääasia.
2) Joukkueen avainpelaajat ovat: mv, ykköspakkipari, 1- ja 2-sentteri. Näiden pelaajien pitää olla olemassa kauden alusta, muuten käy kylmät. HIFK ei loppujen lopuksi voittanut yhtään mitään vaihtamalla Hirson Redeen, enkä mitenkään väitä, että paremmin olisi mennyt, jos ei olisi vaihdettu. 2-sentterin vaihtaminen tammikuussa on aivan liian myöhäinen aika, tässä on tämän stoorin opetus. Jos joku avainpelaajista oikeasti konttaa syksyllä, hänelle pitää ruveta etsimään korvaajaa samantien, ei odotella vittu tammikuulle asti.
3) Maalivahti on joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja. Tämä näköjään opittiin kantapään kautta tällä kaudella, toivottavasti teema jatkuu ensi kaudella. Muuten käy kylmät.
4) Yksittäisten pelaajien menestys pistepörsseissä on täysin yhdentekevää. Meillä on pistepörssin voittaja Hirso kaudelta, jolloin pudottiin sääläreissä TPS:lle ja tällä kaudella Söde teki pakkien syöttöennätyksen ja Micke oli paras suomalainen (ja myös paras pisteka) runkosarjassa. Paljonko lohduttaa verrattuna vaikkapa narreihin? Ainoa mikä merkitsee, on joukkueen pärjääminen ja tietenkin veskarin on syytä olla oman pörssinsä huippu. Pinnapörssien kyttääminen on samanlaista lillukanvarsiin keskittymistä kuin runkosarjan kotiedun psykoottinen odottelu. Kauteen kuuluu myös playoffit ja silloin nollautuvat runkosarjasijoitukset kuin myös pistepörssitkin.
5) Joukkueessa pitää olla meritoituneita playoffpelaajia aina. Nyt kerättiin hyvä runkosarjajoukkue ja oli itse asiassa jo etukäteen selvää, että Kibe ja Eero ovat enemmän runkosarjamiehiä. Haataja, Lennu, Wärn...luovuttiin playoffien erikoismiehistä. Näin ei voi pärjätä.
Nämä tulivat päällimmäisenä mieleen. Ja kohdat 1,2 ja 4 sisältävät erittäin voimakkaasti myös valmennuksen osuuden.
Viimeksi muokattu: