Onhan se ihan huvittava arvio, että Suomea edellä hyökkääjien tasossa on vain Kanada. Otetaan verrokiksi vaikka juurikin USA, niin kyllä mä ottaisin ihan jo tuon
@Mängimies luonnosteleman top6-hyökkäyksen kuin Suomen vastaavan.
Oletetaan, että Suomen tän hetken top6 olisi vaikka Granlund - Barkov - Laine ja Teräväinen - Aho - Rantanen. Tuosta jos vertaa pelaajia toisiinsa maiden välillä, niin itse ottaisin omaan jengiini vähintään Gaudreaun ja Kanen ennen ketään suomalaista laituria. Wheeler on aika tasoissa Ranen kanssa, ja selvästi edellä sitten Suomen jäljelle jäävää kolmikkoa. Tkachukiakin pidän ainakin
tällä hetkellä parempana kuin suomalaisia Rantasta lukuunottamatta. Keskikaistalla tilanne menee noilla senttereillä aika tasan ja ihan makuasia ketä nelikosta Aho, Barkov, Eichel ja Matthews pitää parhaimpina. Itse ehkä kallistun juuri nyt Barkovin ja Matthewsin puoleen, vaikka myös Aho ja Eichel ovat aivan huikeita pelaajia. Mutta joo, laiturien tason siivittämänä USA kyllä voittaa omissa silmissä tän vertailun ja aika selvästikin. Eikä tämä ole mitään Teräväisen, Granlundin tai Laineen vähättelyä. Hienoja pelaajia kaikki, ja Laineella varsinkin on potentiaalia vaikka mihin, mutta tällä hetkellä USA vie.
Toki pitää sanoa, että Suomen laitureilla on enemmän kehittymisvaraa jenkkinelikkoon verrattuna, joten muutaman vuoden päästä tuo vertailu noiden kyseisten nelikkojen välillä voi kääntyä Suomen eduksi. Siinä on vaan se, että jos tuolta vaikka vanhempien Wheelerin ja Kanen taso alkaa laskemaan, niin tilalle on nostaa esimerkiksi DeBrincatia, Connoria ja Boeseria. Suomellakin on toki kehittymässä huikeita talentteja kuten vaikkapa Kakko, Tolvanen ja Vesalainen. Jenkeillä kuitenkin nuo esimerkkitapaukset ovat jo osoittaneet tasonsa NHL:ssä kun taas vaikkapa Tolvasesta ja Vesalaisesta voi esittää kysymyksiä, että tuleeko niistä koskaan aitoja top6-tason hyökkääjiä show'n puolella. Kakkoa pidän tässä aika lailla varmana huippuhyökkääjänä. Kotkaniemi voi nousta sentterinä ihan tuonne tän vertailun senttereiden tasolle, mutta niin on jenkeilläkin tulossa Hughesia, Zegrasia ja Turcottea pelkästään tulevan kesän draftista.
Tuo on myös mielenkiintoinen keskustelunaihe, että onko lyhyissä maajoukkueturnauksissa mieluisampi bottom6 semmoinen, että se on roolitettu enemmän puolustamaan, kuten
@Artturenos in Suomen bottom6-hahmotelmassa, vai laittaako sinne vain absoluuttisesti parhaat pelaajat jotka ovat kiistattomasti esimerkiksi Kanadan ja USA:n tapauksessa NHL-tasolla jopa top6-hyökkääjiä. Oma hyökkäysorientoitunut ajattelutapani kyllä sanoo, että ottaisin joka kerta mieluummin kolmos- ja neloskenttäänkin Larkinin, Kesselin ja Atkinsonin tapaisia kavereita kuin Koivua, Filppulaa ja Armiaa vaikka tämä Suomen kolmikko osaisi puolustaa miten hyvin tahansa. Varsinkin jos puhutaan näistä lyhyistä maju-turnauksista. Toki niissäkin hyvällä roolituksella voi hankkia itselleen etua, mutta itse näen silti, että jos sulla on Kanadan ja USA:n tapaan heittää kentälle neljä hyökkäyspään dominointiin kykenevää ketjua, jotka on kasattu NHL:n legiteistä kärkiketjujen hyökkääjistä, niin kyllä sillä ollaan aika vahvoilla.
Ja tämä ei siis todellakaan ole suomalaisten vähättelyä, vaan tarkoitus oli vain todeta, miten jenkeilläkin tuota hyökkäysvoimaa löytyy aika törkeän paljon ja laajasti Suomeen verrattuna. Ja onhan se ylipäätään hienoa, että tämmöistäkin vertailua voidaan tosissaan tehdä, ja se kertoo mielestäni siitä miten hieno Suomenkin tilanne on näiden 90-luvun sukupolven kirkkaiden tähtien siivittämänä.