On tää aivan perseestä kyllä tämä linja että "ei anneta pitkää pelikieltoa kun kukaan ei loukkaantunut". Juuri tällaiset teot pitäisi saada kaukalosta pois. Muukkonen pelaa tässä nyt ongelmia itselleen tulevaisuudessa.
Tämä oli mielestäni yksi koko keskustelun parhaista kommenteista.
Kurinpidollisia asioita pitäisi miettiä vähän laajemmin eikä vain tarkastella suurennuslasilla yhtä tiettyä tilannetta. Minusta oleellista on, että kaikilla on samat säännöt ja linja on johdonmukainen. Lisäksi linjan pitäisi pysyä samana läpi koko kauden. Pelaajan nimen tai hänen edustamansa joukkueen ei pitäisi vaikuttaa rangaistuksiin. Ei liioin rikotun pelaajan nimen tai joukkueen. Rangaistusten pitäisi myös heijastaa sitä, kuinka kipeästi kyseiset rikkeet halutaan kitkeä pelistä.
Kauden ensimmäisiä rikkeitä käsiteltäessä pitäisi miettiä tarkkaan rangaistusasteikkoa, koska ensimmäiset rangaistukset määrävät koko kauden linjan. Siis jos tahdotaan toimia johdonmukaisesti. Kuinka törkeä teko oli? Jos lievästä rikkeestä annetaan kolme peliä pannaa, onko kurinpitäjillä munaa antaa jatkossa huomattavasti törkeämmästä rikkeestä 8-10 peliä? Jos taas törkeästä rikkeestä annetaan 1-3 peliä, mitä annetaan huomattavasti lievemmästä rikkeestä? Samat 1-3 peliä vai ei mitään?
Entä tasapaino pelin julkisuuskuvan ja pelaajien terveyden välillä? Jos kannetaan enemmän huolta pelaajien terveydestä kuin lajin julkisuuskuvasta - niin kuin mielestäni pitäisi - ei yhdestäkään perustappelusta pitäisi saada suurempaa rangaistusta kuin sääntöjen vastaisesta taklauksesta. On aika vaikea kuvitella tappelua, jossa olisi suurempi loukkaantumisriski kuin esim. ketjun käsittelemässä Sihvosen taklauksessa.
Miten mahdollisten seurausten pitäisi vaikuttaa rangaistukseen? Onko oikein, jos todella törkeästä taklauksesta saa pienemmän rangaistuksen kuin hieman huolimattomasta taklauksesta, jonka seurauksena pikemminkin huonon onnen vuoksi vastustaja loukkaantuu vaikeasti? Pitäisikö vaarallisista ja vääristä taklauksista antaa pitkiä pelikieltoja vasta sitten, kun joku loukkaantuu?
Taklaustilanteista puhuttaessa mainitaan usein taklattavan ja taklaajan vastuu sekä kanssapelaajan kunnioittaminen. Taklaavan vastuu on mielestäni sitä, että ei käännä selkäänsä tai kumarru tai muuten kyseenalaisesti yritä väistää taklausta,
kun näkee tai muuten tietää sen olevan tulossa. Taklaajan vastuu ja kanssapelaajan kunnioittaminen taas on sitä, että ei taklaa silloin kuin näkee vastustajan
syystä tai toisesta - yleensä oma virhe - olevan sellaisessa asennossa, ettei tämä pysty turvallisesti ottamaan taklausta vastaan tai taklaus muuten aiheuttaa suuren riskin vastustajan terveydelle. Taklaajan vastuu ja vastustajan kunnioittaminen astuvat siis kuvaan juuri silloin, kun taklattava ei syystä tai toisesta ole valmis vastaanottamaan taklausta. Eli yleensä taklattava on silloin pää alhaalla tai selkä kentälle päin - eli itse sijoittunut väärin. Tämä taklattavan oma virhe siirtää pallon taklaajalle ja tämä päättää ajaako kaverin täydellä vauhdilla kylmäksi vai ottaako kevyemmän kontaktin. Jos taklattava olisi aina ihanteellisessa asennossa, ei kukaan olisi koskaan edes kehittänyt termiä taklaajan vastuu.
Mielestäni kurinpitäjillä pitäisi olla selkeä suunnitelma mihin suuntaan he haluavat peliä kehittää. Jos jotain asioita halutaan kitkeä pelistä, pitää niistä antaa aina kunnon rangaistukset loukkantumisista tai niiden puutteesta huolimatta. Kauden alussa pitäisi luoda kiveen hakattu rangaistusasteikko ja pitää siitä kiinni vaikka mikä olisi.