Olet, vlad, oikeassa, tuo 430.000 tarkoittaa Karjalaa, sotkin lukuja keskenään. Tosin, on täysin mahdollista, että tuohon lukuun tänä päivänä jo sisältyy myös Petsamon alue, koska yhä useampi kylä tyhjenee.
Asumisen ja elämisen taso (ja tasoerot nykyiseen Suomeen) tuli hyvin esille NTV:n Karjalan palautus -ohjelmassa. Siinä näytettiin vuorotellen nykyistä Karjalaa ja vanhaa Karjalaa.
Karjalan palautuksen taloudelliseen puoleen ei ratkaisevasti vaikuta se, jääkö alueelle 20 - 30.000 henkeä enemmän tai vähemmän.
ProKarelian Reformisuunnitelman lähtöajatus on, että noin 20 % Karjalaan jäävistä on aktiiviväestöä, jotka pystyvät elättämään itseään ja loppuosa passiiviväestöä, joka joudutaan elättämään verovaroilla.
Nykyväestössä on paljon (prosenttiosuus ei tiedossa, "paljon" perustuu havaintoihin ja ikätilastoon) ikääntyneitä naisia. Miesten elinikäodotus on vain 57 vuotta, naisilla se on noin 64 vuotta. Joten merkittävä osa väestöstä ei kovin montaa vuotta / vuosikymmentä tarvitse yhteiskunnan palveluja. Alueella syntyvyys on alhainen. Kuten sanottu, Viipurinkin väkiluku vähenee noin 3.000 hengellä vuosittain.
Karjalan erillisbudjetissa on otettu huomioon sekä arvioitu muuttotuki 15.000 euroa/henkilö. Teoreettisesti on laskettu, kuinka suuri muuttotuki kannattaisi maksaa verrattuna yhteiskunnalle arviolta tuleviin rasituksiin. Nämä kaksi suuretta ovat suurin piirtein yhtä suuret, jos muuttotuki oli noin 42.000 euroa henkeä kohti. Virkamiesten lähdölle ei ole laskettu muuttotukea, koska heidän muuttonsa hoitaa varmasti Venäjän valtio.
On arvioitavissa, että muualta Venäjää olisi halukkaita tulijoita Karjalaan sen palautuessa. Tältä osin on varmaan tarpeen vetää hyvin tiukka raja, kenellä on siihen oikeus. Reformisuunnitelmassa on esitetty ajatus siitä, että jäämisoikeus on niillä, jotka asuivat alueella NL:n romahtaessa ja alueella syntyneet. Se myöskin antaisi määrittelyt esim. perheiden yhdistämisen perusteella muuttoon oikeutetuista.
Otan myöhemmässä keskustelussa esiin joitakin ajatuksia nykysuomalaisten muuttamisesta Karjalaan.
Asumisen ja elämisen taso (ja tasoerot nykyiseen Suomeen) tuli hyvin esille NTV:n Karjalan palautus -ohjelmassa. Siinä näytettiin vuorotellen nykyistä Karjalaa ja vanhaa Karjalaa.
Karjalan palautuksen taloudelliseen puoleen ei ratkaisevasti vaikuta se, jääkö alueelle 20 - 30.000 henkeä enemmän tai vähemmän.
ProKarelian Reformisuunnitelman lähtöajatus on, että noin 20 % Karjalaan jäävistä on aktiiviväestöä, jotka pystyvät elättämään itseään ja loppuosa passiiviväestöä, joka joudutaan elättämään verovaroilla.
Nykyväestössä on paljon (prosenttiosuus ei tiedossa, "paljon" perustuu havaintoihin ja ikätilastoon) ikääntyneitä naisia. Miesten elinikäodotus on vain 57 vuotta, naisilla se on noin 64 vuotta. Joten merkittävä osa väestöstä ei kovin montaa vuotta / vuosikymmentä tarvitse yhteiskunnan palveluja. Alueella syntyvyys on alhainen. Kuten sanottu, Viipurinkin väkiluku vähenee noin 3.000 hengellä vuosittain.
Karjalan erillisbudjetissa on otettu huomioon sekä arvioitu muuttotuki 15.000 euroa/henkilö. Teoreettisesti on laskettu, kuinka suuri muuttotuki kannattaisi maksaa verrattuna yhteiskunnalle arviolta tuleviin rasituksiin. Nämä kaksi suuretta ovat suurin piirtein yhtä suuret, jos muuttotuki oli noin 42.000 euroa henkeä kohti. Virkamiesten lähdölle ei ole laskettu muuttotukea, koska heidän muuttonsa hoitaa varmasti Venäjän valtio.
On arvioitavissa, että muualta Venäjää olisi halukkaita tulijoita Karjalaan sen palautuessa. Tältä osin on varmaan tarpeen vetää hyvin tiukka raja, kenellä on siihen oikeus. Reformisuunnitelmassa on esitetty ajatus siitä, että jäämisoikeus on niillä, jotka asuivat alueella NL:n romahtaessa ja alueella syntyneet. Se myöskin antaisi määrittelyt esim. perheiden yhdistämisen perusteella muuttoon oikeutetuista.
Otan myöhemmässä keskustelussa esiin joitakin ajatuksia nykysuomalaisten muuttamisesta Karjalaan.