Mainos

Kapitalismi – hidaste vai edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

  • 57 239
  • 507

Jeffrey

Jäsen
Ympäristön suojelemiseksi tarvitsemme rajun kulutuksen leikkauksen ja järjestelmän, joka sen mahdollistaa. Ainoa todellinen ratkaisukeino ympäristöongelmiin on köyhyys, toivottavasti hallittu köyhyys.

Tämä on ehkä lapsen näkemys asioista. Nähdäkseni tässä on melkoinen ruoskavertaus ja toteamus, että ihminen ei tee jos ei pakota. Tässä mallissa taas paras tapa kollektiivisesti pakottaa on kollektiivinen köyhyys. Tavallaan ihan hauskaa, että yhdestä perspektiivistä ympäristönsuojelu aktivoituisi jos kaikki pakotettaisiin köyhäksi. Päteeköhän sama työntekoon? Jos kaikki pakotettaisiin työntekoon, uskon että meillä olisi valtavasti enemmän varaa ja näkemystä olla myös ympäristötietoisia ja kehittää uusia innovaatioita ympäristön pelastamiseksi.

Itse en haluaisi olla ihmiskunnasta näin pessimistinen. Tässä ketjussa kun ollaan niin monesti sanotaan, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot - eli nimenomaisesti kulutuksen vähentäminen johtaa varallisuuden kasvuun. Uskoakseni äärimmäisen harva todella rikas mitenkään äveriäästi kuluttaa vaan ovat hyvinkin tarkkoja omaisuutensa suhteen. Tämä tukee myös subjektiivista käsitystäni. Itse matkustelin, osteskelin, hurvittelin ja ämyröin huomattavasti enemmän sillä omalla kaupankassa-palkalla kuin mitä teen nyt vastuullisessa asiantuntijatyössä. Nykyään vastaava raha menee sijoituksiin.

Toki taas on helppo syyllistää sijoituksia, jos perspektiivi on kovasti vasemmalla ja kokonaisymmärrys vahvasti tähän hetkeen sidonnaista. Esimerkiksi yksi omistukseni on brasilialainen öljy-yhtiö. Tämänkaltaisen omistuksen ympäristövaikutukset olisi helppo teilata nyt lyhyen aikavälin zoomilla. Kuitenkin jos katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, tällä yhtiöllä on investointiputkessa 23 GW merituulivoima hanke. Tämä Suomen tuulivoimakapasiteettiin nelinkertainen määrä kapasiteettia voi tuntua pieneltä, mutta lopulta se lienee nämä varakkaat yhtiöt jotka muutoksen tulevaisuudessa tekevät. Tuskinpa öljynkulutus Brasiliassa vähentyisi vaikka en sijoitusta heille tekisi, mutta sen sijaan jos en tekisi niin tulevaisuuden näkymät saattaisi heikentyä ja sitä myöten tulevaisuuden investoinnit jäädä tekemättä.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Kaikille pummeille ja pummeiksi aikoville muutama kysymys:
Miksi meidän työssäkäyvien veronmaksajien pitäisi kustantaa teidän pummielämät? Maailma ei sillä pelastu, jos se on se kuvitelma.
Ja jos kaikki alkaisivat pummeiksi, kuka sen maksaisi?

Ja mitä siihen maailman tuhoutumiseen tulee, niin sehän tulee jokatapauksessa tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Valitettavasti mitään olennaista muutosta ei tule tapahtumaan ennen kuin lahkeet alkavat kastumaan. Ei omaa elämäänsä kannata pilata sen miettimiseen, kun ei se omissa käsissä ole. Syntymä, elämä on ainutlaatuisia asioita josta tulee nauttia. Sitä ei kaikille suoda, olkaa siis siitä kiitollisia. Aurinko nousi tänä aamuna ja nousee huomennakin.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Kaikille pummeille ja pummeiksi aikoville muutama kysymys:
Miksi meidän työssäkäyvien veronmaksajien pitäisi kustantaa teidän pummielämät? Maailma ei sillä pelastu, jos se on se kuvitelma.
Ja jos kaikki alkaisivat pummeiksi, kuka sen maksaisi?

Ja mitä siihen maailman tuhoutumiseen tulee, niin sehän tulee jokatapauksessa tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Valitettavasti mitään olennaista muutosta ei tule tapahtumaan ennen kuin lahkeet alkavat kastumaan. Ei omaa elämäänsä kannata pilata sen miettimiseen, kun ei se omissa käsissä ole. Syntymä, elämä on ainutlaatuisia asioita josta tulee nauttia. Sitä ei kaikille suoda, olkaa siis siitä kiitollisia. Aurinko nousi tänä aamuna ja nousee huomennakin.
Itse haluaisin kuluttaa vähemmän ja näin ollen tehdä töitäkin vähemmän, ainakin sellaisia hommia joista ei ole kenellekään oikeasti hyötyä. Tähän auttaisi perustulo. Haluaisin myös että olisi yhteiskunta, jossa olisi toimivat julkiset peruspalvelut kuten terveydenhoito sekä kohtuuhintaisempaa asumista. En haluaisi tehdä työtä pelkästään sen takia jotta voisin maksaa kaiken maailman sijoitusfirmoille, pankeille ym. mielettömiä voittoja. Luulen että tällainen järjestely olisi ihan mahdollista, sen maksaisi kansallisvarallisuutemme ja vuosikymmeniä nykyisiin mittoihin eli varmastikin jo riittävään kasvanut talous ja teknologia. Kyse olisi siis palikoiden uudelleenjärjestelystä ja prioriteettien muuttamisesta. Tämä järjestely voisi myös auttaa elämästä nauttimisesta, enemmän aikaa itselle ja läheisille. Pitäkää tätä ajattelua utopistisena, pummaamisena tai äärivasemmistolaisena, ihan sama, mutta karu näkymä on että romahdus tulee. On meidän oma valinta tuleeko se suunnitellen vai viime kädessä väkisin. Ja kyllä se aurinko nousee siltikin, sehän ei tässä katoa, mutta tämän meidän planeetan ekosysteemi todennäköisesti ei enää nouse.
 
Viimeksi muokattu:

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Kysymys onkin miten saadaan suurmaiden isot yritykset näihin ympäristötalkoisiin mukaan. Tuskin mitenkään, kun raha ja valta ratkaisee aina käytännössä kaiken.
EU:n lässytykset on aika yhtä tyhjän kanssa.
 

Jeffrey

Jäsen
Kysymys onkin miten saadaan suurmaiden isot yritykset näihin ympäristötalkoisiin mukaan. Tuskin mitenkään, kun raha ja valta ratkaisee aina käytännössä kaiken.
EU:n lässytykset on aika yhtä tyhjän kanssa.

Nopein tapa saada heidät mukaan on niinkin yksinkertainen kuin silmien avaaminen ja tosiasioiden hyväksyminen.

Yksin Microsoft on luonut miljardin dollarin ympäristö rahaston vuonna 2020. Tuon rahaston arvo lienee tänä päivänä yli 2 miljardia sen koostuttua ymmärtääkseni Microsoftin omista osakkeista.

Eikä ne muutkaan kamalasti huonompana tule. Suorien apurahohen lisäksi heidän innovaationsa lienee ihan keskeisimmässä osassa tässä taistelussa.


Jos laitetaan Microsoftin tuki mittakaavaan, Suomen valtio laittoi paljon hehkutettuun YKn ympäristörahastoon noin 2,5 miljoonaa. Eri karkeasti tuhat kertaa vähemmän mitä Microsoftin lahjoituksen arvo.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Täällä alkoivat kirjoitukset herättää monenlaista pohdintaa ja nousi väkisin mieleen vanha suosikkini Juice Leskiseltä.


Musta aurinko nousee

”Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy vielä huomiseen.
Kun henki on vahva, niin vähäkin työ
riittää maailman luomiseen.
Ole kanssani tämäkin yö,
viivy vielä huomiseen.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Katso ulos. Näätkö sen:
toiset tappaa toisiaan.
Alla veristen vaatteiden
loiset tappaa loisiaan.
Ole minulle ihminen,
kun toiset tappaa toisiaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy viikkoon seuraavaan.
Tätä riemua aika ei syö,
ei se törmää maailmaan.
Katse hellä kuin viime yö
miehen riisuu aseistaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Ja minä hymyilen kun sinut nään.
Mä uskon aikaan toiseen:
ei liput liehu sotaa julistain.
Sinun kanssasi nousen hellimpään
aamuun aurinkoiseen,
ja jonakin aamuna ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.”
 
Viimeksi muokattu:

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Nopein tapa saada heidät mukaan on niinkin yksinkertainen kuin silmien avaaminen ja tosiasioiden hyväksyminen.

Yksin Microsoft on luonut miljardin dollarin ympäristö rahaston vuonna 2020. Tuon rahaston arvo lienee tänä päivänä yli 2 miljardia sen koostuttua ymmärtääkseni Microsoftin omista osakkeista.

Eikä ne muutkaan kamalasti huonompana tule. Suorien apurahohen lisäksi heidän innovaationsa lienee ihan keskeisimmässä osassa tässä taistelussa.

Kyllä. Mutta miten saadaan suurmaat ja niiden yritykset talkoisiin mukaan. Intiat, Kiinat, Venäjät, Pohjois-Amerikan maat.
Ei varmasti niin helppo rasti, vaikka joku EU avaisikin silmänsä. Noita maita tuskin kiinnostaa pätkääkään EU rutinat.
 

Jeffrey

Jäsen
Kyllä. Mutta miten saadaan suurmaat ja niiden yritykset talkoisiin mukaan. Intiat, Kiinat, Venäjät, Pohjois-Amerikan maat.
Ei varmasti niin helppo rasti, vaikka joku EU avaisikin silmänsä. Noita maita tuskin kiinnostaa pätkääkään EU rutinat.

Miten Intia, Kiina ja Venäjä liittyvät vapaaseen markkinatalouteen? Pohjois-Amerikka on nähdäkseni aikalailla ilmastonmuutoksen torjumisen kärjessä, EUn rutistessa kaukana perässä.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Itse haluaisin kuluttaa vähemmän ja näin ollen tehdä töitäkin vähemmän, ainakin sellaisia hommia joista ei ole kenellekään oikeasti hyötyä. Tähän auttaisi perustulo. Haluaisin myös että olisi yhteiskunta, jossa olisi toimivat julkiset peruspalvelut kuten terveydenhoito sekä kohtuuhintaisempaa asumista. En haluaisi tehdä työtä pelkästään sen takia jotta voisin maksaa kaiken maailman sijoitusfirmoille, pankeille ym. mielettömiä voittoja. Luulen että tällainen järjestely olisi ihan mahdollista, sen maksaisi kansallisvarallisuutemme ja vuosikymmeniä nykyisiin mittoihin eli varmastikin jo riittävään kasvanut talous. Kyse olisi siis palikoiden uudelleenjärjestelystä ja prioriteettien muuttamisesta. Tämä järjestely voisi myös auttaa elämästä nauttimisesta, enemmän aikaa itselle. Pitäkää tätä ajattelua utopistisena, pummaamisena tai äärivasemmistolaisena, ihan sama, mutta karu näkymä on että romahdus tulee. On meidän oma valinta tuleeko se suunnitellen vai viime kädessä väkisin. Ja kyllä se aurinko nousee siltikin, sehän ei tässä katoa, mutta tämän meidän planeetan ekosysteemi todennäköisesti ei enää nouse.
Työntekoon niin kuin moneen muuhunkin asiaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan suhde. Turhasta käsien ja jalkojen heiluttelusta harvemmin halutaan maksaa mitään. Minäkin voisin listata paljon asioita mitä haluan, mutta ei se niin mene että toisten pitää ne haluamiset kustantaa. Jokainen voi omalla tekemisellään toteuttaa halunsa, jos rahkeet riittää.
Muutenkin se mitä yksilöt haluavat on toissijaista. Muutokset pitäisi tehdä valtiotasolla päättäjien toimesta. Sitä ei tule tapahtumaan ennen kuin paska osuu tuulettimeen. Sen miettimisen ja murehtimisen voi kuitenkin käyttää johonkin muuhun hyödyllisempään. Liikaa kun on aikaa miettiä maailman menoa, tulee vaan paha olo. Sen huomaa muutamasta kirjoittajastakin täällä.

Siinä että haluaa downgradeta omaa elämäänsä tekemällä vähemmän töitä ei ole mitään pahaa - päinvastoin. Kunhan sen tekee omalla kustannuksella eikä oleta, että muut sen maksaa. Se ei ole pummina elämistä johon viittasin.

Mitä tulee varallisuuden jakamiseen niin sitä ennen pitäisi maksaa velat pois ja saada valtion budjetti ylijäämäiseksi, että ylipäätänsä on jotain jaettavaa. Sen jälkeen voi alkaa sitä rahaa jakamaan kansalaisille vaikka Norjan tapaan.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Miten Intia, Kiina ja Venäjä liittyvät vapaaseen markkinatalouteen? Pohjois-Amerikka on nähdäkseni aikalailla ilmastonmuutoksen torjumisen kärjessä, EUn rutistessa kaukana perässä.
On se silti minusta haaste, miten saadaan maksimaalisen voiton tavoittelu ja ympäristönsuojelu jotenkin yhteen. Suurmaita tuskin paljoakaan tämä kiinnostaa.

Kuten vuoden 2001 talousnobelisti Stiglitzkin tästä mainitsee. Iso ongelma varmasti tulevaisuudessa.

– Ilman muuta kapitalismi on kriisissä. Merkittävin ongelma on se, ettei kapitalismi ole osannut taltuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kriisiä.

Näin arvioi vuoden 2001 talousnobelisti Joseph Stiglitz. Yle haastatteli yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston kansantaloustieteen professoria marraskuussa Lyonissa, Ranskassa.

Suuryritysten johtajat haluavat nyt puhua myös eettisyydestä, työntekijöiden asemasta ja yrityksen ympäristövastuusta. Toimelias ja elävästi keskusteleva professori Stiglitz pitää yritysjohtajien ulostuloa lähtölaukauksena kapitalismin ympäristövastuun syvemmälle pohdinnalle.

– Ilmastonmuutoksessa on kyse olemassaolostamme. Silti kapitalistinen järjestelmä antaa tehtaiden tupruttaa kasvihuonekaasuja ilmakehään. Se vaarantaa elämänmuotomme jatkumisen, Stiglitz sanoo.

 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Työntekoon niin kuin moneen muuhunkin asiaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan suhde. Turhasta käsien ja jalkojen heiluttelusta harvemmin halutaan maksaa mitään. Minäkin voisin listata paljon asioita mitä haluan, mutta ei se niin mene että toisten pitää ne haluamiset kustantaa. Jokainen voi omalla tekemisellään toteuttaa halunsa, jos rahkeet riittää.
Muutenkin se mitä yksilöt haluavat on toissijaista. Muutokset pitäisi tehdä valtiotasolla päättäjien toimesta. Sitä ei tule tapahtumaan ennen kuin paska osuu tuulettimeen. Sen miettimisen ja murehtimisen voi kuitenkin käyttää johonkin muuhun hyödyllisempään. Liikaa kun on aikaa miettiä maailman menoa, tulee vaan paha olo. Sen huomaa muutamasta kirjoittajastakin täällä.

Siinä että haluaa downgradeta omaa elämäänsä tekemällä vähemmän töitä ei ole mitään pahaa - päinvastoin. Kunhan sen tekee omalla kustannuksella eikä oleta, että muut sen maksaa. Se ei ole pummina elämistä johon viittasin.

Mitä tulee varallisuuden jakamiseen niin sitä ennen pitäisi maksaa velat pois ja saada valtion budjetti ylijäämäiseksi, että ylipäätänsä on jotain jaettavaa. Sen jälkeen voi alkaa sitä rahaa jakamaan kansalaisille vaikka Norjan tapaan.
Me kaikki nimenomaan elämme erittäin pahasti toisten kustannuksella eli tulevien sukupolvien. Ehkä he kuitenkin ymmärtävät että emme mitenkään voineet estää tai edes minimoida heidän elinympäristönsä tuhoutumista kun meidän piti köyhinä pelastaa oma talous. No tämä tietysti sarkasmia. Oikeasti tässähän on kyseessä sen mittaluokan asia, ennennäkemätöntä historiallisesti, että on kai nyt normaalia että siitä tulee paha olo. Täytyisi olla hullu ollakseen masentumatta nykyaikana :)
 
Täällä alkoivat kirjoitukset herättää monenlaista pohdintaa ja nousi väkisin mieleen vanha suosikkini.


Musta aurinko nousee

”Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy vielä huomiseen.
Kun henki on vahva, niin vähäkin työ
riittää maailman luomiseen.
Ole kanssani tämäkin yö,
viivy vielä huomiseen.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Katso ulos. Näätkö sen:
toiset tappaa toisiaan.
Alla veristen vaatteiden
loiset tappaa loisiaan.
Ole minulle ihminen,
kun toiset tappaa toisiaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy viikkoon seuraavaan.
Tätä riemua aika ei syö,
ei se törmää maailmaan.
Katse hellä kuin viime yö
miehen riisuu aseistaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Ja minä hymyilen kun sinut nään.
Mä uskon aikaan toiseen:
ei liput liehu sotaa julistain.
Sinun kanssasi nousen hellimpään
aamuun aurinkoiseen,
ja jonakin aamuna ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.”
Vaikka moni tunnistaakin niini kuitenkin hyvä laittaa sanoittajan nimi näkyviin. Lainauksesta kuitenkin kyse.



 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Me kaikki nimenomaan elämme erittäin pahasti toisten kustannuksella eli tulevien sukupolvien. Ehkä he kuitenkin ymmärtävät että emme mitenkään voineet estää tai edes minimoida heidän elinympäristönsä tuhoutumista kun meidän piti köyhinä pelastaa oma talous. No tämä tietysti sarkasmia. Oikeasti tässähän on kyseessä sen mittaluokan asia, ennennäkemätöntä historiallisesti, että on kai nyt normaalia että siitä tulee paha olo. Täytyisi olla hullu ollakseen masentumatta nykyaikana :)
Jo pitemmän aikaa huolettanut kykymme ihmiskuntana käsitellä noita maailman menon herättämiä tunteita, koska vaikuttaa todennäköiselle, että pahin on vasta edessä. Masennus, pelko, viha...Miten pahasti nämä voivatkaan vielä korostua ja millä eri tavoin näkyä toimissamme? :(
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jo pitemmän aikaa huolettanut kykymme ihmiskuntana käsitellä noita maailman menon herättämiä tunteita, koska vaikuttaa todennäköiselle, että pahin on vasta edessä. Masennus, pelko, viha...Miten pahasti nämä voivatkaan vielä korostua ja millä eri tavoin näkyä toimissamme? :(
Toisaalta kyllä agraarisen yhteisön jäsenkin tunsi varmaan pelkoa ja vihaa. Masensi varmaan kun sato meni ja oli nälkä ja jälkeläiset kuolivat. Silloin ei ollut mahdollisuutta kuin jatkaa, jos jonkinlainen elämänhalu piti henkilön elämän syrjässä kiinni.

Nyt meillä on mahdollisuus murehtia koko maailmaa ja omaa itseäkin ihan väsymykseen asti pikkuasioissakin. Joku keskitie elämässä ja omassa elämisessä olisi hyvä löytää.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä yksi esimerkki, mitä antikapitalistisuus saa aikaan.

Omien sanojensa mukaan henkilö on antikapitalisti ja haluaisi ihmisten ymmärtävän, että työsuhde on valtasuhde. Tekisi mieli kysyä, etteikö sitten tukisuhde valtioon ole?

Mielenkiintoiseksi näkemykset menee tässä kohtaa kun kommentoidaan perustuloa; "– Ravintoa ja kotia, perusturvallisuusasioita ei tarvitse ansaita erikseen, vaan niiden pitäisi olla itsestäänselvyys. Kukaan ei ole niin huono ihminen, ettei ansaitse ruokaa ja kotia, Tuuva sanoo ja saa muut ohjelman osallistujat nyökkäilemään."

Tämähän on osaltaan ihan totta. Tässä kohtaa vaan tulee looogisuusongelma siinä, että tämä henkilö ei ole itse valmis tuottamaan veroja - joista sitten maksettaisiin niitä koteja ja Ravintoja.

Ehkä tämä on se antikapitalismin ongelma ylipäänsä. Itse ei olla valmiita maksamaan veroja ja syytellään niitä jotka maksaa. Silti niistä veroista pitäisi saada eilistä enemmän itselleen ja muille kaltaisilleen.

Puolustelematta erityisemmin artikkelin henkilöä, niin onhan hän osin ihan oikeassakin, mutta ennenkaikkea nostaisin esiin, että millä tahansa tulolla elääkin, niin veroja kyllä varmastikin maksaa. Kysehän loppuviimeksi on vain siitä, että miten se "tuotettu" raha lopulta jaetaan. Onko sitä vastaan oikeasti velvollisuus olla tuottamassa, vai voiko vähempään tyytymällä olla oikeutettu ihan vaan inhmillisesti katsoen sellaiseen turvaan, jolla perusta on kunnossa.
Asiasta kukkaruukkuun, niin katselin tuossa huvikseni Viaplaylta leffan Bank of Dave, joka siis perustuu -leffan dramaturgiastakin huolimatta- todelliseen henkilöön, ja "pankkiin", jonka perusta on hyvin mielenkiintoinen.
Kaltaisiaan henkilöitä se kapitalismi nimenomaan kaipaisi, eli henkilöitä, jotka auttavat toisiakin menestymään mahdollisista lähtökohdistaan huolimatta.
Pankki (ei oikea, mutta osin kuitenkin) on tähän asti lahjoittanut hyväntekeväisyyteen jo 31 miljonaa puntaa, luonut tuillaan työpaikkoja ihmisille, auttanut hädässä olevia. Kaikki "pankin" voitot menevät hyväntekeväisyyteen.

Siinä sitä olisi mallia siitä ahneudesta. Hyvää näemmä voi oikeastikin jakaa, ja juurikin sinne, jossa on kaikista vaikeinta.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikille pummeille ja pummeiksi aikoville muutama kysymys:
Miksi meidän työssäkäyvien veronmaksajien pitäisi kustantaa teidän pummielämät? Maailma ei sillä pelastu, jos se on se kuvitelma.
Ja jos kaikki alkaisivat pummeiksi, kuka sen maksaisi?

Ja mitä siihen maailman tuhoutumiseen tulee, niin sehän tulee jokatapauksessa tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Valitettavasti mitään olennaista muutosta ei tule tapahtumaan ennen kuin lahkeet alkavat kastumaan. Ei omaa elämäänsä kannata pilata sen miettimiseen, kun ei se omissa käsissä ole. Syntymä, elämä on ainutlaatuisia asioita josta tulee nauttia. Sitä ei kaikille suoda, olkaa siis siitä kiitollisia. Aurinko nousi tänä aamuna ja nousee huomennakin.
Olen miettinyt ihan samaa sen suhteen, että jos kaikki alkaisivat pankkiireiksi, liikemiehiksi (henkilöiksi), tai vain sijoittajiksi, niin kuka hitto sen rahan tekisi? Kuka maksaisi, kenelle ja miten ja koska?
Mielestäni tähän kannattaisi pyrkiä, niin saataisiin kovasti vaurautta tähän maailmaan. Kaikki siellä ruudulta katsoisivat kuinka numerot rullaa ruudulla kun investoivat. Toki kukaan ei enää tee mittään työtä, mutta ei kai se kovasti haittaa menoa, eihän? Tietenkään kukaan ei myöskään kuluta, sillä kerätään vain vaurautta, ja toisaalta mihinkäs sitä kuluttaakaan, kun ei kukaan tee mitään.
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Olen miettinyt ihan samaa sen suhteen, että jos kaikki alkaisivat pankkiireiksi, liikemiehiksi (henkilöiksi), tai vain sijoittajiksi, niin kuka hitto sen rahan tekisi? Kuka maksaisi, kenelle ja miten ja koska?
Olen miettinyt joskus lähes samaa.

Kunnes liian fiksu kaverini heitti vertauskuvana, että jos kaikki alkaisivat HIFK:n edustuksen pelaajiksi, niin ketä vastaan me enää sitten pelaisimme?
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen miettinyt joskus lähes samaa.

Kunnes liian fiksu kaverini heitti vertauskuvana, että jos kaikki alkaisivat HIFK:n edustuksen pelaajiksi, niin ketä vastaan me enää sitten pelaisimme?
Sama asia. Tällä päästäisiin kaikesta pahasta, ja vapaa-aikakin lisääntyisi kaikilla. Mitään ei enää tarvitsisi tehdä. Odotellaan vaan rahoja tilille, joita toki ei koskaan tule. Kuollaan nälkään ja janoon, ja kaikki tuska helpottaisi rikkaasta köyhään.
Edelleen suositus katsella tuo Bank of Dave, vaikka leffana onkin siis dramatisoitu, mutta tuo esiin juurikin sen, miten kapitalisimissa voidaan parantaa elämää laajasti, eikä vain ahneuden ajatuksella.
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Sama asia. Tällä päästäisiin kaikesta pahasta, ja vapaa-aikakin lisääntyisi kaikilla. Mitään ei enää tarvitsisi tehdä. Odotellaan vaan rahoja tilille, joita toki ei koskaan tule. Kuollaan nälkään ja janoon, ja kaikki tuska helpottaisi rikkaasta köyhään.
Edelleen suositus katsella tuo Bank of Dave, vaikka leffana onkin siis dramatisoitu, mutta tuo esiin juurikin sen, miten kapitalisimissa voidaan parantaa elämää laajasti, eikä vain ahneuden ajatuksella.
Kapitalismin kriitikot unohtavat sen että ahneus ei ole kapitalismin ominaisuus vaan ihmisen. Ihmiset pysyvät ahneina myös ilman kapitalismia ja seurauksena on se että vahvimmat kahmivat isoimman siivun hyvästä itselleen. Sen sijaan että omaisuus perustuu yksityiseen omistusoikeuteen ja sen investoimiseen omaisuuden kasvattamiseksi, kakkua jakavat poliitikot. Kukaan ei huolehdi yksityisestä omaisuudesta yhtä hyvin mitä yhteisestä ja seurauksena on elintason valtava lasku. Kapitalismin kasvu ei ole vain tavaroiden määrän ja luonnolle tapahtuneen vahingon kasvua, vaan myös aineetonta ja tiedon kumuloitumiseen perustuvaa kasvua. Kapitalismilla on ongelmansa joita tulee poliittisesti kitkeä pois (esim. orjuus, varallisuuden liiallinen keskittyminen ja ympäristötuho).
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kapitalismin kriitikot unohtavat sen että ahneus ei ole kapitalismin ominaisuus vaan ihmisen. Ihmiset pysyvät ahneina myös ilman kapitalismia ja seurauksena on se että vahvimmat kahmivat isoimman siivun hyvästä itselleen. Sen sijaan että omaisuus perustuu yksityiseen omistusoikeuteen ja sen investoimiseen omaisuuden kasvattamiseksi, kakkua jakavat poliitikot. Kukaan ei huolehdi yksityisestä omaisuudesta yhtä hyvin mitä yhteisestä ja seurauksena on elintason valtava lasku. Kapitalismin kasvu ei ole vain tavaroiden määrän ja luonnolle tapahtuneen vahingon kasvua, vaan myös aineetonta ja tiedon kumuloitumiseen perustuvaa kasvua. Kapitalismilla on ongelmansa joita tulee poliittisesti kitkeä pois (esim. orjuus ja kaikki ympäristötuho).
Olet oikeassa, mutta luojan kiitos maailmasta löytyy ihmisiä, jotka sen kapitalisimin sisältöä eivät toteuta se ahneus edellä, vaan osaavat katsoa isoa kuvaa siitä, että omalla menestyksellä voisi paljoan enemmän auttaa muitakin menestymään, ja että voittoja voi käyttää muuhunkin kuin pienen ryhmän rikastuttamiseen. Niillä voidaan investoida laajaan hyvinvointiin ja vaurauteen, sekä ihan vaan auttaa apua tarvitsevia.

Haluaisin siis uskoa ihmiseen, mutta täältäkin saa usein lukea, että kyllä se oma perse on aina se kaikista lähin, ja siksi kaikenlaiset perseilyt jotka tukevat omia tavoitteita menevät läpi riemumarssilla, jos ja kun se on pois joltakin "tyhmemmältä, laiskemmalta, työttömältä (valitse itse sopiva määritys).

Siksi ilolla tervehdin sellaista näkemystä, jossa se laajempi hyvä on toiminnan ytimessä. Eikä se oikeastaan edes kummiakaan vaadi, jos vaan oikeat ihmiset löytävät toisensa.

Tässä oikeasti nähdään sellaista toimintaa, jossa halutaan auttaa ihmisiä pois ahdingostaan, ja voidaan tarjota apua (lainaa/lahjoituksia), edistämään ihan tavallisten ihmisten elämän fasiliteetteja ja laajenevaan hyvinvointia sekä vaurautta. Ihmisiä pois tukiverkostoista. Sepä on kuitenkin melko harvinaista herkkua, että näin toimitaan, ja kuitenkin monellakin yrityksellä voisi olla ihan mahdollistakin toimia näin, tai perustaa toimintaansa sellaisen maailman edistämiseksi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Zeic

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olen miettinyt ihan samaa sen suhteen, että jos kaikki alkaisivat pankkiireiksi, liikemiehiksi (henkilöiksi), tai vain sijoittajiksi, niin kuka hitto sen rahan tekisi?
Jos kaikki alkaisivat "pankkiireiksi, liikemieheksi tai sijoittajiksi", yli 90 % heistä ei saisi töitä.

Sen jälkeen he joko eläisivät sosiaaliturvalla tai sitten ryhtyisivät tekemään sellaista työtä, jolle työmarkkinoilla on kysyntää.

Yksityisellä sektorilla (n. 75% työpaikoista) työn kysyntää riippuu asiakkaista. Julkisella puolella olisi teoriassa enemmän valinnanvaraa työpaikkojen jakauman suhteen, mutta joka tapauksessa ne varoitetaan lähinnä yksityisen sektorin tuotoilla, joka asettaa aika tiukan rajan sille, paljonko rahaa voidaan käyttää Julkisen sektorin ylläpitoon. Lisäksi ylivoimaisesti suurin osa julkisista resursseista tarvitaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja turvallisuuteen...

Eli teoriassa ihmisellä on toki vapaus valita itse ammattinsa, mutta samalla yhteiskunnassa olemassa olevat työpaikat riippuvat 99 prosenttisesti työmarkkinoista...
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos kaikki alkaisivat "pankkiireiksi, liikemieheksi tai sijoittajiksi", yli 90 % heistä ei saisi töitä.

Sen jälkeen he joko eläisivät sosiaaliturvalla tai sitten ryhtyisivät tekemään sellaista työtä, jolle työmarkkinoilla on kysyntää.

Yksityisellä sektorilla (n. 75% työpaikoista) työn kysyntää riippuu asiakkaista. Julkisella puolella olisi teoriassa enemmän valinnanvaraa työpaikkojen jakauman suhteen, mutta joka tapauksessa ne varoitetaan lähinnä yksityisen sektorin tuotoilla, joka asettaa aika tiukan rajan sille, paljonko rahaa voidaan käyttää Julkisen sektorin ylläpitoon. Lisäksi ylivoimaisesti suurin osa julkisista resursseista tarvitaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja turvallisuuteen...

Eli teoriassa ihmisellä on toki vapaus valita itse ammattinsa, mutta samalla yhteiskunnassa olemassa olevat työpaikat riippuvat 99 prosenttisesti työmarkkinoista...
Ja kun näin ollen se sijoitusten tuotto kaikkien osalta riippuu hyvinkin pitkälle siten siitä varsinaisen työn tekemisestä, niin ehkäpä sille voisi antaa siten isomman arvon yhteiskunnassa, jolloin se tukienkin tarve monella vähenee. Jonkun on siis tingittävä, joten miksi sen pitäisi olla se osa joka tuottaa.

Eihän se niillä nyt olemassa olevilla sijoittajillakaan taida kovasti tuottoja tulla, jos ja kun joku ei tuota jotakin, joten jos kaikki vain sijoittavat, niin eihän se taida toimia kellekään.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Kapitalismin ruokkimista kollektiivisista valeista yksi on, että menestys olisi suurin piirtein pelkästään itsestä kiinni. Että oma lahjakkuus, ahkeruus ja riskinotto vaikuttaisi suoraan siihen mitä ansaitsee. Uskooko rehellisesti oikeasti kukaan, että esim. jutussa mainittujen neljän henkilön henkilökohtainen panos maailman hyväksi olisi tuollaisen kertyneen varallisuuden arvoista? Tai nykyään edes Suomessa jonkun isomman pörssiyhtiön toimarin vuosiliksa verrattuna saman firman duunariin?

 
Viimeksi muokattu:
Kapitalismin ruokkimista kollektiivisista valeista yksi on, että menestys olisi suurin piirtein pelkästään itsestä kiinni. Että oma lahjakkuus, ahkeruus ja riskinotto vaikuttaisi suoraan siihen mitä ansaitsee. Uskooko rehellisesti oikeasti kukaan, että esim. jutussa mainittujen neljän henkilön henkilökohtainen panos maailman hyväksi olisi tuollaisen kertyneen varallisuuden arvoista? Tai nykyään edes Suomessa jonkun isomman pörssiyhtiön toimarin vuosiliksa verrattuna saman firman duunarin?

Kyllä tästä joku kapina jossain vaiheessa alkaa. Miljardöörien omaisuuskin alkaa olla sitä luokkaa, että varmasti houkuttelee rikollisia kokeilemaan onneaan kidnappausten tms. osalta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös