Karmein ruoka, jota olet elämäsi aikana leipäläpeesi pistellyt

[nikozwan]

Verilettuja ei tämä ukkeli pystynyt kouluaikoina syömään, ei vaikka mikä olisi ollut. Kerrassaan murskaavan paha haju löi aina kasvoja vasten jo hyvissä ajoin ennen koulun ruokalan ovea ja siinä vaiheessa suunta oli korttelin toisella puolen sijaitsevaa Carrollsia kohden.

Kylmiä väreitä tuo pelkkä ajatuskin...

 

[Trenchtown]

onneksi firma on sen verran iso asiakas käyttämällemme lounaspaikalle, että olen saanut kiristettyä valkosipulin pois sen maustevalikoimasta.

Ihan mielenkiinnosta, miten paljon arvioisit kyseisessä paikassa käyvän lounastajia päivässä ja kuinka suuri osa siitä on teidän firman jengiä? Tai siis sun firma se varmaan on ja jonkinlaisen "lounassopimuksen" olet siis paikan kanssa tehnyt, jos yhden miehen mielipide painaa noin paljon?

 

[12961]

Ihan mielenkiinnosta, miten paljon arvioisit kyseisessä paikassa käyvän lounastajia päivässä ja kuinka suuri osa siitä on teidän firman jengiä?

Lonkalta heitettynä paikan laskutuksesta noin 20% taitaa tulla meille. Pienehkö paikka. Laskujen summasta taitaa noin puolet olla lounaita ja puolet muuta. Silläkin saattaa toki olla merkitystä, että edustan myös paikan vuokranantajaa.

Toistuva valkosipulista vittuilu tuotti tulosta, ei siis mikään suora kiristys.

Chilikastikkeet ovat muuten hätätilanteessa varsin hyvä apu peittämään valkosipulin makua.

 

[Jomppa_Koo]

Maksapihvi tulee ensimmäisenä mieleen, kun kysytään karmeinta ruokaa jota olen maistanut. Aika ihmeellistä kun ensimmäisen kerran sellaisen söin, niin se oli herkkua. Toisella kerralla se sitten tulikin ulos. En voi sitä edelleenkään sietää, pelkkä hajukin saa jo yökötyksen päälle. Sitten taas esimerkiksi maksalaatikko on itselleni suurta herkkua. Ihme juttu.

Maksapihvi.

 

[MunkADunk]

Ehdottomasti keitetyt vihannekset. etenkin porkkana ja kukkakaali. Sellaista löysää ei juuri minkään makuista. Ei kiitos. Toinen on kouluajoilta tuttu kasvissosekeitto, jota kyllä nyt aikuisiällä pystyy syömään runsaan aromisuolalla maustamisen jälkeen.

 

[Juzsi]

Pinaattikeitto! Jostain syystä ei vaan pysty syömään tätä sontaa, pinaattiletut taas on suurta herkkua.

 

[Musta Nuoli]

Lähes mikä tahansa sieniruoka. En vain pidä sienistä, en aterioissa enkä metafyysisenä käsitteenä. Jos ihminen on sitä, mitä syö niin en halua olla osa omituista rihmastoa, mikä ei kuulu eläinkuntaan eikä kasvikuntaan. Vieraannuttava ajatuskin, samoin kuin ajatus niljaisista ja limaisista sienistä, joista pahimmillaan lähtee henki ja parhaimmillaankin tuntee muuttuvansa osaksi rihmastoa.

Pitäkää tattinne, saatana.

 

[Valioyksilö]

Pinaattikeitto! Jostain syystä ei vaan pysty syömään tätä sontaa, pinaattiletut taas on suurta herkkua.

Itse duunattu veloutépohjainen pinaattikeitto on äärimmäisen maukasta kamaa. Se kaupan pakastealtaan versio maistuu... noh.. ei miltään. Toki pinaattikeitto kuuluu monella siihen kategoriaan, ettei edes tule mieleen, että sitä voi tehdä myös itse. Samoin kuin pinaattiletut ja muu eineskura.

Suurin osa listaa tässä ketjussa ruokia, jotka on usein valmistettu päin vittua tai omat vahvat ennakkoluulot pilaa elämyksen.

Ei sillä, on mullakin inhokkeja. Hillosipuli, moussaka, kesäkeitto nyt ainakin.

 

[Ted Raikas]

Janssonin kiusaus.

Kerrassaan vastenmielistä tavaraa, johtuen kaiketi anjoviksesta. Ei putoa ei, seuraus on se, että on paha olo monta päivää.

Never again.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Keitetyt miniporkkanat ja muutamat muut vihannekset, jotka on keitetty niin sanotusti finaaliin saakka, ja mahdollisesti pari jatkoerää päälle. Ankeata settiä, kun vihanneksista on keitetty maku helvettiin ja tuhottu vielä rakenne kaupantekijäisiksi. Sopivat mainiosti kökköisen perunamuusin, vanhaksi menneiden einesjauhelihapihvien ja pohjaanpalaneen valmiskastikkeen kanssa.

 

[Risu]

Kaikki maksa- ja sisäelinruoat. Näiden, paremmissa piireissä gourmét-ruoaksi luokiteltavien, ruokalajien ja ruokalajien johdannaisten maku on vaan jotain niin karmaisevaa. Jo pelkkä haju nostattaa hissipojan kurkkuun.

 

[MustatKortit]

Kaikki maksa- ja sisäelinruoat. Näiden, paremmissa piireissä gourmét-ruoaksi luokiteltavien, ruokalajien ja ruokalajien johdannaisten maku on vaan jotain niin karmaisevaa. Jo pelkkä haju nostattaa hissipojan kurkkuun.

Koskeeko tämä siis myös ihan tavallista maksalaatikkoa?

Meinaan vaan sitä, että maksalaatikko ei kyllä omaan makuun edes oikeastaan maistu maksalle..

Jotkut maksapihvit sitten ovat oma lukunsa, niistä en pidä itsekään.

 

[SamSpade]

Keitetty mahalaukku ei toiminut. Sitten lähes kaikki sienet ovat saatanasta.

 

[Surukuku]

Jonkun verran maailmaa kiertäneenä ja nähneenä, kaikkiruokaisena ja ennakkoluulottomana, ei eteeni ole kannettu ruokaa, jota en olisi pystynyt syömään...

Tämä oli totta siihen asti, kunnes yhdessä WB:n projektissa Romaniassa, eräässä Bukarestin kuppilassa erehdyin tilaamaan isäntieni tapaan vatsalaukkukeittoa (Ciorbă de burtă), sellaista maitoon keitettyä suikaloitua naudan pötsiä, jossa vielä ko. elimen sisäpuolen rakenne oli hyvin näkyvissä.

No, hyisaatana!!! Jo pelkkä pistävä hajukin (lehmänpaska) sai minut voimaan huonosti puhumattakaan siitä, kun yritin varovasti purra yhtä kumimaista suikaletta.

Oksennusta pidätellen tilasin itselleni nopeasti yhden Ţuican, joka ehkä paremmin tunnetaan slaavilaisittain slivovitsina, luumuista tehtynä väkevänä alkoholijuomana. Sillä sain vatsahermoni aisoihin ja hajuaistini turrutettua, sillä tuo lähes pontikkaan verrattava väkijuoma haisee niin ikään aivan karmealle.

Edit: Huomaanpa, että minulla on täällä kohtalotoverikin - otan osaa...

 

[Brett]

Kerran erehdyin maistamaan sushia häissä (ennen juomisia). Tuli kiire vessaan laatoittamaan ja loput sushit lähtivät servetin kyydissä sittemmin viemäristöön.

 

[penkinlämmittäjä]

Kaikki tonnikalaruoat, juustoinen arkiruoka (lasagne tms) ja kaikki parmesan-pitoinen.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kaksi tapausta muistuu mieleen, mutta ei niistä kumpikaan nyt erityisen karsea ollut. Ajateltiin peruskoulun ensimmäisillä luokilla kavereiden kanssa heittää kanaviillokit mäkeen ja lähteä välitunnille leikkimään, mutta konservatiivinen opettaja ajatuksen kuultuaan istuttikin syömässä jäähtynyttä kanaviillokkia kunnes se oli syöty viimeiseen pisaraan. Tuskin viillokki nyt itsessään niin pahaa oli mutta tilanne jäi pienen pojan mieleen ja kyllä siinä varmaan puolisen tuntia ennen kuin viimeinen kylmää räkää muistuttava haarukallinen oli oksennusrefleksiä vastustellen taisteltu alas.

Toinen oli juurikin ensimmäinen sushikokemus, juuri ja juuri kokonaisena suuhuni mahtunut maki yllättikin leväisellä maullaan ja sillä kuinka kuiva levä tarttuu joka paikkaan, ja tilanne olikin sitten yllättävän hankala ratkaistavaksi siinä vaiheessa kun suu on täynnä vaikeasti nieltävää. Seuraavat makit syötiinkin sitten pienemmissä osissa, ja itse sushiin tykästyin jo samalla kertaa tästä alun hauskasta yllätyksestä huolimatta.

Ehkä voittajaksi valikoituu kuitenkin tuhkakuppina käytetty olutpullo, josta 15-vuotiaana huikkasin kaverin bileissä. Naamaa piti vielä pitää peruslukemilla ettei kukaan huomaa, ja onnistuin.

Tätä ketjua lukiessa ei voi kun ihmetellä ihmisten tottumuksia. Kyllä on heikosti perheessä asiat olleet, jos ei kasviksista, sienistä, veriletuista, maksasta, pinaattikeitosta tai valkosipulista ole oppinut pitämään. Homejuustokammoa nyt jollain tasolla voi vielä ymmärtää vaikka ei sekään aikuisilla kovin tervettä ole.

 

[Masentaja]

Aprikoosivispipuuro. Kaikki homeessa oleva. Lähes kaikki vedessä elävä.

 

[Trenchtown]

Kyllä on heikosti perheessä asiat olleet, jos ei kasviksista, sienistä, veriletuista, maksasta, pinaattikeitosta tai valkosipulista ole oppinut pitämään. Homejuustokammoa nyt jollain tasolla voi vielä ymmärtää vaikka ei sekään aikuisilla kovin tervettä ole.

Näistä kaikki muut menevät ja mm. jauhemaksapihvit ovat herkkuani, mutta nuo sienet... kun ei uppoa, niin ei uppoa. Eikä siinä maussa sinäänsä mitään vikaa ole, maistuu lähinnä mullalta ja metsältä. Mutta se rakenne on kaikissa maistamissani sienissä ollut poikkeuksetta ällöttävä. En oppinut edes kokkikouluaikoinani tykkäämään sienistä, vaikka montaa muuta, ennen epämieluisaa ruokaa siellä opinkin laittamaan ja syömään.

Pinaattikeitostakaan en suuremmin välitä, mutta kyllähän sitä syö, mikäli on vaan valmistettu oikein. Enkä nyt tarkoita valmiskeiton mikrossa lämmittämistä.

 

[ufon_kaakao]

Täällä luetellaan mun lempiruokia peräjälkeen, saatanan nirppanokat. Noh ei ole tullut maistettua, mutta naudanvatsakeitto ei kuulostanut hääviltä, täytyis päästä testaamaan jos se vaikka olis semmonen.

 

[kahden suunnan sentteri]

Näistä kaikki muut menevät ja mm. jauhemaksapihvit ovat herkkuani, mutta nuo sienet... kun ei uppoa, niin ei uppoa. Eikä siinä maussa sinäänsä mitään vikaa ole, maistuu lähinnä mullalta ja metsältä. Mutta se rakenne on kaikissa maistamissani sienissä ollut poikkeuksetta ällöttävä. En oppinut edes kokkikouluaikoinani tykkäämään sienistä, vaikka montaa muuta, ennen epämieluisaa ruokaa siellä opinkin laittamaan ja syömään.

Olen monesti yrittänyt keksiä mikä olisi epämieluisaa / ällöttävää ruokaa tai raaka-aine, mutta ei tule mieleen. On vain huonosti tehtyä ruokaa ja hyvin tehtyä ruokaa, ja maistuvia tai vähemmän maistuvia raaka-aineita.

Ehkä tavallaan voisin nostaa ylimmäksi vehnäleivoksen. Mummolla oli tapana tehdä suuria vehnäpullia, tilavuudeltaan jotain neljänneslitran tai lähes kolmanneslitran vetoisia, ja tiiviitä, eli painoakin jos ei nyt lähes saman verran grammoissa, niin reilusti kuitenkin. Sokeriakaan hän ei taikinaan liikaa laittanut. Yritä siinä sitten kulinaristina ja terveellisen ruuan suhteen pedanttina huuhtoa sitä paskaa alas samalla kun pelkäät riittääkö mummon pannussa kahvi koko pullan huuhtomiseen. Mutta eipä sekään mitenkään karmeaa ruokaa ollut, huonosti tehtyä vaan. Ei mene mitenkään negatiivisen puolelle, vaan lähestyy nollaa. Kuin keitetty mausteeton peruna.

 

[benicio]

No nyt ei mieleen tule kuin eräs täytekakku. Vaimon mummolassa sitä tarjottiin, ja olisi se näin jälkikäteen ajatellen pitänyt aavistaa, että vanhoilla ihmisillä voi ruoissa olla ns. yllätyksiä. Kakku näytti kuitenkin päällepäin hyvältä ja otinkin sitä aimo annoksen. Kukaan muu makuaisitilla varustettu (alle 80-vuotias siis) ei ottanut, onnittelut heille, well played. Nimittäin valitettavasti ainakin kakussa täytteenä ollut hillo, ehkäpä myös joku muu aineisosa oli armotta vanhentunutta. Hillo oli harmaata. Puklu meinasi tulla, mutta urhoollisesti söin kakkupalan kuin palan kakkua. Puklu oli tulollaan myös koko loppupäivän. Kertakaikkiaan karmea kokemus.

Selleri on oikeastaan ainoa ruoka-aine, jonka mausta en pidä. Toisaalta senkin syöminen on aika mielenkiintoista kun voi maistella kuinka pahalta - ja miksi - se oikein omaan suuhun maistuu. Hapansilakkaa en tosin ole maistanut tai haistanut.

Eilisestä Junior MasterChefiä katsoessani meinasin repiä telkkarinkatseluhousuni, kun jakson aiheena oli sisäelimet. Nämä saatanan kermaperseet, jotka ovat niin olevinaan mestarikokkeja, irvistelivät ja vääntelivät naamaansa - taisipa joku yökkäilläkin - kun Sami Tallberg opetti heille mitä parhainten sisäelinten käsittelyä.
SAATANA!
Jos olisi Tomi Björck, olisin piiskannut jok'ikisen naamanvääntelijän, ja petyin kyllä ettei minkäänlaista kurinpalautusta pidetty.
Huvittavaa jaksossa oli myös se, kun lasten piti valitan joukostaan (viisi tyttöä ja yksi poika) joku valitsemaan pääraaka-aine tulevaan tehtävään. Koko tyttöjoukko kirkui yhteen ääneen teemua ottamaan vastuun. Näin nuorna se jo on maailman makuuasento opittu.

 

[hanu]

Ruåtsalaista hapansilakkaa en luultavasti pystyisi syömään aseella uhatenkaan. Skippaan, jos mahdollista, munuaisruuat, pinaattikeiton, pavut, puolukat, sellerin sekä sinihomejuustot.

t. hanu

 

[pehtoori]

Kukkakaali on kaikin puolin todella etovaa.

 

[Zous]

Pinaattiletut. Aivan jäätävän pahoja. Kyllä tykkään esim. pinaattikeitosta, mutta letut ovat aivan kamalia. Voi olla, että jotain pahempaakin olen syönyt, mutta ei tule muita noin pahoja mieleen. Etenkin koulussa ne oli ihan hirveitä, mutta kotona en ole syönyt, joten en tiedä onko edes eroa.