Kannattajien tunteet JYPin kauden osalta

[Al Bundy]

Älä jaksa, Virtasella on ollut riittävä materiaali kannuun jo kolmena eri kautena ja tulos ollut aina siihen nähden floppi.

Ymmärrän pettymyksesi ja negasi Veltsua kohtaan, mutta joku raja hei? Virtasella ei ole ollut koskaan rosterissaan isoja sarjoja voittavia maalivahtja, eikä sitä yv:n takuu-pyssyä viivassa. Tämä kausi oli myös minun mielestä floppi, koska fyysinen- tai henkinenvoima loppui kesken.

 

[Kulttimörkö]

Ymmärrän pettymyksesi ja negasi Veltsua kohtaan, mutta joku raja hei? Virtasella ei ole ollut koskaan rosterissaan isoja sarjoja voittavia maalivahtja, eikä sitä yv:n takuu-pyssyä viivassa. Tämä kausi oli myös minun mielestä floppi, koska fyysinen- tai henkinenvoima loppui kesken.

Öö... Tuomas Tarkki? Valtteri Kemiläinen?

 

[Meikäpoika]

Pronssi jättää lopulta hyvän maun kaudesta ja sen JYP ehdottomasti vähintäänkin ansaitsi kun peilataan peliesityksiin kevätkaudella. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä myöskään ympäri, että pieni pettymys silti on takaraivossa. Sen huikean kevätpuoliskon jälkeen uskoin tämän joukkueen menevän päätyyn asti ja tällä materiaalilla oli siihen kaikki eväät. Tänä vuonna finaalipaikka oli paljon realistisempi kuin esimerkiksi viime keväänä.

Viimeksi kun oltiin yhtä lähellä (ehkä jopa piirun verran lähempänä) oli kevät 2015. Joukkueesta löytyi mm. Perrin, Lahti, Hännikäinen, Ikonen, Tuppurainen, Hubacek, Löfman, Boyce, Nenonen, Pile, joka oli pelannut hyvän kauden ja puolustuksessa mm. Mäenpää, Viitanen, Kemiläinen ja huippukauden pelannut Pulli. Tuolla kaudella hävittiin osittain MV-osaston pettämiseen (Taake päästi muistaakseni joka ottelussa 1-2helppoa) myös av oli hirveää kuraa, joka lopulta käänsi sarjan Kärpille. Tuona keväänä joukkue takoi aivan eritahtiin maaleja, YV loisti ja puolustus oli pääosin varmaa. Tuolloin eka kierros hoidettiin loistavasti mutta tänä keväänä oli hyvin lähellä tippuminen kerholle. Miklik kuitenkin pelasti. Ero näiden kahden kevään välillä oli kuitenkin lopulta aika iso (vaikka tulos onkin sama), joten ehkä tämä pronssi oli kuitenkin se kaikista oikeutetuin tulos tälle keväälle ja joukkueelle.

 

[Waqu]

Kesällähän tätä JYPiä hehkutettiin mestarisuosikiksi, vaikka toisaalta ei runko mikään mestaruusvuosien veroinen ollut. Paletista puuttui kiekollisuutta varsinkin puolustuspäästä ja Vaakanaiselle aseteltiin kohtuuttoman isoja saappaita. Hyökkäyksessä myös maalintekijöistä oli jo ihan paperilla pulaa ja näissä oikeastaan mentiin taaksepäin viime kaudesta.

Syksyllä peli takkusi pahasti ja alisuorittajia oli paljon. Lisäksi vaikutti, että aika harva oma junnu ottaisi askelia eteenpäin vaan kehitys oli jäänyt paikoilleen. Suomela toki aikamoinen saalis Espoosta ja varmasti edesauttoi aika reilusti hyvää loppukautta. Syksyn pelit tuppasivat usein kääntymään tappioiksi, valmentajan päätä vaadittiin pölkylle ja syytä olikin. Joukkue toistuvasti passivoitui kolmannessa erässä kahden hyvän erän jälkeen ja onnistui vielä häviämään. Ennen oli totuttu johtoaseman pitämiseen, vaikka sen maalinkin johdon, nyt taas kolmekaan maalia ei riittänyt. Tuuriakaan ei tuntunut olevan mukana yhtään. Pelit olivat myös monesti JYPin kiekollista hallintaa tappioista huolimatta. Kiekko vaan oli vastustajan päädyn kulmissa ja joukkue oli täysin aseeton jatkuvasti tuomaan sitä sieltä maalintekopaikkaan.

Joulun jälkeen homma lähti rullaamaan. Paljon siellä varmasti pelaajat teki ja toivottavasti joku psykologikin oli mukana avaamassa lukkoja. Paljon on puhuttu Olkinuorasta ja Miklikistä kurssin kääntäjinä, aivan varmasti edesauttoivat paljon, mutta kaksi pelaajaa ei täysin kelkkaa käännä. Olkinuora kuitenkin rauhoitti maalivahtipeliä, kun tuntui ettei syksyn ruletissa kukaan onnistunut. Kuitenkaan Olkinuorasta ei voida puhua tällä kaudella minään liigan top3 veskarina, vaikka hyvän kauden pelasikin. Miklik tuntui taas onnistuvan kaikkialta, vaikka heikompi kausi Slovakian liigassa huolestuneisuutta herätti. Miklik oli luontainen maalintekijä, juuri se mitä tarvittiin. Laukoi hyvin ja laukoi myös erikoisista paikoista. Siinä missä meidän henrikanniset onnistui laukomaan avopaikasta maalivahtiin kiekon, niin Miklik vetää pienestä kulmasta yläpesään. Eikä henrikanniset ole tässä negatiiviseen sävyyn, vaan heidän vahvuudet on muualla kuin maalinteossa.

Sitten alkoikin voittoputki. JYP oli jatkuvasti vastustajaa vahvempi ja tammi-helmikuussa varmasti liigan kovin joukkue. Kaikki onnistui ja pelitapa toimi loistavasti. Ja mikä tärkeintä, peli näytti voittavalta. Voitettiin kamppailuissa kiekkoa kun sitä viljeltiin ränniin, päästiin kulmapeleistä maalille hyvin. Lisäksi kun koko kauden toimineet erikoistilanteet toimivat edelleen, niin vahvalta näytti. Tietysti siinä rupesi hieman miettimään, että onko kuntohuippu liian aikaisessa, toisaalta halusi uskoa, että liito voisi jatkua huhtikuulle.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Maaliskuussa JYPin peleissä näkyi taas ongelmia tekopaikoille pääsyn kanssa ja tehottomuuden kanssa. Kuitenkin voittoja tuli edelleen, kun syksyllä hävittiin tiukkoja pelejä ja ehkä joskus hävittiin sinällänä vastustajaa paremmalla pelillä, mutta nyt voitettiin myös huonommalla pelillä. Se tietysti oli todella hyvä juttu, jossain vaiheessa jopa mietittiin JYPin nousua runkosarjan toiseksi tepsin hieman hyytyessä. Lopulta kuitenkin JYP jäi kalpan taakse neljänneksi. Voittoja ei enää ihan siihen tahtiin tullut, mutta toki pisteitä mukavasti lopullakin kertyi. Viisikkopuolustuksen virheitä rupesi näkymään kuten alkukaudella ja ihmeellisiä nukahduksia sattui. En nyt erittele pelaajia tähän, mutta monella tuli henkilökohtaisia virheitä aika paljon, en tiedä oliko pelitavassa vai missä vikaa.

Pleijareihin pystyi lähtemään suhteellisen luottavaisin mielin. Uskoa oli, että JYP parantaa peliä ja vahva kevät luvassa. Ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli HPK, jota mediassa aliarvioitiin, jopa JYPin 4-0 sarjan viemistä spekuloitiin. HPK kuitenkin sai pleijareihin syömähampaita vemppaosastolta mukaan ja osasi muutenkin odottaa tiukkaa vääntöä, niin kuin nämä HPK-pelit on olleet. Sitähän todellakin saatiin, HPK antoi todella kovan vastuksen, mutta kyllä JYPillä riitti maltti tässä sarjassa. Joukkue jauhoi jatkuvasti peliä hyvin ja itseluottamus näkyi, missään vaiheessa ei näyttänyt tuskaiselta pakkovoittamiselta. JYP loppujen lopuksi jatkuun 4-3 menikin. Kalpa kun tuli vastaan, oli itsellä vahva luotto Virtasen ajan ensimmäisistä finaaleista. Varmasti takaraivossa oli Kalpan epäonnistumiset pleijareissa, sekä Kilpeläisen eräs kevät Jokereissa. Toki ennen sarjaa Kalpan peli näytti todella hyvältä, pelitapa oli murhaava varsinkin kotona, eikä Kilpeläinen ollut päästänyt helppoja. Eikä päästänyt JYPiäkään vastaan. Todella kova sarja siitä tuli ja aika suurta osaa näytteli kotietu. Muutama piste JYPiltä enemmän loppukaudelta, kotietu tähän sarjaan, niin tarina voisi olla täysin eri. JYP oli kotonaan Kalpaa parempi, vaikka ei Kalpa mitenkään jaloissa ollut Jyväskylässä, vaan pystyi haastamaan JYPin. Rehellisesti on todettava, että Kalpa oli tässä sarjassa prempi joukkue. Kotonaan Kalpa oli todella vahva, ero oli paljon suurempi Kuopiolaisten eduksi Kuopiossa, kuin Jyväskylässä JYPille. Isossa kaukalossa Kalpa pystyi toteuttamaan hienosti nopeaa kiekkokontrolli lätkää ja JYP oli nopeutensa kanssa kusessa. Se ainoa voittokin Kuopiosta tuli hieman erikoisten maalien kautta, mutta kuitenkin tuo oli paras peli JYPiltä siellä.

Pronssihan se jäi kaulaan. Eeppinen loppu, kun Finley hukkaa ja Miklik ratkaisee mitalit. Tuntuuhan se mukavalta. Kuitenkin hieman paha maku jää, kun se finaalipaikka niin lähellä oli. Toisaalta myös harmitti pelin heikkeneminen juuri ratkaisevilla hetkillä, vaikka se finaalipaikka toki lähellä oli. Eihän tästä huonoa kautta saa millään, mutta mihkään yltiöpositiivisuuteen ei ole varaa. En edelleenkään näe Virtasta parhaana mahdollisena valmentajana JYPille tai pleijareissa, vaikka tällä kaudella todella hyvää peliä parhaimmillaan oli, pelitapa muovautuu kauden mittaan paljon. Toki näin on kaikilla, mutta yleensä siinä näkyy jokin mihin pyritään. Virtanenkin ehkä pyrkii, mutta tuntuu, että jossain vaiheessa kautta peli saa täyskäännöksen. Palikat mitkä oli käytössä oli puutteneineenkin nykyliigaan hyvät tällä kaudella. Runko, jolla alle top4 tai ehkä jopa top3 olisi ollut pettymys. Virta pelitavallaan voitti JYPin oikeastaan heikommilla palikoilla. Toki ehkä paremmin roolitetut, kun oli muutakin kuin rouhijaa tai puukäsipakkia. Veltsu saa ensi kaudella sitten näyttää ja olen erittäin iloinen, jos hän JYPin mestaruuteen veisi.

Fiilis kauden osalta on kokonaisuutena ihan hyvät. Kiitos JYP! Ensi kaudella mestaruuteen!

 

[Al Bundy]

Öö... Tuomas Tarkki? Valtteri Kemiläinen?

Tarkki
2013-14 Playoffs 5 2.27 .913
2014-15 Playoffs 12 2.44 .913
2015-16 Playoffs 11 2.50 .908

Tilastoja tukee muistikuvani ettei ole Tarkki täysin onnistunut pudotuspeleissä. Useassa ottelussa lipsahti maali tai pari helpon näköisesti. Toki ihan OK, mutta se kun harvoin riittää finaaliin.

Kemiläinen
2014-15 Playoffs 4 0+0=0 0
2015-16 Playoffs 10 1+3=4 -2

Eli 14 playoff-peliä tehoilla 1+3. Jos tämä on takuu-pyssyn saldo niin ei tarvitse ihmetellä kun jää finaali-paikka ottamatta.

Tilastot eliteprospects.com.

 

[Nelfor]

Älä jaksa, Virtasella on ollut riittävä materiaali kannuun jo kolmena eri kautena ja tulos ollut aina siihen nähden floppi. Kyllä Virtanen voi jonkin joukkueen mestaruuteenkin valmentaa, mutta kyllä Aho ja RD on kovemmat näytöt JYPissä tiskiin laittaneet.

Näistä kommenteista saa aina sellaisen kuvan, että kellään muulla ei ole ollut käytössään kannuun riittävää materiaalia samoina kausina.

Olen erittäin vahvasti sitä mieltä, että yhdelläkään Veltsun kaudella JYPillä ei ole ollut liigan parasta rosteria käytössään. Ei oikeastaan edes toiseksi parasta, vaan korkeintaan sijoille 3-4 sijoittuvaa rosteria on ollut tarjolla. Kun edellä on vähintään pari joukkuetta paremmilla rostereilla ja hyvillä valmentajilla, niin on vaikea nähdä pronssiotteluun jäämistä hirvittävänä epäonnistumisena.

Käytännössä näkisin, että joka kausi vähintään 5-6 joukkueella on sen tason rosteri, että heillä on hyvät mahdollisuudet kannuun. Toki kaiken loksahtaessa kohdalleen on monilla muillakin. Kaudesta toiseen välieriin pääseminen on todella kova juttu, vaikka rosteri olisikin lähtökohtaisesti neljän parhaan rosterin joukossa. Käytännössä jokaisella liigakaudella vähintään yksi joukkue siitä (lähtökohtaisesti) neljän parhaan joukosta epäonnistuu pahoin. Tällä kaudella esimerkiksi näkisin, että Kärpät ja/tai Lukko ovat tällaisia tapauksia. Ei ole ollenkaan tavatonta, että tuosta ennakoidusta neljästä parhaasta vain 1-2 joukkuetta löytäisi itsensä neljän parhaan joukosta kauden päätteeksi.

Se on ihan totta, että Veltsun aikana ei ole kaikki loksahtanut kohdalleen vielä kertaakaan. Totuus vain on, että kaiken loksahtaminen kohdalleen on ihan perkeleellisen vaikeaa. Monilla pitkän linjan valmentajilla ei sellaista kautta tule ikinä vastaan, että kaikki loksahtaisi kohdalleen ja tulisi mestaruus. Joillakin on käytössään niin ylivoimainen rosteri, että valmennuksen osalta "ihan hyvä" suoritus riittää mestaruuteen.

Tämä "ihan hyvä" suoritustaso on myös kohtalaisen vaikea saavuttaa valmentajana. Mielestäni Veltsu on siihen pystynyt jokaisella kaudellaan ja pari kertaa jopa hieman sen yli. Tällä suoritustasolla joukkue pääsee jotakuinkin siihen tulokseen, mihin sen rosteri riittää vertailussa muihin joukkueisiin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että JYPin tulevan kauden rosterilla on mahdollisuuksia olla liigan paras, tai ainakin kahden kärjessä. Jos näin todellakin käy, niin välieriin jääminen olisi minullekin suuri pettymys. Tällä kaudella se ei sitä ollut.

 

[Kulttimörkö]

Tarkki
2013-14 Playoffs 5 2.27 .913
2014-15 Playoffs 12 2.44 .913
2015-16 Playoffs 11 2.50 .908

Tilastoja tukee muistikuvani ettei ole Tarkki täysin onnistunut pudotuspeleissä. Useassa ottelussa lipsahti maali tai pari helpon näköisesti. Toki ihan OK, mutta se kun harvoin riittää finaaliin.

Kemiläinen
2014-15 Playoffs 4 0+0=0 0
2015-16 Playoffs 10 1+3=4 -2

Eli 14 playoff-peliä tehoilla 1+3. Jos tämä on takuu-pyssyn saldo niin ei tarvitse ihmetellä kun jää finaali-paikka ottamatta.

Tilastot eliteprospects.com.

Tarkki
2006-0846 2.00 .934 | Playoffs 10 1.26 .958
2007-08 37 2.01 .932 | Playoffs 12 1.70 .943

Tarkki ei ole täysin onnistunut Virtasen aikana ja olen silti edelleen sitä mieltä että Iiro oli Tarkin veljeksistä teknisesti parempi. Silti hänellä on historiassa tilastoissa todistettuna se että on joskus ollut yhden joukkueen takana iso voittava maalivahti.

Kemiläinen tällä kaudella:
Runkosarja 34o 4+16=20 +7
Play offs 15o 3+7=10 +3

Okei, ei ehkä ole mikään kunnon viivapelote tehollisesti sillä on tehnyt yhteensä tällä kaudella runkosarja ja pudotuspelit yhteensä vain seitsemän maalia. Virtasen JYPissä ei ole oikein kukaan pakki tehnyt kunnolla maaleja ylivoimissa kun asiaa tarkastelin. Pisteissä Mikko Luoma on parhaimmillaan saalistanut 11 pistettä ylivoimalla, niistä suurin osa on ollut syöttöjä. Kaudella 2014-2015 Mikko Mäenpää teki 19 runkosarjan ottelussa 7 pistettä, joista kaksi oli maaleja.

 

[Nelfor]

Tarkki
2006-0846 2.00 .934 | Playoffs 10 1.26 .958
2007-08 37 2.01 .932 | Playoffs 12 1.70 .943

Tarkki ei ole täysin onnistunut Virtasen aikana ja olen silti edelleen sitä mieltä että Iiro oli Tarkin veljeksistä teknisesti parempi. Silti hänellä on historiassa tilastoissa todistettuna se että on joskus ollut yhden joukkueen takana iso voittava maalivahti.

Kemiläinen tällä kaudella:
Runkosarja 34o 4+16=20 +7
Play offs 15o 3+7=10 +3

Okei, ei ehkä ole mikään kunnon viivapelote tehollisesti sillä on tehnyt yhteensä tällä kaudella runkosarja ja pudotuspelit yhteensä vain seitsemän maalia. Virtasen JYPissä ei ole oikein kukaan pakki tehnyt kunnolla maaleja ylivoimissa kun asiaa tarkastelin. Pisteissä Mikko Luoma on parhaimmillaan saalistanut 11 pistettä ylivoimalla, niistä suurin osa on ollut syöttöjä. Kaudella 2014-2015 Mikko Mäenpää teki 19 runkosarjan ottelussa 7 pistettä, joista kaksi oli maaleja.

Arvon Kulttimörkö, nyt täytyy sanoa, että olen pettynyt. Puhuttiin näiden miesten onnistumisesta JYPin aikana, jolloin tilastot aiemmilta kausilta tai tältä kaudelta eivät ole kovinkaan relevantteja.

On vain totuus, että Tarkki ei ollut JYPin aikana parhaimmillaan, eikä ehkä ollut oikeanlainen maalivahti JYPin pelitavan taakse. JYPissä Tarkki oli runkosarjoissa hyvä, mutta pudotuspeleissä todella haparoiva. Se ei ole Veltsun vika.

Kemiläinen oli vasta viime kaudella nousemassa liigan laatupuolustajien joukkoon, jolloin oli nähtävissä, että kyseessä on tulevaisuuden nimi. Kemiläinen on kärsinyt paljon loukkaantumisistakin, jonka vuoksi kehitys on ollut hieman hitaampaa. Tämä kausi on ensimmäinen kausi, jonka aikana Kemiläinen on aidosti ja selvästi kuulunut liigan hyökkäävien pakkien selvään parhaimmistoon. Viime kaudella oltiin vielä askel tästä tasosta jäljessä ja pudotuspeleissä Kemiläinen ei ollut parhaimmillaan.

Mäenpää ei ole jostain syystä onnistunut muuallakaan maalinteossa kovin paljoa viime kausien aikana, vaikka pisteitä tuleekin. Nuorempana Mäenpää paukutti hyviä maalimääriäkin, mutta nykyään ei. Ehkäpä pelikäsityksen kautta syöttöintoa on tullut lisää ja hän kokee voivansa auttaa joukkuetta enemmän laadukkailla syötöillä oman laukauksensa sijaan?

 

[Kulttimörkö]

Arvon Kulttimörkö, nyt täytyy sanoa, että olen pettynyt. Puhuttiin näiden miesten onnistumisesta JYPin aikana, jolloin tilastot aiemmilta kausilta tai tältä kaudelta eivät ole kovinkaan relevantteja.

On vain totuus, että Tarkki ei ollut JYPin aikana parhaimmillaan, eikä ehkä ollut oikeanlainen maalivahti JYPin pelitavan taakse. JYPissä Tarkki oli runkosarjoissa hyvä, mutta pudotuspeleissä todella haparoiva. Se ei ole Veltsun vika.

Minusta on typerää olla huomioimatta sitä miten pelaaja on onnistunut muissa joukkueissa. Vain siten voidaan vertailla hänen onnistumistaan tai pelaamistaan JYPissä. Ilman vertailukohtaa, kysyn suoraan: What's the point?

Juuri vertailemalla muiden valmentajien alaisuudeessa, voidaan päätellä kuinka hyvin valmennusjohto (ei siis pelkästään päävalmentaja) on onnistunut saamaan pelaajasta parhaan tekemisen irti ja miten pelaaja on mahdollisesti kehittynyt.

 

[Nelfor]

Minusta on typerää olla huomioimatta sitä miten pelaaja on onnistunut muissa joukkueissa. Vain siten voidaan vertailla hänen onnistumistaan tai pelaamistaan JYPissä. Ilman vertailukohtaa, kysyn suoraan: What's the point?

Juuri vertailemalla muiden valmentajien alaisuudeessa, voidaan päätellä kuinka hyvin valmennusjohto (ei siis pelkästään päävalmentaja) on onnistunut saamaan pelaajasta parhaan tekemisen irti ja miten pelaaja on mahdollisesti kehittynyt.

Onhan se näinkin, mutta samalla tulee ottaa huomioon pelaajien urakehityksen vaiheet ja onnistumisten/epäonnistumisten syyt eri joukkueissa. On vähintäänkin väärin mustavalkoisesti syyllistää JYPin valmennusta Tarkin tai Kemiläisen epäonnistumisista. Itseasiassa Kemiläinen ei mielestäni edes epäonnistunut, vaan oli yksinkertaisesti urakehityksensä siinä vaiheessa, että ei parempaan viime kaudella pystynyt. Tarkin osalta taas ura alkoi olla laskusuunnassa JYPin aikoina.

 

[Kulttimörkö]

Onhan se näinkin, mutta samalla tulee ottaa huomioon pelaajien urakehityksen vaiheet ja onnistumisten/epäonnistumisten syyt eri joukkueissa. On vähintäänkin väärin mustavalkoisesti syyllistää JYPin valmennusta Tarkin tai Kemiläisen epäonnistumisista. Itseasiassa Kemiläinen ei mielestäni edes epäonnistunut, vaan oli yksinkertaisesti urakehityksensä siinä vaiheessa, että ei parempaan viime kaudella pystynyt. Tarkin osalta taas ura alkoi olla laskusuunnassa JYPin aikoina.

Olet siinä mielessä oikeassa että kehitysvaiheet pitää ottaa huomioon. Tarkin ura on lievästi sanottuna laskusuunnassa nyt ja Kemiläinen on nuori pelaaja joka jatkaa kehittymistään. Silti kuitenkin on otettava huomioon myös se että valmentajilla on osuutta pelaajien esityksissä ja silloin on hyvä olla vertailukohtaa siihen miten pelaajat ovat onnistuneet muiden valmentajien alaisuudessa. Ilman sitä on ihan turha alkaa tuomaan mitään tilastoja esiin koska siitä ei ole suoraan sanottuna mitään hyötyä kuin ehkä jossain määrin tulkita kehittyykö vai taantuuko pelaaja.

 

[Nelfor]

Olet siinä mielessä oikeassa että kehitysvaiheet pitää ottaa huomioon. Tarkin ura on lievästi sanottuna laskusuunnassa nyt ja Kemiläinen on nuori pelaaja joka jatkaa kehittymistään. Silti kuitenkin on otettava huomioon myös se että valmentajilla on osuutta pelaajien esityksissä ja silloin on hyvä olla vertailukohtaa siihen miten pelaajat ovat onnistuneet muiden valmentajien alaisuudessa. Ilman sitä on ihan turha alkaa tuomaan mitään tilastoja esiin koska siitä ei ole suoraan sanottuna mitään hyötyä kuin ehkä jossain määrin tulkita kehittyykö vai taantuuko pelaaja.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Kemiläinen ja Tarkki olivat JYPin aikoina jossain vaiheessa huippuluokan pelaajia pudotuspeleissä? Millä tavalla olisi valmennuksen syytä, että Tarkki haparoi pudotuspeleissä, kun pelasi kuitenkin hyvin runkosarjassa? Samoin kemiläisen suoritukset tämän kauden runkosarjassa ovat lähellä sitä, mihin hän viime kaudella pystyi JYPin riveissä. Pudotuspeleissä ero on suurempi, mutta kenen "syy" se sitten on?

Tarkin kohdalla en tiedä mistä kiikasti, mutta Kemiläisen kohdalla sanoisin, että kokemattomuus oli syynä pudotuspelien heikompaan suorittamiseen JYPin aikana.

 

[Kulttimörkö]

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Kemiläinen ja Tarkki olivat JYPin aikoina jossain vaiheessa huippuluokan pelaajia pudotuspeleissä? Millä tavalla olisi valmennuksen syytä, että Tarkki haparoi pudotuspeleissä, kun pelasi kuitenkin hyvin runkosarjassa? Samoin kemiläisen suoritukset tämän kauden runkosarjassa ovat lähellä sitä, mihin hän viime kaudella pystyi JYPin riveissä. Pudotuspeleissä ero on suurempi, mutta kenen "syy" se sitten on?

Tarkin kohdalla en tiedä mistä kiikasti, mutta Kemiläisen kohdalla sanoisin, että kokemattomuus oli syynä pudotuspelien heikompaan suorittamiseen JYPin aikana.

Minä en henkilökohtaisesti ollut koskaan sitä mieltä että Tuomas Tarkki olisi JYPille sopiva maalivahti vaan hän ollut epätasainen maalivahti. Tämä mielipide muodstui jo ennen miehen siirtoa JYPiin eikä se muuttunut JYPin aikana. Tästä huolimatta, tilastojen valossa hän on aikaisemmin ollut voittava maalivahti joka pystyy pelaamaan erittäin hyvin kun joukkue edessä tukee maalivahdin pelaamista oikein kuten Kärpät teki Tarkin siellä pelatessaan. Tarkki pelasi samalla tavalla pudotuspeleissä kuin runkosarjassakin. Niitä helppoja meni sisään myös runkosarjassa joten mitään uutta ei ollut että niitä meni sisään myös pudotuspeleissä. Pleijareissa niiden helppojen päästettyjen maalien merkitys on vain runkosarjaa suurempi koska pelataan vain voitoista ja otteluita on paljon vähemmän. Kun pelitapa ei täysin maalivahdin pelaamista tue, silloin maalivahdin tekeminen on vaikeampaa kuten tämä karulla tavalla Tarkin osalta myös huomattiin. Siinä mielessä voidaan valmennukselle antaa pyyhkeitä kun pelitapaa ei pystytty muokkaamaan (tai maalivahdille ei pystytty opettamaan sopeuttaa oma pelityylinsä joukkueen pelitapaan) maalivahdin pelityyliin sopivaksi.

Kemiläisen olisin pitänyt ehdottomasti joukkueessa mutta minä en tiedä tarkalleen mikä se totuus on miksi Kemiläinen siirtyi Tapparaan. Jotkut sanovat että Kemiläinen rahasti itsensä ulos JYPistä, toiset sanovat että JYPin tarjous olisi ollut ala-arvoinen ja siten Kemiläinen olisi ottanut sen loukkauksena. Sen tiedän että JYP teki samantyylisen tarjouksen aikanaan Vänttiselle joten kuka tietää vaikka JYP olisi tehnyt Kemiläisellekin samoin? Kärpät teki aikanaan samanlaisen tarjouksen Mikael Granlundille joten tapahtuu sitä muuallakin. Se että Kemiläinen nyt pelaa nyt Tapparassa hieman paremmin kuin JYPissä koska nuoret pelaajat yleensä kehittyvät ja tulevat paremmiksi on tietysti JYPin kannalta harmillista mutta ei tietenkään Kemiläisen itsensä kannalta. Mitä tulee pudotuspeleihin, siellä pelataan enemmän kamppailuvoittoisesti ja tiukemmin on vain ja ainoastaan siitä kyse koska pudotuspeleissä vain voitot merkitsevät ja pelien määrä on vähäisempi kuin runkosarjassa, voittojen merkitykset ovat suuremmat kuten aikaisemmin totesin. Kamppailussa taas tarvitaan voimaa. Nuorelle pelaajalle voiman kehittäminen on usein usean vuoden projekti ja JYPissä ollessaan se projekti oli vasta aluillaan.

 

[Hypodermic]

Kyllähän tuo tuli pronssipeli käytyä katsomassa, että näki joukkueen kauden viimeisen pelin ja mukava se toki oli päättää voittoon. Peli itsessään oli toki yleisölle viihdyttävä (paljon maaleja) mutta osittain tasoltaan juuri sellainen että sopi juurikin pronssipeliin; ei tuntunut puolustaminen kumpaakaan ihan hirveästi kiinnostavan. Eihän niitä mitaleja koskaan liikaa ole, mutta eipä tuon pelin jälkeen suurta juhlafiilistä itsellä ollut. Kiva toki oli voittaa, ja ratkaisumaalissa Finley kivasti pompotti tuppuraisen sokkosyötön suoraan Miklikin lapaan.

Putoaminen finaaleista oli kyllä kaikesta huolimatta iso pettymys. Parempi joukkue meni välieristä jatkoon ja ehkä turha nostaa yksittäisiä pointteja sen enempää esille, mutta aina voidaan jossitella. Olkinuora oli hyvä, mutta Kilpeläinen oli loistava. Jypin murhaava runkosarjan ylivoima oli enää muisto vain, tuloksena välierissä nolla ylivoimamaalia - nykykiekossa aika vaikea mennä jatkoon jos ei tee seitsemässä peliä yhtään maalia erikoistilanteista. Eipä noita tosin tainnut KalPakaan tehdä kuin yhden. Runkosarjan jälkimmäinen puolisko oli toki tuloksellisesti äärimmäisen hieno, mutta toisaalta syksy oli surkea ja kokonaisuutta tässä pitää kuitenkin katsoa. Edes tuollainen liito joulun jälkeen ei riittänyt nostamaan Jypiä runkosarjassa sinne kahden sakkiin, ja kukaties kotiedulla JYP olisi välierätkin vielä hoitanut. Haparointihan alkoi jo runkosarjan lopulla vaikka voittoja yhä tuli, ja sama räpellys jatkui osittain sitten pudotuspeleissäkin.

Alkoi vituttaa kun Virtanen totesin että oli kehitysvuosi. Lähtökohtaisesti pidän Veltosta, mutta helvetti soikoon jos joka ikinen kausi on kehitysvuosi....
Kehitytään/kehitetty olemaan vakionaama pronssipeleissä, jee.

Tässähän se aika kiteytettynä. Kehitytään ja mennään eteenpäin. Tälläkin kaudella useaan otteeseen kävi mielessä sama vanha ihmetys; tietääkö tuo joukkue vieläkään mikä se nykyinen pelitapa on. Pudotuspeleissäkin avauspelaaminen oli usein luokatonta, norsukiekkoa heitettiin jo omalta alueelta tai viimeistään punaisen jälkeen päätyyn - eikä ketään mennyt ajoissa perään. Tietysti esimerkiksi Kuopion lentokentällä oli oma vaikutuksensa, ja siellä esimerkiksi tuo Jypin miesvartiointi omalla alueella näytti usein aika vaikealta ja KalPa pääsi juoksuttamaan pitkiä hyökkäyksiään.

No, yhteenvetona kuitenkin fiiliksenä on pienoinen pettymys joka toki voisi olla paljon isompikin jos JYP olisi vaikkapa jo pudonnut puolivälierissä. Ylpeä ja iloinen pitää tottakai olla siitä, että todellista floppia tai sitä paljon puhuttua välikautta ei tullut vieläkään.

edit: Pronssipelin päätyttyä ja pelaajien jo saatua mitalit kaulaan Rooba kävi vielä vetämässä "kunniakierroksen" ja huudattamassa seisomakatsomoa, nää on näitä urheilun pieniä hienoja juttuja joita on nastaa olla kokemassa. Kertoo siitä että ei noita mitaleja koskaan liikaa ole, ja etenkin Rooban tyyppisille pelaajille varmasti maistui pronssikin.

 

[Nelfor]

Minä en henkilökohtaisesti ollut koskaan sitä mieltä että Tuomas Tarkki olisi JYPille sopiva maalivahti vaan hän ollut epätasainen maalivahti. Tämä mielipide muodstui jo ennen miehen siirtoa JYPiin eikä se muuttunut JYPin aikana. Tästä huolimatta, tilastojen valossa hän on aikaisemmin ollut voittava maalivahti joka pystyy pelaamaan erittäin hyvin kun joukkue edessä tukee maalivahdin pelaamista oikein kuten Kärpät teki Tarkin siellä pelatessaan. Tarkki pelasi samalla tavalla pudotuspeleissä kuin runkosarjassakin. Niitä helppoja meni sisään myös runkosarjassa joten mitään uutta ei ollut että niitä meni sisään myös pudotuspeleissä. Pleijareissa niiden helppojen päästettyjen maalien merkitys on vain runkosarjaa suurempi koska pelataan vain voitoista ja otteluita on paljon vähemmän. Kun pelitapa ei täysin maalivahdin pelaamista tue, silloin maalivahdin tekeminen on vaikeampaa kuten tämä karulla tavalla Tarkin osalta myös huomattiin. Siinä mielessä voidaan valmennukselle antaa pyyhkeitä kun pelitapaa ei pystytty muokkaamaan (tai maalivahdille ei pystytty opettamaan sopeuttaa oma pelityylinsä joukkueen pelitapaan) maalivahdin pelityyliin sopivaksi.

Kemiläisen olisin pitänyt ehdottomasti joukkueessa mutta minä en tiedä tarkalleen mikä se totuus on miksi Kemiläinen siirtyi Tapparaan. Jotkut sanovat että Kemiläinen rahasti itsensä ulos JYPistä, toiset sanovat että JYPin tarjous olisi ollut ala-arvoinen ja siten Kemiläinen olisi ottanut sen loukkauksena. Sen tiedän että JYP teki samantyylisen tarjouksen aikanaan Vänttiselle joten kuka tietää vaikka JYP olisi tehnyt Kemiläisellekin samoin? Kärpät teki aikanaan samanlaisen tarjouksen Mikael Granlundille joten tapahtuu sitä muuallakin. Se että Kemiläinen nyt pelaa nyt Tapparassa hieman paremmin kuin JYPissä koska nuoret pelaajat yleensä kehittyvät ja tulevat paremmiksi on tietysti JYPin kannalta harmillista mutta ei tietenkään Kemiläisen itsensä kannalta. Mitä tulee pudotuspeleihin, siellä pelataan enemmän kamppailuvoittoisesti ja tiukemmin on vain ja ainoastaan siitä kyse koska pudotuspeleissä vain voitot merkitsevät ja pelien määrä on vähäisempi kuin runkosarjassa, voittojen merkitykset ovat suuremmat kuten aikaisemmin totesin. Kamppailussa taas tarvitaan voimaa. Nuorelle pelaajalle voiman kehittäminen on usein usean vuoden projekti ja JYPissä ollessaan se projekti oli vasta aluillaan.

Tähän en voi sanoa muuta, kuin että olen sanasta sanaan täsmälleen samaa mieltä. Jos kuitenkin katsot mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, niin pidän Tarkin ja Kemiläisen esille nostamista erikoisena, enkä todellakaan ole sitä mieltä, että he olisivat täyttäneet nuo ruudut, joista Al Bundy puhui: isoja sarjoja voittava maalivahti ja yv:n takuu-pyssy viivaan.

Kemiläinen alkaa nyt olla tuollainen takuu-pyssy ja Tarkkikin oli isoja sarjoja voittava maalivahti aikanaan, mutta ei JYPin riveissä. Veltsulla ei ole näihin ruutuihin ollut niitä takuumiehiä, jollaisia mestarijoukkueilta lähes poikkeuksetta löytyy. Mäenpää saattaa tulevalla kaudella olla jopa koko liigan paras hyökkäävä pakki, mutta viivapelotteesta en ole varma, sillä maalimäärät ovat jo jonkin aikaa olleet pieniä, vaikka pisteitä onkin kertynyt. Pelote mäenpää ylivoimalla toki on kaikesta huolimatta, vaikkei laukaus olisikaan hirvittävä pelote.

EDIT: Tai no siitä en ole samaa mieltä, että pelitapaa olisi täytynyt muokata maalivahtia mukailevaksi. Tarkin heikkoudet pudotuspeleissä liittyivät nimenomaan helppoihin päästettyihin maaleihin, joita ei puolustuksen tai pelitavan piikkiin voi laittaa. Tarkki ei yksinkertaisesti JYPin aikana ollut pudotuspeleissä riittävän hyvä ja siitä voidaan syyttää vain ja ainoastaan Tarkkia itseään.

 

[Hexa]

Kun pelitapa ei täysin maalivahdin pelaamista tue, silloin maalivahdin tekeminen on vaikeampaa kuten tämä karulla tavalla Tarkin osalta myös huomattiin. Siinä mielessä voidaan valmennukselle antaa pyyhkeitä kun pelitapaa ei pystytty muokkaamaan (tai maalivahdille ei pystytty opettamaan sopeuttaa oma pelityylinsä joukkueen pelitapaan) maalivahdin pelityyliin sopivaksi.

Kai tämä koskee myöskin kautta 2012-2013? Jos puhutaan yleisesti JYPin maalivahdeista, niin Virtasella ei ole vielä kertaakaan ollut playoffeissa God-moodissa torjuvaa vahtia. Aholla oli onni omata sellainen vahti keväällä 2012. Tämä on suurin syy siihen miksi toinen on mestarivalmentaja ja toinen ei ainakaan vielä toistaiseksi. 2015 siihen oli toistaiseksi paras mahdollisuus.

 

[ZayWest]

Aholla oli onni omata sellainen vahti keväällä 2012. Tämä on suurin syy siihen miksi toinen on mestarivalmentaja ja toinen ei ainakaan vielä toistaiseksi.

Ahon ainoa etuoikeus oli omata Sami Vatanen. #44 pisteli runkosarjan kevätsesongin jotain 1,5ppg tahtia ja hoiteli Ässät-sarjan melkolailla yksin. Välierissä tuo etuoikeus poistui ja Aho osoitti mitä tarkoittaa kun selkäytimessä oleva pelitapa kohtaa täyteen iskuun viritetyn joukkuehengen(Helge oli loistava, mutta sai nauttia todella laadukkaasta puolustuspelistä). Tuossa on se syy miksi toinen on mestarivalmentaja ja toinen ei. Suikkasta mukaillen: "hävinneiden tehtävä on jossitella, voittajien ei tarvitse".

 

[Nelfor]

Ahon ainoa etuoikeus oli omata Sami Vatanen. #44 pisteli runkosarjan kevätsesongin jotain 1,5ppg tahtia ja hoiteli Ässät-sarjan melkolailla yksin. Välierissä tuo etuoikeus poistui ja Aho osoitti mitä tarkoittaa kun selkäytimessä oleva pelitapa kohtaa täyteen iskuun viritetyn joukkuehengen(Helge oli loistava, mutta sai nauttia todella laadukkaasta puolustuspelistä). Tuossa on se syy miksi toinen on mestarivalmentaja ja toinen ei. Suikkasta mukaillen: "hävinneiden tehtävä on jossitella, voittajien ei tarvitse".

Olihan Aholla tuolloin käytössään huikea ja tasapainoinen rosteri, jollaista Veltsulla ei ole ollut kertaakaan. Toki pidän itsekin Ahoa Veltsua parempana valmentajana, mutta en paljoa. Ei kaikki ole aina pelkästään valmentajasta kiinni. Jos olisi, niin Ilves olisi tämän kauden mestari.

 

[ZayWest]

Olihan Aholla tuolloin käytössään huikea ja tasapainoinen rosteri, jollaista Veltsulla ei ole ollut kertaakaan. Toki pidän itsekin Ahoa Veltsua parempana valmentajana, mutta en paljoa. Ei kaikki ole aina pelkästään valmentajasta kiinni. Jos olisi, niin Ilves olisi tämän kauden mestari.

Tuppurainen-Perrin-Pesonen
Hubacek-Hytönen-Louhivaara
Riska-Lahti-Pihlman
Sipiläinen-Virtanen-Jääskeläinen/Jaatinen

Ei tuo hyökkäys nyt ykköstä lukuunottamatta mikään poikkeuksellinen luksustekele ollut. Sen sijaan se oli tarkkaan roolitettu ja mainitsemani pelitapa oli jokaisella selkäytimessä. Pakistossa oli peruskovia luutia, mutta niin vain Vadun loukkaantuminen vaati läpimurtoaan hakeneiden nuortenkin kovaa tasoa. Kyllä tuo vain kaikkinensa hävyttömän kova suoritus Aholta oli. Välieristä päätyyn 8-2 statsein.

 

[Nelfor]

Tuppurainen-Perrin-Pesonen
Hubacek-Hytönen-Louhivaara
Riska-Lahti-Pihlman
Sipiläinen-Virtanen-Jääskeläinen/Jaatinen

Ei tuo hyökkäys nyt ykköstä lukuunottamatta mikään poikkeuksellinen luksustekele ollut. Sen sijaan se oli tarkkaan roolitettu ja mainitsemani pelitapa oli jokaisella selkäytimessä. Pakistossa oli peruskovia luutia, mutta niin vain Vadun loukkaantuminen vaati läpimurtoaan hakeneiden nuortenkin kovaa tasoa. Kyllä tuo vain kaikkinensa hävyttömän kova suoritus Aholta oli. Välieristä päätyyn 8-2 statsein.

Ei mikään poikkeuksellinen luksustekele, mutta perkeleen kova ja äärimmäisen hyvin roolitettu. Selvästi JYPin tämän kauden hyökkäystä kovempi.

Ja pakiston osaltahan tuon kauden joukkue oli valovuoden tämän kautista edellä. Maalivahtiosastokin oli kovempi, kuin Veltsun aikana kertaakaan.

Totuus vain on, että kesken kauden ruoreihin hyppäävä valmentaja ei pysty omilla avuillaan viemään joukkuetta kovempaan suoritukseen, kuin mihin se pystyy. Aholla oli timanttinen rosteri käytössään ja Aho teki juuri niin hyvää duunia, kuin siinä tilanteessa oli mahdollista. Kuten todettua, niin Aho hoiti homman hienosti, mutta ilman tuon tason rosteria ei mestaruutta olisi voinut saavuttaa.

 

[Hexa]

Tuppurainen-Perrin-Pesonen
Hubacek-Hytönen-Louhivaara
Riska-Lahti-Pihlman
Sipiläinen-Virtanen-Jääskeläinen/Jaatinen

Ei tuo hyökkäys nyt ykköstä lukuunottamatta mikään poikkeuksellinen luksustekele ollut. Sen sijaan se oli tarkkaan roolitettu ja mainitsemani pelitapa oli jokaisella selkäytimessä. Pakistossa oli peruskovia luutia, mutta niin vain Vadun loukkaantuminen vaati läpimurtoaan hakeneiden nuortenkin kovaa tasoa. Kyllä tuo vain kaikkinensa hävyttömän kova suoritus Aholta oli. Välieristä päätyyn 8-2 statsein.

Moni pelaaja oli silloin parhaimmassa iässä jääkiekkoilijana. Niistä vuosista on tultu paljon eteenpäin, jos vertaa vaikka tämän päivän Tuppuraiseen. Ei vaan voi vauhti kadota noin paljon yhdessä kaudessa, koska muistaakseni vielä alkukaudesta luistin kulki lähes entiseen malliin. Pakko oli siis olla jotain vammaa taustalla tänä vuonna playoffeissa ja pelasi vaan sisukkaaasti pelit loppuun. No, sen näkee ensi kaudella.

Joukkue tosiaan kesti Vadun loukkaantumisen silloin 2012 ja korvaajana taisi hääriä A-junnuista nostettu Henri Auvinen, jolla oli ohjeet pelata simppeliä ja perusvarmaa peliä missä onnistuikin ihan hyvin Koskisen parina. Kova suoritushan se oli koko joukkueelta niin kuin myös Aholta.

 

[Kiuru]

Korvaajana taisi hääriä A-junnuista nostettu Henri Auvinen, jolla oli ohjeet pelata simppeliä ja perusvarmaa peliä missä onnistuikin ihan hyvin Koskisen parina. Kova suoritushan se oli koko joukkueelta niin kuin myös Aholta.

Auvinen tosiaan taisi nousta mukaa Vadun loukkaannuttua, mutta kyllähän tuota Vadun roolia täyttämään nousi eritoten patonkimme, eli Yohann Auvitu. (Vaikka pisteillä ei juhlinutkaan)

 

[Aito Taisto]

No olihan siellä Laatikainen, kokenut ja osaava kiekollinen pakki. Pakistossa muutenkin Malmivaara, Koskinen, Viitanen, Näkyvä, Auvitu....

 

[ZayWest]

Viedään nyt tämä oma aikamatka päätökseen 11-12 kauden osalta.

Tuolloin pakisto oli ulkomuistista napattuna kauden mittaan Vatanen, Laatikainen, Koskinen, Malmivaara, Viitanen, Näkyvä, Auvitu, Auvinen, Skrbek ja Ilvonen. Kukaan tuon hetkisen tilanteen muistava ei voinut vakavalla naamalla väittää että oltiin Vatasta lukuunottamatta erityisen karkkipäivän äärellä. On hyvä muistaa kaikkinensa mikä rosterin taso oli juuri tuolloin eikä millaisena se nyt näyttäytyy.

Lada oli ajoittain pirun hyvä, mutta lopulta aika perusluuta kiekollisella lisällä(selvästi vaikeampi jakso taustalla, eli ei ihme). Varsinkin välieristä eteenpäin pakiston kiekollinen laatu lepäsi täysin läpimurtoaan hakeneiden Näkyvän ja Auvitun varassa. Malmivaara pelasi todella hyvän kauden kaikkinensa kun taasen Koskinen sekä Viitanen yrittivät lähinnä selviytyä parhaansa mukaan. Taisi Koskisella ja Viitasella lopulta henki ottaa vallan ruumiista. "Vadun isä" pelasi finaaleita muistaakseni aivan paskana.

Hyökkäyksessä oli lopulta selkeä 2-2 jako. Ei enää edes tuolloin mikään älykkäin rakenne, mutta tuo joukkue kasvoi Ahon johdolla kauden ylivoimaisesti parhaaksi. En todellakaan osta sitä etteikö Aho olisi tuonut tuohon rosteriin rutkasti lisää. Ilmapiirin vapauttaminen ja pelaajien täyden luottamuksen ansaitseminen olivat ratkaisevia asioita. Lisäksi piti kyetä ylläpitämään voittavaa pelitapaa(sitä mikä Dufvan tarjoilemana ei enää maistunut), mutta antaa pelaajille vapauksia(keksiä matkan varrella miten tuoda kiekollisuutta hallitusti). Valmentaja sai kuitenkin luotua joukkueestaan itsensä näköisen. Urheilullisen, loppuun saakka taistelevan ja täysin yhteistyökykyisen.

Oli Aholla kovia pelureita, mutta ihan yhtälailla potentiaalia ja kysymysmerkkejä.

 

[Nelfor]

Oli Aholla kovia pelureita, mutta ihan yhtälailla potentiaalia ja kysymysmerkkejä.

Jotenkin koko tekstissä painotat enemmän sitä mitä ennen kyseistä kautta pelaajista ajateltiin, etkä sitä miten he onnistuivat.

Pakistossa oli puolustuspäähän kovia ja varmoja tekijöitä, jotka tiedettiin laatupelaajiksi ja sellaisia myös olivat: Malmivaara, Viitanen, Skrbek, Koskinen. Pakiston kiekollisen osaamisen kannalta Laatikainen toi pitkälti sitä mitä odotettiinkin, Vatanen oli myös odotetun kova ja taustalta Näkyvä tuli kolmantena mukaan hieman yllättäen. Auvitu ja Auvinen tukivat. Puolustus oli nimenomaan hyvin roolitettu ja lopulta varsin vähäisten kysymysmerkkien varaan rakennettu. Se oli rakennettu joukkueen pelitapaa tukevaksi, joka näkyi lopputuloksessa.

Hyökkäyksen kahtiajako toimi, koska se tuki tuolloista pelitapaa ja pelaajat olivat omiin rooleihinsa todella laadukkaita. Eihän tuossa hyökkäyskalustossa ollut edes ennen kauden alkua mitään kysymysmerkkejä, vaan kaikkien osalta tiedettiin mitä pitäisi saada ja sitä myös saatiin.

JYPillä oli onnea paljon, että saatiin juuri sellaisia pelaajia hankittua, mitä haluttiin ja tarvittiin, sekä pohjilla oli laadukkaita runkopelaajia vuosien varrelta. Mielestäni tuo joukkue oli jo ennen silloista kauden alkua todella kova, eikä se pettänyt. Aho teki hyvää työtä, mutta hänen ei tarvinnut venyä mihinkään äärimmäiseen suoritukseen, kun tukena oli laadukkaasti rakennettu, hienosti roolitettu ja kokenut joukkue. Vaikka Aho ottikin ohjat heti kauden alussa, niin hän ei kuitenkaan ollut päävalmentajana valmistautumassa kauteen. Pohjatyö oli tehty jo ennen Ahon astumista puikkoihin, mutta toki Aholla oli näppinsä ollut silti pelissä.

Edelleen väitän ihan vakaasti, että Veltsulla ei ole kokonaisuutena ollut tuon tasoista rosteria kertaakaan käytössään. Jos olisi, niin välierien historia voisi hyvinkin näyttää hieman erilaiselta. Pienistä marginaaleista puhutaan, kun pudotuspelien loppu lähestyy ja silloin ne pienet puutteet joukkueen rakenteessa herkästi kostautuvat.