Karjalan (ja kaikkien pakkoluovutettujen alueitten) palautusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Tiedän jo toistavani itseäni useammankin kerran, mutta koska ketjussa on uusia, pieni yhteenveto ei ehkä tee pahaa.
Palautuksen tulee tapahtua rauhanomaisesti Venäjän kanssa neuvotellen. Aloitteen voi tehdä kumpi osapuoli tahansa. Se voidaan jopa tehdä nykyisen Naapuruussopimuksen hengessä. Minusta Suomen tulee katsoa etuaan ja esittää neuvotteluja.
Mutta sitä ennen Suomessa on käytävä perusteellinen poliittinen ja kansalaiskeskustelu asiasta. Nyt asian faktoja ei tunneta, joten tunteet läikkyvät puolin ja toisin aivan tarpeettomasti.
Palautuksessa mielestäni Venäjälle ei enää tule maksaa mitään. Jos Venäjä korvaa tekemiään vääryyksiä, se on hyvä ja syytä siihen olisi.
Palautettavilla alueilla venäläisiä pitää kohdella YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti. Ketään, jolla on oikeus alueella, ei saa häätää pois. Mutta sinänsä teoreettisesti laskien Suomen kannattaisi maksaa jokaiselle lähtijälle (jonka odotettavissa oleva elinaika on yli 10 vuotta), noin 40.000 euroa. Toki sellaisiin lahjoituksiin ei kannata mennä. Siirtymäajan (noin 7 vuotta) pitää olla kaksi rajaa. Nykyasukkaita kohdeltaisiin siten muualla Suomessa kuten ulkolaisia ja Karjalassa kuin kotimaisia ihmisiä.
Palautuksen infrastruktuuri-investoinnit on arvioitu 5 - 10 mrd. euroksi. Ne katetaan metsän tuotolla noin 5 mrd. euroa, metsä- ja tonttimaan tuotolla noin 10 mrd. euroa.
Yksityiset investoinnit ovat noin 20 mrd. euroa. Ne katetaan yritysten ja yksityisten käyttämällä tavanomaisella rahoituksella (oma pääoma, pankkilaina, erityisluotto ...).
Pitarin kupeeseen voidaan perustaa erityinen teollisuus- ja kauppakeskittymä, joka toisaalta markkinoi Pietarin asukkaille, toisaalta työllistää pietarilaisia ammatti-ihmisiä.
Kokonaisuudessaan Karjalan alueesta tulee yksi maailman suurimpia rakennusprojekteja. Rakennusaikainen työvoiman tarve on noin 100.000 miestyövuotta ja pysyvä noin 150.000 henkeä.
Saksojen yhdistyminen oli erilainen tapahtuma. Ensinnäkin siellä suhde oli noin 30/70 %, kun se Suomessa tulee olemaan noin 3/97 %. Valtava ero. Toiseksi Saksassa itämarkka vaihdettiin päittäin länsimarkkaan, josta tuli valtava tappio. Ruplaa ei vaihdeta päittäin euroon. Itä-Saksassa on valtava määrä arvokkaita, restauroitavia kaupunkeja, jotka maksavat paljon. Itä-Saksalla ei ole mitään erityistä talousmaantieteellistä asemaa. Se itse asiassa on välialue vauraan lännen ja halvan työvoiman alueen välissä (Puola, Tsekki, ....).
Pakkoluovutettujen alueitten taloudellinen hyöty Suomelle on suuri. Työllisyys korjaantuu heti kaikkien halukkaitten osalta. Taloudellinen aktiviteetti lisää kansantuoloa. Mahdollisuus rakentavaan yhteistoimintaan Venäjän kanssa lisääntyy. Venäjänkin luotettavuus paranee voimakkaasti. Molemmille osapuolille palautuksesta on paljon etua.