Katsaus Venäjän superliigaan

[The Original Jags]

Eipä tällä mitään merkitystä ole tietenkään, mutta tuskin kannattaa kuitenkaan lähteä kenenkään sille linjalle, että KHL olisi täynnä jotain yli-ihmisiä vailla mahdollisuutta epäonnistua.

Eivät varmaan yli-ihmisiä ja mahdollisuus epäonnistua aina on (voi johtua myös pelaajasta riippumattomista syistä). Voi olla, että osa listan pelaajista ei sopeutuisi edes Sveitsin sarjaan, vaikka olisi taidollisesti parempi kuin 90% Sveitsin sarjan pelaajista. Nämä ovat aina spekulaatiota, koska asiaa ei voi loppujen lopuksi todistaa kumpaankaan suuntaan.

 

[The Original Jags]

Laitetaas pelipaikat vielä listaan:

16.08.2008 Dinamo Riga-Blues 3-4 (Tampere)
15.08.2008 Dinamo Riga-Blues 2-3rl (Tampere)
14.08.2008 Blues-Metallurg Magnitogorsk 3-4rl (Tampere)
15.08.2007 Blues-Metallurg Magnitogorsk 0-4 (Tampere)
17.08.2007 Nizhni Novgorod-Blues 3-2rl (Tampere)
18.08.2007 Blues-Metallurg Magnitogorsk 8-1 (Tampere)
18.08.2006 Blues-SKA Pietari 2-2 (Espoo)
14.08.2006 Blues-Metallurg Magnitogorsk 1-1 (Espoo)
29.07.2006 Blues-Amur Habarovsk 1-1 (Vääksy)
28.07.2006 Blues-Sibir Novosibirsk 3-1 (Vääksy)
27.07.2006 Blues-Metallurg Novokuznetsk 4-3 (Vääksy)
23.02.2006 Blues-Ufa Salavat Julajev 2-1 (Tallinna)
21.02.2006 Moskovan Dynamo-Blues 3-5 (Tallinna)
25.08.2005 Blues-Moskovan Dynamo 0-1 (Espoo)
20.08.2005 Blues-Metallurg Magnitogorsk 2-3 (Tampere)
06.08.2005 Sibir Novosibirsk-Blues 1-2 (Pietari)
05.08.2005 Moskovan Dynamo-Blues 4-2 (Pietari)
03.08.2005 Metallurg Novokuznetsk-Blues 2-6 (Pietari)
02.08.2005 SKA Pietari-Blues 4-0 (Pietari)
01.08.2005 Blues-Severstal Tsherepovets 3-5 (Pietari)

Tuossa on silmiinpistävää se, että Blues on pelannut Venäjällä viisi ottelua, joista se voitti yhden ja hävisi neljä. Suomessa pelattiin 13 ottelua, joista Blues voitti viisi ja hävisi viisi, eli etu kotietu näytti auttaneen venäläisjoukkueita enemmän kuin Bluesia.

 

[The Original Jags]

Epäilemättä huomattava osa luettelemistasi pelaajista olisi SM-liigassa joukkueensa avainpelaaja tai pelaaja tärkeässä roolissaan, mutta on ilmiselvää liieoittelua sanoa, että "jokainen menisi heittämällä jokaisen SM-liigajoukkueen kokoonpanoon siten, että pelaaja olisi ko. joukkueessa avainpelaajia".

Avainpelaajiksi lasken kahdessa ensimmäisessä kentällisessä eli neljän parhaan puolustajan tai kuuden parhaan hyökkääjän joukossa pelaavat pelaajat.

Uskallan edelleen väittää, että pelaajan taitotaso ja tähänastiset näytöt huomioon ottaen jokainen noista pelaajista mahtuisi melko varmasti jokaisen SM-liigajoukkueen kahteen ensimmäiseen kentälliseen.

Syitä floppaamiseen on monia mutta yksin yhteiskunnasta toiseen siirtyminen voi vaikuttaa merkittävällä tavappa pelaajan sopeutumiseen, toki enää ero Venäjän ja esim. Suomen välillä ei ole niin suuri, että se voisi haitata siirtymistä mutta eroja on kuitenkin ja tällainen voi vaikuttaa suuresti siihen kuinka pelaaja sopeutuu uuteen ympäristöön ja seuraan.

Juu, kuten sanottu uskon mahdollisten floppien johtuvan kentän ulkopuolisista asioista varsinkin sellaisten pelaajien kohdalla, jotka eivät ole pelanneet Venäjän ulkopuolella. Sellaisia pelaajia on tuolla listalla paljon. Mutta tuskinpa heitä nähdäänkään pelaamassa muissa Euroopan sarjoissa, jos KHL:n maksukyky säilyy nykyisen kaltaisena.

Epäilisin, että useammalle kuin yhdelle luettelemistasi pelaajista SM-liigan fyysisyys ja se, että täällä taklataan enemmin nousee suuremmaksi kynnyskysymykseksi ja saa aikaan sen, että pelaaja ei täytä odotuksia.

SM-liiga ei ole fyysisempi sarja kuin KHL. Se että pelaajat hakevat taklaustilanteita enemmän ei tarkoita sitä, että sarja olisi fyysisempi. En ole 2000-luvulla koskaan nähnyt suomalaisen seurajoukkueen horjuttavan venäläistä seurajoukkuetta fyysisellä pelillä. Jos SM-liigan ja Venäjän sarjan välillä olisi ero fyysisyydessä, niin miksi esimerkiksi hyvin taklaavaa kiekkoa pelaava HPK ei onnistunut horjuttamaan taitojoukkue Kazania tippaakaan vuoden 2007 EM-finaalissa?

SM-liigassa on pelannut 1990-luvulla lukuisia venäläisiä kynäniekkoja, jotka eivät ole olleet fyysisiä siinä merkityksessä, että he olisivat taklanneet paljon, mutta jotka silti pärjäsivät SM-liigassa mainiosti. Ja silloin SM-liigan taso oli parempi kuin nyt. Otetaan esimerkkinä Aleksandr Barkov ja Andrei Potaitshuk, jotka kumpikaan eivät käytännössä koskaan taklanneet, mutta yritäpä ottaa näiltä herroilta kiekko pois!

 

[Number 11]

Tuossa on silmiinpistävää se, että Blues on pelannut Venäjällä viisi ottelua, joista se voitti yhden ja hävisi neljä. Suomessa pelattiin 13 ottelua, joista Blues voitti viisi ja hävisi viisi, eli etu kotietu näytti auttaneen venäläisjoukkueita enemmän kuin Bluesia.

2-0-3 näytti olevan Bluesin saldo Pietarissa.

Tuosta fyysisyydestä vielä sen verran, että olen täysin samaa mieltä kanssasi. Taklauspeli ei ole sama asia kuin fyysisyys vaan paljon tärkeämpi osa fyysisyydessä on nimenomaan kaksinkamppailupelaaminen ja siinä venäläiset varmasti ovat ihan hyvällä tasolla. Lähinnä taklauksien vähäisyys on ainoastaan ero pelityyleissä ja joidenkin mielestä sidoksissa pelin viihdyttävyyteen, mutta pelin tasoon se ei missään nimessä vaikuta negatiivisesti.

 

[The Original Jags]

2-0-3 näytti olevan Bluesin saldo Pietarissa.

Juu, näin näkyy olevan.

Tuosta fyysisyydestä vielä sen verran, että olen täysin samaa mieltä kanssasi. Taklauspeli ei ole sama asia kuin fyysisyys vaan paljon tärkeämpi osa fyysisyydessä on nimenomaan kaksinkamppailupelaaminen ja siinä venäläiset varmasti ovat ihan hyvällä tasolla.

Väittäisin että venäläiset ovat perinteisesti olleet lähes parhaita taklauksen vastaanottajia maailmassa. Perinteinen venäläinen tapa ottaa taklaus vastaan on taklata taklaamaan aikovaa pelaa ennenkuin taklaaja ehtii suorittaa aikeensa. Venäläiset käyttivät tätä taktiikkaa jo 1970-luvun otteluissa NHL-seuroja vastaan (joista venäläiset taisivat voittaa yli 60%). NHL-pelaajat eivät olleet tottuneet venäläisten tapaan ottaa vastaan taklauksia ja löysivät usein itsensä persuksiltaan jään pinnalta yritettyään taklata usein selvästi pienempää venäläispelaajaa.

HPK-Kazan tai vasta pelatussa Kärpät-Magnitogorsk peleissä pisti myös silmään tapa, jolla venäläiset voittivat useimmat kaksinkamppailutilanteet ja se helppous, jolla he usein veivät kiekon suomalaispelaajan lavasta.

Venäläisistä löytyy kyllä myös hyviä taklaajia, eli eivät ne aina ole vain taklauksen vastaanottajia. Valeri Vasiljev ja Vladimir Lutshenko olivat 1970-luvulla parhaat eurooppalaiset taklaajat (Vasiljev saattoi olla paras koko maailmassa). 1980-luvulla Vjatsheslav Fetisov teki lonkkataklauksesta taidetta. Useampikin pelaaja heitti lähes täysvoltin jäällä Fetisovin lonkan uhrina.

1990-luvulta tulee mieleen Vladimir Konstantinov, Darius Kasparaitis, Boris Mironov, Dimitri Jushkevitsh ja Daniil Markov, jotka kaikki olivat erinomaisia taklaajia. Nykyisistä venäläispuolustajista ehkä Anton Voltshenkov edustaa parhaiten tätä pelaajatyyppiä.

 

[aquanqua]

Näiden kovaluisten venäläispelaajien vastapainoksi löytyy sitten näitä Morozoveja ja Kovaltshukeja, jotka ottavat taklauksia hieman huonommin vastaan. Viimeisin esimerkki on venäläisen kiekkokasvatuksen saanut A.Kostitsin, joka peippaili itsensä sairaalaan viime viikolla.

 

[ms.qvist]

Avainpelaajiksi lasken kahdessa ensimmäisessä kentällisessä eli neljän parhaan puolustajan tai kuuden parhaan hyökkääjän joukossa pelaavat pelaajat.

Uskallan edelleen väittää, että pelaajan taitotaso ja tähänastiset näytöt huomioon ottaen jokainen noista pelaajista mahtuisi melko varmasti jokaisen SM-liigajoukkueen kahteen ensimmäiseen kentälliseen.

En epäile sitä etteikö heitä koetettaisi sijoittaa joukkueen parhaimmille paikoille mutta on huomioitava se, että kaikki ei kuitenkaan aina suju siten kuten on ennalta suunniteltu. Tuskin kukaan esim. Vancouverissa saattoi odottaa, että seuraan siirtyy ylipainoinen huonosti harjoitellut Krutov - kyseistä pelaajaa voidaan kutsua näyttöihin ja odotuksiin nähden flopiksi, joten yhtälailla luettelemistasi pelaajista moni voi osoittautua SM-liigassa flopiksi tai vähintäänkin lieväksi pettymykseksi odotuksiin nähden. Koskaan ei voida vetää yksi yhteen edes pelisuorituksiin verrattuna koska kaikki voi olla niin pienestä kiinni - jo uudet ketjukaverit voivat saada aikaan sen ettei yhteisymmärrystä löydy, ei välttämättä edes koko kauden aikana ja tämä voi sitten saada aikaan muitakin ongelmia jotka alkavat kertautua. Ongelmia kaukalon ulkopuolella tms.

SM-liiga ei ole fyysisempi sarja kuin KHL. Se että pelaajat hakevat taklaustilanteita enemmän ei tarkoita sitä, että sarja olisi fyysisempi. En ole 2000-luvulla koskaan nähnyt suomalaisen seurajoukkueen horjuttavan venäläistä seurajoukkuetta fyysisellä pelillä. Jos SM-liigan ja Venäjän sarjan välillä olisi ero fyysisyydessä, niin miksi esimerkiksi hyvin taklaavaa kiekkoa pelaava HPK ei onnistunut horjuttamaan taitojoukkue Kazania tippaakaan vuoden 2007 EM-finaalissa?

SM-liigassa on pelannut 1990-luvulla lukuisia venäläisiä kynäniekkoja, jotka eivät ole olleet fyysisiä siinä merkityksessä, että he olisivat taklanneet paljon, mutta jotka silti pärjäsivät SM-liigassa mainiosti. Ja silloin SM-liigan taso oli parempi kuin nyt. Otetaan esimerkkinä Aleksandr Barkov ja Andrei Potaitshuk, jotka kumpikaan eivät käytännössä koskaan taklanneet, mutta yritäpä ottaa näiltä herroilta kiekko pois!

Huomioi se, että joukkue joukkueena voi pärjätä taklaavaa joukkuetta vastaan omalla pelityylillään mutta yksilöt erotettuna joukkueesta uudessa ympäristössä eivät välttämättä siihen pysty.

SM-liigassa on myös pelannut lukuisia pelaajia jotka ovat flopanneet vaikka odotukset ovat olleet kovat, joukosta löytyy myös venäläisiä (ex. neuvostoliittolaisia) kiekkoilijoita, esim. 90-luvun KalPan Filimonov tjsp. pelaaja jonka piti olla tärkeässä roolissa puolustuksessa mutta niinpä alkomahooli taisi viedä voiton ja peliura Suomessa jäi lyhyeksi - tämä osoittaa sen, että taitavakaan pelaaja tai pelaaja johon asetetaan suuret odotukset ei välttämättä väärässä ympäristössä kestä paineita, erilaista pelityyliä tms. Yksilö voi sortua paineen edessä vaikka joukkue sellaisen kestäisikin, samalla tavalla moni ulkomaalainen huippu on flopannut Venäjällä koska ympäristö on ollut toisenlainen, pelattava kiekko toisenlaista etc. etc.

Edelleen, ei siis voida sanoa, että jokainen huipputaitava yksilö pärjäisi SM-liigan erilaisessa, ja sanoisin, että taklausvoittoisemmassa, peliympäristössä. En kuitenkaan kiistä sitä etteikö aina joukosta löydy useitakin pelaajia jotka omasta ulkoisesti ei-fyysisestä pelityylistä huolimatta pärjää tiukassakin väännössä ja kykene pelaamaan fyysisiäkin joukkueita vastaan menestyksellä - NHL:n puolelta voin noukkia esille Datsyukin. Ei koolla pilattu pelaaja mutta pärjää mainiosti huomattavastikin suurempien pelaajien keskuudessa. Samalla tavalla aikanaan Larionov oli pelaaja joka loi menestyksekään uran vaikka ei ulkoisesti ollutkaan fyysinen mutta hän korvasi sen puutteen peliälyllään.

No, mielipiteitähän nämä ovat - jokaisella on oikeus omaansa. En kuitenkaan edelleenkään purematta niele väitettäsi, että jokainen menisi heittämällä joukkueensa ykkös- tai kakkosketjuun. Kokeillaan varmasti mutta niinkin suureen joukkoon mahtuu floppeja joko pelillisin syin tai sitten muin syin.

vlad.

edit:

Sitä en kiistä etteikö Venäjältä löydy hyviä taklaajia tai pelaajia jotka kykenevät todella fyysiseen peliin - tästä esimerkkinä suosikkini Konstantinov, joka oli aikanaan eräs NHL:n parhaita fyysisiä pakkeja vaikka ei koolla ollutkaan pilattu. Samaan kategoriaan menee Kasparaitis, fyysisesti kova ja armoton taklaaja - jonka "lonkkataklaus" murjoi useamman kuin yhden pelaajan polvet. Ja muitakin hyviä löytyy vanhemman kaartin pelaajiasta Fetisovin kautta mainitsemiini pelaajiin ja sitten tämän hetken hyvin taklaaviin pelaajiin.

 

[The Original Jags]

En epäile sitä etteikö heitä koetettaisi sijoittaa joukkueen parhaimmille paikoille mutta on huomioitava se, että kaikki ei kuitenkaan aina suju siten kuten on ennalta suunniteltu. Tuskin kukaan esim. Vancouverissa saattoi odottaa, että seuraan siirtyy ylipainoinen huonosti harjoitellut Krutov - kyseistä pelaajaa voidaan kutsua näyttöihin ja odotuksiin nähden flopiksi, joten yhtälailla luettelemistasi pelaajista moni voi osoittautua SM-liigassa flopiksi tai vähintäänkin lieväksi pettymykseksi odotuksiin nähden.

Ei tässä ollut mitään sellaista mistä en olisi samaa mieltä. Kuten kirjoitin aiemmin niin mahdolliset flopit ko. listan pelaajien kohdalla tulisivat todennäköisesti johtumaan kaukalon ulkopuolisista asioista.

Tosin tuskin ketään näistä pelaajista voi verrata johonkin Krutoviin siksi, että Krutov oli kommunistisen järjestelmän kasvatti. Aivan mahtava pelaaja, mutta jonka alkoholismin ja syöpöttelyn halun vain kommunistinen järjestelmä kykeni pitämään kurissa.

Huomioi se, että joukkue joukkueena voi pärjätä taklaavaa joukkuetta vastaan omalla pelityylillään mutta yksilöt erotettuna joukkueesta uudessa ympäristössä eivät välttämättä siihen pysty.

Toki näin. Jos joukkueen valmentaja vaatii jokaiselta pelaajaltaan paljon taklauksia, niin onhan mahdollista että joku Oleg Kvasha (joka ei taklaa koskaan) ei silloin sopeutuisi SM-liigaan. Mutta vaikea tähän on silti uskoa. Kvasha nakutti kuitenkin NHL:ssäkin yli 50 pisteen kausia.

Jos SM-liigavalmentajalta löytyy edes hieman pelisilmää, niin kyllä hän "olegkvashan" joukkueeseensa osaa sijoittaa juuri siihen rooliin, missä Kvashasta on eniten hyötyä. Tuskin sama valmentaja vaatisi myöskään Esa Keskistä taklaamaan, miksi sitten Kvashaa?

SM-liigassa on myös pelannut lukuisia pelaajia jotka ovat flopanneet vaikka odotukset ovat olleet kovat, joukosta löytyy myös venäläisiä (ex. neuvostoliittolaisia) kiekkoilijoita, esim. 90-luvun KalPan Filimonov tjsp.

Tässä on otettava huomioon se, että SM-liigan taso on viime vuosina tippunut eli ne pelaajat, jotka ovat joskus liigassa flopanneet saattaisivat samalla pelitasolla pärjätä nykyliigassa.

Filimonovin floppaus taisi myös johtua kaukalon ulkopuolisista syistä. Filimonov taitaa muuten olla ainoa oikeasti hyvä venäläispelaaja, joka on koskaan flopannut SM-liigassa, poikkeuksena tietysti Aleksandr Havanov, joka loi HPK-reissun jälkeen kohtalaisen uran NHL:ssä ja Moskovan Dynamossa. Kaikki muut venäläisflopit ovat olleet pelaajia, jotka eivät Venäjälläkään olleet mitään erikoista. Denis Tshervjakov ja Sergei Makarov (se Espoossa pelannut) eivät olleet SM-liigassa suuria, mutta eivät ne sitä olleet Venäjälläkään.

Oikeasti kovat venäläispelaajat, kuten German Titov, Aleksandr Andrijevski, Barkov, Potaitshuk, Sergei Prjahin ja Juri Kuznetsov olivat kovia myös SM-liigassa.

 

[Erämaan kettu]

Filimonov taitaa muuten olla ainoa oikeasti hyvä venäläispelaaja, joka on koskaan flopannut SM-liigassa, poikkeuksena tietysti Aleksandr Havanov, joka loi HPK-reissun jälkeen kohtalaisen uran NHL:ssä ja Moskovan Dynamossa.

Höpö höpö. Kyllä noita venäläisfloppeja löytyy useita ja ihan nimekkäitäkin pelureita, esim. Jevgeni Davydov, Roman Oksjuta, Vladimir Myshkin, Oleg Romanov ym.

 

[The Original Jags]

Höpö höpö. Kyllä noita venäläisfloppeja löytyy useita ja ihan nimekkäitäkin pelureita, esim. Jevgeni Davydov, Roman Oksjuta, Vladimir Myshkin, Oleg Romanov ym.

Davydov oli 35-vuotias kun kävi pelaamassa Kärpissä, missä pelasi 7 ottelua tehoilla 2+1. Tämän jälkeen Davydov suunnisti Venäjälle, missä pelasi 5 ottelua Kriljan paidassa tehoilla 0+0 ja ura loppui sen jälkeen. Tämäkö on käsityksesi venäläisestä huippupelaajasta? Toki Davydov oli sitä joskus ollut noin kymmenen vuotta ennen kuin kävi kokeilemassa Kärpissä.

Roman Oksjuta pelasi kaudella 98-99 SM-liigassa 26 ottelua, missä teki 13 tehopistettä. Floppi? Kenties, mutta mies tehoili SM-liigassa paremmin kuin mitä Jukka Hentunen tehoilee tällä hetkellä KHL:ssä. Seuraavalla kaudella eli kaudella 99-00 Oksjuta pelasi Himik Voskresenskissa 20 ottelua tehoilla 4+1 minkä jälkeen ura loppui. Eli kyse oli Davydovin tapaan jäähdyttelijästä, joka pelasi Suomessa uransa toiseksi viimeisen kauden.

Myshkin oli Suomeen tullessaan yli 30-vuotias ja ylipainoinen pelaaja, jonka parhaat vuodet olivat jääneet 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen.

Oleg Romanov oli Valko-Venäjän maajoukkuepuolustaja. Hän ei ole koskaan ollut kova tekijä Venäjän sarjassa.

Lisäisin vielä Oksjutan ja Davydovin kohdalle sen, että he pelasivat SM-liigafloppinsa jälkeen vielä heikommin Venäjän omassa sarjassa, joka tuolloin (90-luvun loppu ja 2000-luvun alku) oli selvästi heikkotasoisempi kuin nyt. Näitä ei voi mitenkään pitää esimerkkeinä hyvistä venäläispelaajista, jotka olisivat flopanneet Suomessa.

 

[Erämaan kettu]

Davydov oli 35-vuotias kun kävi pelaamassa Kärpissä, missä pelasi 7 ottelua tehoilla 2+1. Tämän jälkeen Davydov suunnisti Venäjälle, missä pelasi 5 ottelua Kriljan paidassa tehoilla 0+0 ja ura loppui sen jälkeen. Tämäkö on käsityksesi venäläisestä huippupelaajasta? Toki Davydov oli sitä joskus ollut noin kymmenen vuotta ennen kuin kävi kokeilemassa Kärpissä.

Roman Oksjuta pelasi kaudella 98-99 SM-liigassa 26 ottelua, missä teki 13 tehopistettä. Floppi? Kenties, mutta mies tehoili SM-liigassa paremmin kuin mitä Jukka Hentunen tehoilee tällä hetkellä KHL:ssä. Seuraavalla kaudella eli kaudella 99-00 Oksjuta pelasi Himik Voskresenskissa 20 ottelua tehoilla 4+1 minkä jälkeen ura loppui. Eli kyse oli Davydovin tapaan jäähdyttelijästä, joka pelasi Suomessa uransa toiseksi viimeisen kauden.

Myshkin oli Suomeen tullessaan yli 30-vuotias ja ylipainoinen pelaaja, jonka parhaat vuodet olivat jääneet 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen.

Oleg Romanov oli Valko-Venäjän maajoukkuepuolustaja. Hän ei ole koskaan ollut kova tekijä Venäjän sarjassa.

Lisäisin vielä Oksjutan ja Davydovin kohdalle sen, että he pelasivat SM-liigafloppinsa jälkeen vielä heikommin Venäjän omassa sarjassa, joka tuolloin (90-luvun loppu ja 2000-luvun alku) oli selvästi heikkotasoisempi kuin nyt. Näitä ei voi mitenkään pitää esimerkkeinä hyvistä venäläispelaajista, jotka olisivat flopanneet Suomessa.

Odotuksiin nähden nuo pelaajat floppasivat reilusti, vaikka koitat miten asiaa väännellä. Romanovin vedän takaisin, luulin häntä venäläiseksi. Ja kyllä noita venäläisfloppeja on muitakin, otin nuo vain nopeasti esimerkiksi. Oksiuta muuten jatkoi uraansa vielä monta vuotta ja teki Himikissä usean kauden yli piste per peli.

 

[The Original Jags]

Odotuksiin nähden nuo pelaajat floppasivat reilusti, vaikka koitat miten asiaa väännellä.

Minkä minä sille voin, jos suomalaisseurojen odotukset kyseisiä pelaajia kohtaan olivat epärealistiset? On fakta että nämä pelaajat kävivät jäähdyttelemässä Suomessa.

Nämä pelaajat eivät käy esimerkistä sellaisista pelaajista, jotka ovat epäonnistuneet Suomessa siitä huolimatta, että sen hetkinen pelikunto olisi riittänyt menestykseen Venäjän omassa sarjassa.

Kyse oli alunperin väitteestä, että nykyisen KHL:n tähtipelaajista osa floppaisi SM-liigassa. Mielestäni kukaan ei ole vielä tarjonnut esimerkkiä siitä, että uransa huipulla ollut venäläispelaaja olisi flopannut Suomessa. Aleksandr Havanov ja varauksella Dimitri Filimonov ovat ainoat poikkeukset. Filimonov lähinnä siksi, että hän pelasi vielä kohtalaisen uran Molot Permissä epäonnistuneen Kalpan yrityksen jälkeen.

Ja kyllä noita venäläisfloppeja on muitakin,

Keitä?

otin nuo vain nopeasti esimerkiksi. Oksiuta muuten jatkoi uraansa vielä monta vuotta ja teki Himikissä usean kauden yli piste per peli.

Oksjutan uran pisteet:

http://www.hockeydb.com/ihdb/stats/pdisplay.php?pid=4067

Jostakin syystä Hockeydb on jättänyt pois kaudet 2000-2003.


EDIT:

Oksjuta pelasi Suomen jälkeiset kaudet 2000-2003 Venäjän divarissa, eli lähti jäähdyttelemään sinne.

 

[mossela]

Mielestäni näistä sadasta pelaajasta jokainen menisi heittämällä jokaisen SM-liigajoukkueen kokoonpanoon siten, että pelaaja olisi ko. joukkueessa avainpelaajia. Sadan pelaajan otos on minusta riittävän suuri todentamaan sen, että KHL:n "tähtipelaajista" tuskin kukaan floppaisi SM-liigassa. Tietysti tämä on spekulaatiota siksi, että kukaan ko. pelaajista ei pelaa nyt SM-liigaa, mutta kaikkien em. pelaajien näytöt ovat sitä tasoa, että jos yksikin heistä terveenä ollessaan floppaisi SM-liigassa, olisi sitä pidettävä isona yllätyksenä.

Ihmettelen tätä sadan pelaajan otostasi siinä mielessä, että siinä on sellaisiakin pelaajia, joita suomalainen valmentaja ei edes huolisi joukkueeseensa. Suomessa yhtenäinen viisikkopeli on kehitetty pitemmälle kuin Venäjällä johtuen osittain siitä, että suomalaisten yksilöiden taitotaso ei riitä venäläisten tasolle, joten jotenkin tasoeroa on muutoin kavennettava eli joukkuetaktisin keinoin.

Venäläiseen ajatteluun vaikuttaa tietysti vanhat perinteet ja vanhat valmentajat, joiden mukaan puolustajat vain puolustavat ja hyökkääjät hyökkäävät. Tästä taktisuudesta KHL:ssä hiljattain oli hyvänä esimerkkinä Atlantin voitto Salavat Julajevista, nuori vastaan vanha valmentaja. No ok, se oli yksittäinen peli, mutta kuitenkin Atlant osoitti, mikä merkitys ehyellä viisikkopelillä voi olla.

Esimerkiksi Mozjakin voittaa vuodesta toiseen pistepörssin tai on ainakin pistemiesten kärkijoukossa. Hänellä olisi kuitenkin vaikeuksia sopeutua SM-liigaan, koska on vain kiekollinen pelaaja, ja näin yksipuolista pelaajaa Suomen valmentajat eivät arvosta. Eikä hän edes koskaan taklaa tai ota vastaan taklauksia, eikä ainakaan palaa puolustajien avuksi kiekon menetettyään, koska on siihen hidas, eikä ole halujakaan. MM-kisoissahan viimeksi nähtiin hyöty joukkueelle pienessä kaukalossa. KHL:ssä hän on kuitenkin loistava pelaaja.

Toinen suomalaisen tyylin painajainen olisi Parshin, joka kaartelee kaiken aikaa eri suuntiin, hyörii pyörii ympäri maalia. On jatkuvasti liikkeessä, jolloin väkisinkin syntyy maalisyöttöjä ja -tekopaikkoja. Välttelee kaikenlaista kontaktia, ja hyvän ja huonon päivän ero liian iso. En usko, että sopeutuisi SM-liigaan, jossa on pelattava suoraviivaisemmin.

Jepantshintsev ei ole vielä toipunut täysin vammastaan, joten on epävarmaa yltääkö muutenkaan vanhetessaan viime vuoden tasolle. Shsastlivi on hakenut jo puolitoista vuotta itseään loukkaantumisen jälkeen, eikä peli tunnu millään parantuvan, vaikka tyyppinä muuten olisikin hyvä.

Tässä vain muutama esimerkki, listaa voisi vielä jatkaa. Suurin osa mainitsemistasi pelaajista olisi varmasti tähti SM-liigassakin, muttei läheskään kaikki. Isossa kaukalossa on niin paljon enemmän tilaa ja aikaa suunnitella ja katsella ympärilleen, että kaikki eivät sopeudu pieniin kaukaloihin ja suomalaisten valmentajien vaatimuksiin.

EDIT: Tämän päivän hyvistä venäläisistä taklaajista olisi kiva myös saada muutama nimi esille. Tässä on mainittu tunnettuja 60-90-luvun taklaajia, mutta kukahan olisi sellainen vuoden 2008 KHL:ssä ?

 

[The Original Jags]

Ihmettelen tätä sadan pelaajan otostasi siinä mielessä, että siinä on sellaisiakin pelaajia, joita suomalainen valmentaja ei edes huolisi joukkueeseensa.

OK, katsotaanpa noita tarjoamiasi esimerkkejä.

Venäläiseen ajatteluun vaikuttaa tietysti vanhat perinteet ja vanhat valmentajat, joiden mukaan puolustajat vain puolustavat ja hyökkääjät hyökkäävät. Tästä taktisuudesta KHL:ssä hiljattain oli hyvänä esimerkkinä Atlantin voitto Salavat Julajevista, nuori vastaan vanha valmentaja. No ok, se oli yksittäinen peli, mutta kuitenkin Atlant osoitti, mikä merkitys ehyellä viisikkopelillä voi olla.

Vaikka Atlant johtaa sarjaa on Ufa silti pelillisesti sarjan paras porukka. En jaksa uskoa että Atlant voittaa Ufan finaaleissa, mikäli Ufan joukkue on terveenä.

Esimerkiksi Mozjakin voittaa vuodesta toiseen pistepörssin tai on ainakin pistemiesten kärkijoukossa. Hänellä olisi kuitenkin vaikeuksia sopeutua SM-liigaan, koska on vain kiekollinen pelaaja, ja näin yksipuolista pelaajaa Suomen valmentajat eivät arvosta.

Puhut nyt pelaajasta joka on maailmanmestari ja vakiokalustoa myös Venäjän EHT-joukkueissa, jotka ovat viime vuosina voittaneet useitakin mestaruuksia.

Miten muuten Mozjakin eroaa SM-liigaa dominoineesta Jan Calounista? Hyvin samankaltaisia pelaajatyyppejä, paitsi että Mozjakin on selvästi nopeampi.

Toinen suomalaisen tyylin painajainen olisi Parshin, joka kaartelee kaiken aikaa eri suuntiin, hyörii pyörii ympäri maalia. On jatkuvasti liikkeessä, jolloin väkisinkin syntyy maalisyöttöjä ja -tekopaikkoja. Välttelee kaikenlaista kontaktia, ja hyvän ja huonon päivän ero liian iso. En usko, että sopeutuisi SM-liigaan, jossa on pelattava suoraviivaisemmin.

Danis Parshin olisi yksi SM-liigan parhaita pelaajia täällä pelatessaan. OK, tämä on vain mielipide mitä ei voi todistaa, koska Parshin pelaa ZSKA:ssa eikä ole tulossa SM-liigaan

Parshin on kuitenkin niin suvereeni luistelija ja kiekonkäsittelijä, ettei SM-liigassa pelaa tällä hetkellä ketään hänen veroistaan. Hän on loistava myös KHL-tasolla. Ei sielläkään ole montaa Parshinin tasoista tekniikkataituria.

Oikeassa roolissa ja oikeiden ketjukavereiden Parshin olisi yksi SM-liigan parhaista hyökkääjistä. Minulle tulee hänestä mieleen nuori Aleksandr Koroljuk sillä erotuksella, että Parshin on nopeampi luistelija.

Parshinin ja ketjukaveri Sergei Shirokovin peli on parhaimmillaan melkoista katseltavaa.

Jepantshintsev ei ole vielä toipunut täysin vammastaan, joten on epävarmaa yltääkö muutenkaan vanhetessaan viime vuoden tasolle. Shsastlivi on hakenut jo puolitoista vuotta itseään loukkaantumisen jälkeen, eikä peli tunnu millään parantuvan, vaikka tyyppinä muuten olisikin hyvä.

Eli floppaisivat SM-liigassa?

EDIT: Tämän päivän hyvistä venäläisistä taklaajista olisi kiva myös saada muutama nimi esille. Tässä on mainittu tunnettuja 60-90-luvun taklaajia, mutta kukahan olisi sellainen vuoden 2008 KHL:ssä ?

Parhaat taklaajat taitavat olla tätä nykyä ulkomaalaisia KHL:ssä. Ja pelaavathan Kasparaitis, Jushkevitsh ja Markov edelleen siellä, vaikka eivät ole enää niin hyviä kuin nuorempana.

Dynamon Jakov Rylov on kohtalaisen hyvä taklaaja. ZSKA:n Denis Kuljash osaa myös antaa tarvittaessa kovia pusuja. Samoin Ufan Andrei Kuteikin. Jaroslavlin Vitali Vishnevski oli ainakin nuorempana kova taklaaja, mutta en ole nähnyt hänen taklaavan tänä vuonna näkemissäni otteluissa.

EDIT:

Lisätään vielä Aleksei Jemelin taklaajien listalle.

 

[TosiFani]

Antti Niemi valotti taas urheilijan elämää Venäjällä. Maksetaan miljoonapalkkaa, mutta tulkkia ei hommata joukkueeseen....

Venäjällä (KHL) käydään rahastamassa kausi ja nopeasti pois, tämä on selvä trendi pelaajien keskuudessa. Paljon täytyy muuttua, jotta liigasta tulisi NHL:n kilpailija.

 

[The Original Jags]

Antti Niemi valotti taas urheilijan elämää Venäjällä. Maksetaan miljoonapalkkaa, mutta tulkkia ei hommata joukkueeseen....

Venäjällä (KHL) käydään rahastamassa kausi ja nopeasti pois, tämä on selvä trendi pelaajien keskuudessa. Paljon täytyy muuttua, jotta liigasta tulisi NHL:n kilpailija.

Jaa, minulle tuli tuosta Niemen haastattelusta se kuva, että hän viihtyy maassa hyvinkin, vaikka kaupunki ja organisaatio ei olekaan ihan sieltä kärkipäästä. Kovasti kehui myös KHL:n tasoa ja sikäläistä pelitapaa.

En usko että KHL:sta kehittyy todellista kilpailijaa NHL:lle vielä 10-15 vuoteen. Se että näin tapahtuu edellyttäisi sitä, että Venäjän talous kasvaisi vielä 50-100% lisää nykytasoon verrattuna, mikä auttaisi nostamaan myös kaukalon ulkopuoliset olot sellaisiksi, että Venäjä alkaisi vetää myös NHL:ään kelpaavia huippupelaajia joukoittain puoleensa. Tosin paljon on parannusta tapahtunut nimenomaan kaukalon ulkopuolisissa asioissa 2000-luvun aikana. 1990-luvun Venäjä oli kamala paikka, jos sitä vertaa nykyiseen Venäjään.

Ilmastolle Venäjä ei voi mitään, sehän on Albertan joukkueita lukuunottamatta NHL:ssä huomattavasti miellyttävämpi kuin Venäjän KHL-paikkakunnilla (miellyttävän ilmaston omaava eteläinen Venäjä ei omaa yhtään KHL-joukkuetta, jalkapallo on siellä kaikki kaikessa). Monet pelaajat valitsevat mieluummin Kalifornian kuin Novosibirskin jo pelkästään ilmaston vuoksi. Tosin ilmastonmuutos saattaa tehdä juuri tässä asiassa yllättävän paljon työtä Venäjän eduksi niin KHL:n kuin vähän kaiken muunkin osalta.

 

[Erämaan kettu]

Minkä minä sille voin, jos suomalaisseurojen odotukset kyseisiä pelaajia kohtaan olivat epärealistiset? On fakta että nämä pelaajat kävivät jäähdyttelemässä Suomessa.

Höpö höpö jälleen. Varsinkin Oksiutan kohdalla tuo väite on lähinnä naurettava. Roman oli tuohon aikaan pelaaja parhaassa iässä (28-v.) ja oli edelliskaudella mm. tehnyt kolme maalia Venäjän World Cup joukkueessa.

Sille en voi mitään että jälleen keksit omasta päästäsi "faktoja" ja uusia kriteerejä miksi joku pelaaja ei flopannutkaan, ja olikin oikeasti jäähdyttelemässä. Tuon Suomessa vietetyn kauden jälkeen Oksiuta "jäähdytteli" Himikissä neljänä kautena 124 ottelussa 163 pistettä ja pelasi vielä kauden 03/04 RHL:ssä.

Lisäksi kaipaisin lähdettä Myshkinin ylipainolle. Mies kuitenkin kelpasi vielä Tihonoville sekä 1990, että 1991 MM-kisoihin, eikä muutenkaan ollut 35-vuotiaana liian vanha maalivahdiksi.

 

[Juhaht]

Jaa, minulle tuli tuosta Niemen haastattelusta se kuva, että hän viihtyy maassa hyvinkin, vaikka kaupunki ja organisaatio ei olekaan ihan sieltä kärkipäästä. Kovasti kehui myös KHL:n tasoa ja sikäläistä pelitapaa.

Pelitasoa kehui, mutta kyllähän toiminta muuten - kaikista rahoista huolimatta - on Niemen haastattelun perusteella edelleen niin perivenäläistä säätämistä, ettei kaukalon ulkopuolella varsinaisesti voi viihtyä. Ja kyllähän se tietysti jotain kertoo, ettei sinne kukaan täältä lähtisi jos liksat olisivat pienemmät.

Mutta voihan se siitä muuttua jos Venäjä maana ja yhteiskuntana kehittyy 2000-luvulle jossain vaiheessa.

 

[DAF]

Pelitasoa kehui, mutta kyllähän toiminta muuten - kaikista rahoista huolimatta - on Niemen haastattelun perusteella edelleen niin perivenäläistä säätämistä, ettei kaukalon ulkopuolella varsinaisesti voi viihtyä. Ja kyllähän se tietysti jotain kertoo, ettei sinne kukaan täältä lähtisi jos liksat olisivat pienemmät.

tulkitsit kyllä aivan väärin. Niemen mukaan homma _kaukalon ulkopuolella_ (kaukalo merkityksessä Lada ja kiekko) nimenomaan toimii hyvin - ongelmat ovat liittyneet siihen kiekkopuoleen, ja vanhan koulukunnan valmennukseen. Tämähän ei ole kenellekään sarjaa seuranneelle minkäänlainen uutinen, joskin seuroista näitä on osa, osalla toimintatavat ovat kovin erilaiset.

Viimeinen lause on mielenkiintoinen, kun tiedämme palkkatason. Aika reipas kannanotto ilman mitään erityistä perustetta.

 

[The Original Jags]

Höpö höpö jälleen. Varsinkin Oksiutan kohdalla tuo väite on lähinnä naurettava. Roman oli tuohon aikaan pelaaja parhaassa iässä (28-v.) ja oli edelliskaudella mm. tehnyt kolme maalia Venäjän World Cup joukkueessa.

Oksjuta siirtyi pelaamaan Suomen kauden jälkeen Venäjän divariin eli toiseksi korkeimmalle sarjatasolle joukkueeseen (Himik), jonka palkanmaksukyky sen ajan Venäjällä oli todella alhainen. Jos luet Oksjutan venäläisiin tähtipelaajiin vuonna 1999, niin miksei hän kelvannut yhdellekään paremmin maksavalle Venäjän pääsarjatason joukkueelle?

Roman Oksjuta ei pelannut Venäjän World Cup joukkueessa vuonna 1996, vaan hän pelasi sen vuoden MM-kisoissa. Lisäksi Oksjuta ei pelannut Venäjän MM-joukkueessa "edelliskaudella", vaan kauden 1995-1996 päätteeksi. Hänen Suomen-keikkansa tapahtui kaudella 1998-1999, eli kolme kautta hänen MM-kisaesiintymisensä jälkeen. Kaudeksi 1999-2000 hän siirtyi Venäjän toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Himik Voskresenskiin.

Roman Oksjuta ei edelleenkään käy esimerkkinä pelaajasta, joka sen hetkisen tason perusteella olisi tähti Venäjällä, mutta jopa floppaa Suomessa.

Sille en voi mitään että jälleen keksit omasta päästäsi "faktoja" ja uusia kriteerejä miksi joku pelaaja ei flopannutkaan, ja olikin oikeasti jäähdyttelemässä. Tuon Suomessa vietetyn kauden jälkeen Oksiuta "jäähdytteli" Himikissä neljänä kautena 124 ottelussa 163 pistettä ja pelasi vielä kauden 03/04 RHL:ssä.

Niin, Oksjuta todellakin jäähdytteli ilman lainausmerkkejä Himikissä, joka pelasi Venäjän divarissa. Tuo kauden 03/04 pääsarjakausi tuotti tehot 4+1 18 ottelussa, eli mies ei enää pärjännyt pääsarjatasolla.

Lisäksi kaipaisin lähdettä Myshkinin ylipainolle. Mies kuitenkin kelpasi vielä Tihonoville sekä 1990, että 1991 MM-kisoihin, eikä muutenkaan ollut 35-vuotiaana liian vanha maalivahdiksi.

Muistaakseni luin joskus että Myshkin olisi ollut ylipainoinen Lukkoon tullessaan.

 

[The Original Jags]

Sport-kanava haastattelu KHL-pamppua Shalajevia, joka oli täällä vierailevien KHL-seurojen mukana.


Shalajevin mukaan Suomessa on useita joukkueita, jotka haluaisivat pelata KHL:ssä mutta taloudelliset seikat estävät toistaiseksi seurojen osallistumisen KHL:ään.


Shalajev:

"Neuvottelimme monien seurojen kanssa. He haluavat mukaan, mutta taloudelliset olosuhteet pelottavat heitä. Heidän budjettiensa pitäisi moninkertaistua ennenkuin he voivat liittyä mukaan".

"Pääkandidaatti KHL:ään Suomesta on seura jota kutsutaan Kärpiksi. Tiettävästi sen omistaja suuresti haluaa Kärpät KHL:ään, mutta heidän jääkiekkoliittonsa on asettanut esteitä osallistumisen tielle."

"Jääkiekko on täällä (Suomessa) ennenkaikkea bisnestä. Me tapasimme kaksi SM-liigaseurojen omistajaa. He molemmat haluavat liittyä mukaan - mukaanlukien Kärpät.. Mutta kysymys numero yksi heille on finanssikriisi. Heidän sanojensa mukaan he kuitenkin haluavat liittyä mukaan, jos riittävä rahoitus löytyy."


Euroopan reissusta:

"Reissu onnistui hyvin. Organisointi - loistava. Kaikki toimi hyvin. Enemmän faneja olisi voinut olla paikalla.


Miten Suomalaiset ottivat KHL:n vastaan?

"KHL viehätti suomalaisia. Ensimmäisessä ottelussa istui sellaisia kuuluisuuksia kuin Jari Kurri ja Esa Tikkanen. Juttelin heidän kanssaan ja he sanoivat, että jääkiekko miellytti heitä. Joukkueet ovat nopeampia kuin Suomen joukkueet, ja peleissä on enemmän urheilullisuutta (athletisismia, mitä tuo sitten tarkoittaakaan?).

 

[The Original Jags]

Pelitasoa kehui, mutta kyllähän toiminta muuten - kaikista rahoista huolimatta - on Niemen haastattelun perusteella edelleen niin perivenäläistä säätämistä, ettei kaukalon ulkopuolella varsinaisesti voi viihtyä.

Niemi:

http://www.jatkoaika.com/maajoukkue.php?sivu=kolumnit&id=8129

"Olen sopeutunut ihan hyvin, hyviä jätkiä on joukkueessa. Englantia ei puhu kuin pari pelaajaa, osa sitten vähän huonommin. Mukavia kavereita, haluavat auttaa. Ei ole kaduttanut, vaikka alussa olikin kaikenlaista"

"Mulla on ihan hyvät oltavat. Ei se mikään paratiisi ole, mutta kaikki tarvittava löytyy."

Toljatti lienee olosuhteiden osalta KHL:n keskitasoa, eli ei parhaasta päästä, mutta ei aivan huonoimmastakaan. Kuitenkin Niemi on omien sanojensa mukaan viihtynyt kaupungissa.

Ja kyllähän se tietysti jotain kertoo, ettei sinne kukaan täältä lähtisi jos liksat olisivat pienemmät.

Miksi joku valitsisi minkään liigan, jossa liksat ovat pienemmät? Eihän kukaan (ulkomaalainen) huippupelaaja valitse myöskään SM-liigaa, jos pääsee paremmin maksavaan liigaan.

Mutta voihan se siitä muuttua jos Venäjä maana ja yhteiskuntana kehittyy 2000-luvulle jossain vaiheessa.

Postitin tässä ketjussa sadan pelaajan listan Venäjällä pelaavista huippupelaajista. Pystytkö luomaan vastaavan listan jonkun muun eurooppalaisen liigan osalta, jota vertaamme sitten Venäjän listaan. Jos et, niin silloin voimme vain todeta että parhaat NHL:ään kelpaamattomat pelaajat valitsevat useammin Venäjän kuin jonkun toisen euroliigan, eli tältä osin Venäjä on edellä muita eurooppalaisia valtioita nimenomaan tässä asiassa.

 

[Erämaan kettu]

Oksjuta siirtyi pelaamaan Suomen kauden jälkeen Venäjän divariin eli toiseksi korkeimmalle sarjatasolle joukkueeseen (Himik), jonka palkanmaksukyky sen ajan Venäjällä oli todella alhainen. Jos luet Oksjutan venäläisiin tähtipelaajiin vuonna 1999, niin miksei hän kelvannut yhdellekään paremmin maksavalle Venäjän pääsarjatason joukkueelle?

Ehkä hän halusi palata kotiin, takaisin tuttuihin ympyröihin? Onko sinulla tarkkaa tietoa Oksiutan palkasta tuona aikana? Voisiko olla, että Himik maksoi ihan kohtalaisesti, että saisi oman pojan takaisin.

Roman Oksjuta ei edelleenkään käy esimerkkinä pelaajasta, joka sen hetkisen tason perusteella olisi tähti Venäjällä, mutta jopa floppaa Suomessa.

Kukaan ei alun perin puhunut "tähdistä", vaan hyvistä venäläisistä pelaajista, jotka ovat epäonnistuneet Suomessa. Oksiuta täyttää helposti nuo kriteerit.

Muistaakseni luin joskus että Myshkin olisi ollut ylipainoinen Lukkoon tullessaan.

Mistä luit?

 

[The Original Jags]

Ehkä hän halusi palata kotiin, takaisin tuttuihin ympyröihin? Onko sinulla tarkkaa tietoa Oksiutan palkasta tuona aikana? Voisiko olla, että Himik maksoi ihan kohtalaisesti, että saisi oman pojan takaisin.

En tiedä tarkkaan mitä Himik maksoi Oksjutalle, mutta epäilen ettei Himikin palkanmaksukyky vuonna 1999 ollut Magnitogorskin, Kazanin tai Dynamon tasolla, jotka olivat jo tuolloin kohtalaisen varakkaita seuroja.

Saatan toistaa itseäni, mutta Venäjän divarissa pelaava pelaaja ei käy esimerkkinä venäläisestä tähtipelaajasta, joka on epäonnistunut Suomessa.

Kukaan ei alun perin puhunut "tähdistä", vaan hyvistä venäläisistä pelaajista, jotka ovat epäonnistuneet Suomessa.

Itse asiassa kyse oli alunperin juuri KHL-tähdistä, jotka floppaisivat SM-liigassa. Tokihan SM-liigassa on flopannut paljonkin venäläisiä, viimeisin esimerkki Ässien Aleksandr Pljushev, mutta he eivät käytännössä koskaan olleet sen hetken tasonsa perusteella tähtiä myöskään Venäjällä. Tätä olen koko ajan yrittänyt painottaa.

Toisaalta tältä kaudelta löytyy yksi vastakkainen esimerkki eli Dimitri Nabokov, joka ei kelvannut yhdellekään 24 KHL-seuralle, mutta joka on pelannut kohtalaisesti Saipassa.

Oksiuta täyttää helposti nuo kriteerit.

Sillä perusteella että pelasi Venäjän divarissa ja epäonnistui Venäjän pääsarjassa?

Mistä luit?

En muista.

 

[Espoon Siniset]

Oksjuta oli vielä kaksi kautta aikaisemmin pelannut 35 NHL-ottelua. En sitten muista että oliko taustalla loukkaantumisia, sillä pelimäärät Suomen visiittiä ympäröiviltä kausilta ovat kohtuullisen pienet. En sitten tietä, olisiko päässyt pääsarjatasolle heti Suomessa pelaamisen jälkeen, vai halusiko vain ehdottomasti Voskresenskiin takaisin, missä näytti pelanneen ennen Pohjois-Amerikan uraa.