Uusimmassa Kiekkolehdessä (26/2009) oli koko sivun juttu IFK:sta otsikolla: "Pieni perhe suuressa kaupungissa". Jutussa Hannu Laine haastatteli Kari Jalosta, joka kertoi mm. seuraavaa:
- "Voittoja ja siitä tulevaa tunnetta ei voi simuloida ja sen tunteen vuoksi me kaikki pelaamme".
- "Meillä on iso teema pelata vireystilan kanssa. Meidän pitää olla pelipäivinä henkisesti ja fyysisesti vireinä, sillä silloin on mahdollista saada tehtyä huippusuoritus".
TPS:ää vastaan vire oli pahasti kateissa. Joukkue kuitenkin nousi neljän maalin tappioasemasta tasoihin hävitäkseen sitten jatkoajalla.
- "Se oli harvinaisen makea piste. Nousu osoitti pelaajille, että kaikki on jääkiekossa mahdollista. Osa yleisöstä poistui hallilta kahden erän jälkeen, mutta kuulemani mukaan faneja tuli vielä takaisin, kun he kuulivat kiristämme", Jalonen myhäili.
- "Kun tulin tänne, kaikki oli uutta. En tuntenut pelaajia kunnolla, valmennusjohto oli vaihtunut ja seuralla oli uusi UTJ ja TJ. Kausi oli opettelua ja pohjien luomista. Loimme pelin rungon ja yhteisen kielen. Kävimme läpi harjoittelun oikeaa rytmiä ja pelin virtausta sekä pelaajapolitiikkaa".
- "Pelaajilla on ollut selvästi tiedossa, mihin rooliin heidät on tänne hankittu. Olemme käyneet asiat tarkasti läpi ja pelaajat ovat hyväksyneet roolinsa".
- "Pelaajat, jotka jatkoivat tälle kaudelle, ja ne, joita tänne hankittiin, ovat henkisesti vahvoja pelaajia. Osa näyttää johtajuutta esimerkillä, osa puheilla. Emme hankkineet tänne yhtään sellaista pelaajaa, joita emme tunteneet perinpohjin. Nyt joukkue on erittäin yhteinäinen. Me olemme kuin perhe suuressa kaupungissa. HIFK:ssa joukkueelle pelaaminen on arvo".
- "Minulla oli niin kiire viime kaudella pelillisten ongelmien vuoksi, etten ehtinyt seurata A-nuorten pelejä ollenkaan. Nyt minulla on ollut enemmän aikaa ja täytyy sanoa, että tulevaisuus näyttää hyvältä".
- "Tämä on hieno paikka. Toki ympäristö on haasteellinen, mutta ei ylitsekäymätön".
- "On ihan tavallista, että pelaajistoon tehdään tarkistuksia, kun joukkuetta johdetaan ammattimaisesti. Meidän pitää käydä läpi, miten eri pelipaikkojen pelaajat selviävät tehtävistään, mutta on myös mietittävä, mitä me tarvitsemme myöhemmin keväällä".
- "Liian pitkälle ei kannata kuitenkaan kannata asioita miettiä,vaan on tärkeää edetä askel kerrallaan".
Boldaukset ovat omiani, mutta katsoin sen aiheelliseksi, koska ovat sellaisia asioita, mistä täälläkin on paljon keskusteltu.
Viimeistään nyt fiilis on erittäin luottavainen ja suorastaan odottava kevättä ajatellen. Toki sitä on aikaisempinakin vuosina odottanut ja janonnut menestystä, mutta jos niitä fiiliksiä vertaa nykyisiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Tällä kertaa on ihan oikeasti kaikki mahdollisuudet mennä pitkälle. Yhtään päästämättä mopoa keulimaan. Ja tottahan mä ainakin otan huomioon sen, että pelit ratkaistaan kentällä ja urheilun suola on se, että etukäteen ei voittajaa voida päättää. Jos keväällä kaikki menee totutusti käteen, olen pettynyt. Mutta pitkästä aikaa on sellainen fiilis, että vaikka tappio tulisikin, se tulee aidosti saappaat jalassa. Mutta kuten Kojo haastattelussa totesi, ei nyt mennä asioiden edelle.
Minä uskon ja luotan Kari Jaloseen. Minä uskon ja luotan tähän joukkueeseen. Ja pitkästä aikaa voin myös sanoa luottavani tähän seuraan. Amen.
