Kanadan junioriliigat: Viihdetarjonta 2007-2008

[HardCore Hooligan]

Ontarion Jr.B:ssä WOHL:ssä St. Thomasin sekä St. Marysin sarjassa ennakoidusti Matt Davis ja Jeff Silver tulessa, mutta ei keskenään ja mukava neljän lähdön perustason ylittävä ilta tarjolle nautittavaksi. Davis otti merkinnän 1989-syntyneen Tim Bilcken kanssa ja Jr.D:n ympyröisssä SOJHL:ssä vetäneelle yli-ikäiselle Silverille pariksi 1990-syntynyt Brad Martin. St. Marys Lincolns johtaa tätä sarjaa 3-2 ja viihdetarjonnan kannalta harmittavasti 1990-syntyneen aktiivisella otteella touhussa mukana olleen Adam Wallacen Leamington Flyers ulos jatkomatseista.

O:ssa Erien 1990-syntynyt ihan mallikelpoista rupeamaa tasollaan otteleva Brian Shaw otti lähdön Owen Soundin 1990-syntyneen Paul Bezzon kanssa ja toinen keskinäinen kauteen näille tappeluosaston rivinappuloille. Ensimmäisellä kertaa oikeoppisesti suoraan aloituksesta ja Bezzo mietti kauan piponsa pudottamista, mutta lopulta ottelijat keskialueelle ja buckets off lähtö kirjoihin. Tällä kertaa saman kaavan mukaan ja suoraan aloituksesta lähtöoppaiden mukaan taistelijat matkaan, mutta Bezzo taas ongelmissa kypäränsä kanssa Shawn luovuttua omastaan ja onneksi kiekkototuutena tämä sykähdyttävästi keskiympyrässä square offin jälkeen ensi kosketuksensa saanut laadukas junnupuolen puristus epäolennaisemalta puoleltaan kääntyi Erien ottelijan suuntaan.

Aarrearkusta päivänvaloon Kitchener Rangers 1981-1982 ja tutuilla uomilla edeten toimiin myöskin tässä epätasapainoisessa maailmankuvassani kuin sormilla varmalla otteella biittiä huuleeen heittävä nainen, nuoruuden ikuisesti puhutteleva ammoniakintuoksuinen pukukoppi tai right off the draw paikallisellakin tasolla. Memorial Cup rupeaman päätteeksi ja lähtölistalla esittelyssäkin oikeutetusti ollut hyväntason farmiottelija 80-luvulta Lou Crawford, mutta isossa kuvassa tämä kuitenkin vain pintaa ja Scott Stevensin myös ohitan tässä yhteydessä olankohautuksella.
Eiköhän minua lueta kuitenkin jo kuin avointa kirjaa ja Mike Moher sekä Paul Higgins samassa joukkueessa loistaa majakan tavoin esiin kartalta rakenteellisena merkkipaaluna. Tätä voisi verrata nerokkuudessaan Marc Laforgen sekä Greg Smythin operoimiseen samassa ryhmässä O:n askeissa tai mailataitureiden Schmautzin sekä Cashmanin naputteluun samassa paidassa isossa liigassa, mutta tämähän tapahtui eräänä pelin suurena ajanjaksona tai sitten olen vain katsellut liikaa lämäriä sekä Youngbloodia taipaleellani.

 

[HardCore Hooligan]

Lännessä lauantai-iltaan istuvasti brawl tarjolle nautittavaksi Medicine Hatin sekä Prince Albertin välillä ja ratkaisuna tässä pelissä toimii aina. Sijoitettu tapahtuman ensimmäiseen erään, joten ei turhaa kärvistelyä epäolennaisuuksien parissa rähinäviihteelle luotuna kiekkoiltana ja Raiders ilmeellään vähän näpäyttelee minuakin kritisoinnin jälkeen. Cole Penner otti myös tapahtumarikkaassa ensimmäisessä erässä lähdön nimiinsä ja korttiin muistoksi illasta Mark Isherwood, joten kehittyisikö tästä kaverista kuitenkin ensi sijaisesti kartalla nälkäinen poimija paikkaamaan McEwanin, Sonnen sekä Huntin jättämää tyhjiötä.
Bladesin Reich totutun aktiivisena ja uutta putkea oikeaoppisesti alkuun edellisen katkettua Blazersin 1989-syntyneen Matt Wrayn kanssa. Tulessa polkeneelle Reichille sesongin 23-merkintä taskuun ja loistavaa rähinäperinteen vaalimista kahlitsevien moraalioppaiden aikakaudella, joten kauden isosta onnistujasta puhutaan ja Giantsin Hunt kierroksella lähdöittä.
McEwan palasi Rocketsin lähtölistalle lähdöittä ja illasta irti misconduct, mutta kaveri läsnäolo tapahtumissa herättää kyllä bongaripiireissä luottamusta tulevaan lännen osalta ja helmeä janoavat katseet kohden keskiviikkoa.

O:ssa kauttaaltaan harmaata ja syvissä vesissä kahlaamme juuri nyt vailla toivoa värikylläisestä ilotulituksesta, lähtöoppaiden mukaisista kolmen neljän lähdön lähtöputkista peräkkäisistä aloituksista ja "bullying" jahtaaja Branchin pakottamisesta järeisiin linjanvetoihin rohkeilla henkilökohtaisilla suorituksilla.
Wolvesin VanLaren askissa tuon Londonin Aliun pikaisen postinkannon jälkeen vaisuksi jääneessä Niagara illassa ja Aliu mukana pelaavassa toisaalla Houndsia vastaan, joten tehty työ ei tällä tiedolla Branchin arvioitavana palkintojen osalta ja kiistatta loistavasti Aliu tarttui haasteeseen Wolvesia vastaan.
Ottawan 1991-syntynyt Michael Latta toki pienenä korvikkeena pihalle aina vakuuttavalla cross checking majorilla ja kirsikkana kakun päälle puristus samaan saumaan Mississisaugan 1990-syntyneen Cameron Gauncen kanssa, mutta isossa kuvassa riman jäädessä lauantain viihdepaketin osalta matalalle pääsee pienemmälläkin vaivalla tai roolinottamisella esiin massasta ja riman laskeminen tässä pelissä nakertaa aina rottamaisesti menneiden aikojen sankaritekoja sekä vavisuttavia merkkipaaluja.

 

[HardCore Hooligan]

Mississisaugan Neuber vahvalla panoksella taas kierroksella mukana 1989-syntynyttä Kingstonin Peter Stevensia vastaan ja selkeää linjanvetoa kiistattoman TOP-5 tason ottelijan sekä tuollaisen TOP-10 korin portteja kolkuttelevan tekijän välillä. Neuber aikaisemminkin mainitusti lienee tappelurintaman isoin kala varaustilaisuudessa liikkuessaan ja näin tappahtuessa lähtee vuoden samanikäisten Peluson, Greenopin sekä Gazdicin jälkeen.
Erien 1990-syntynyt Shaw taas terävänä ja ensin kolasi Niagaran Dylan MacEachernin game misconductin arvoisesti ja perään puristus paikalle uineen 1988-syntyneen Stefan Legein kanssa Ajo on aina vain ajo ja lähtenee kuitenkin suurennuslasilla arvioitavaksi Ottawan Lattan panostuksen tavoin, joka enemmänkin kyynerpäämerkkaus kuin poikittainen ja 1991-syntynyt Latta heitellyt kyllä lupaavaa peli-ilmettä esiin tulokaskaudellaan. Heti rupeaman aluksi hyvä junnupuolen veto tasollaan hyvää rupeamaan kasaavan Sarnian 1989-syntyneen Matt Martinin kanssa ja pikku vihjeenä urakehitystä ajatellen kyllä nämä Clune, Clutterbuck, Downie tyypit kuuluvat junnukiekkoon kuin Bobby Schmautzin yllättävä oikea Jim Moxeyn leukaperiin.
Tässä Erien sekä Niagaran illassa matsissa myös yli-ikäisen Foremanin ja myöskin varaamattoman 1989-syntyneen O:n toe-to-toe maestron Liambasin veto. Suoraan aloituksesta matkaan, buckets off ja perusteiden ollessa kunnossa kokonaisuus ei horju vaikka vaikka itse tanssi jäisi mitäänsanomattomaksi.

Tästä uutta lähtöviikkoa käyntiin, WOHL:ssä St. Thomas Stars pihalle siirtäen myös Matt Davisin kesälomalle, OPJHL:ssä Ronny Rogersin Huntsville tasatilanteessa 3-3 Stouffvillen kanssa, pelikieltoisen Rotry Smithin St. Michaels Buzzers jatkaa pelejään, pyörät on pistetty pyörimään sodanjulistuksena visiirinaamoille ja toisaalta ohi Stayzerin James McEwan tai Garet Hunt vastaan Tyler Willis tulevaisuuden toiveena kaljaliigojen näyttämöillä räjäyttäisi myös pankin kaiken kattavassa nerokkuudessaan.

 

[HardCore Hooligan]

Perinteiset Best of the East/West Pollit on julkistettu ja mukavan keskustelua poikivan jalansijan nämä saaneet WHL:n ympärillä erityisesti Westin osalta, mutta toki itse pyörin vain olennaisuuksien ympärillä ja pari kategoriaa tarjonnasta pistää silmään.

Idästä:

Toughest Player: Frazer McLaren Moose Jaw Warriors
Most Irritating Player: Mike Reich Saskatoon Blades

Lännestä (julkaistiin jo jokin aikaa sitten):

Toughest Player: Benn Olson Seattle Thunderbirds
Most Irritating Player: Garet Hunt Vancouver Giants

Aika lähellä totuutta mennään ja mielenkiintoisesti Hunt löi Tipsin 1990-syntyneen Kyle Beachin tämän vahvalla alueella, mutta ohi kiistatta TOP-3 tasolla koko liigan tasolla operoivan Olsonin saattaisin pistää James McEwanin ja tässä puhutaan vain enemmän henkilökohtaisista mieltymyksistä sekä makutottumuksista.
Idän puolelta isot kalat Bladesin Klotz sekä Tigersin Bendfeld ottivat juuri keskinäisen tasonmittausen ja ympäripyöreä buckets off lähtö pelitilanteesta tarjolle bongattavaksi perustason square offilla. O:n puolelta tuossa tilannetta maalailin ja lännessä järjestystä määrittelemättä TOP-5 korissa ainakin heittämällä McLaren, Olson, Klotz sekä Bendfeld. Seuraavat sijat primeikäisten Patsin Elderin sekä Moose Jawn kakkoskortin Granthamin hallussa ja TOP-10 tasolla rupeamaa tähän saumaan ottelevat Blazersin lievä alisuorittaja yli-ikäisenä Gauthier sekä sorvin ääreen palannut yli-ikäinen perussoturi McEwan.
McLarenin sekä Olson poistuvat lopullisesti ja 1988-syntyneistäkin haistellen pari, joten ottaen huomioon lännen tason 1989-syntyneissä on syytä huoleen ja oikeastaan vain Tri-Cityn Mitch McColm taistelee TOP-10 ottelijan leimasta 2007-2008. Primekauden tasonnostajille (Garrett Thiessen, Cody Esposito, Matt Wray, Brett Breitkreuz, Ryan Letts...) sekä uuden pelinaamarin löytäneille taistelijoille todella on tilausta jatkuvuuden takaamiseksi ja Reich toki pidettävä mukana yli-ikäisenä muuten kolaus kulttuurillisella tasolla on lähes vastaava kuin Schmautzin lopettaminen 1980-1981 tai Link Gaetzin viimeiset matsit isossa liigassa 1991-1992.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa lauantaina mahdollisuus asetelmia valaisevaan vetoon Petesin Soryalin sekä Mississisaugan Neuberin välillä ja viimeksi pelitilanteesta ympäripyöreä buckets off veto ison lähdön paikalla keskiympyrässä. Neuberilla mahdollisuus silloin kääntää itselleen heti alussa ja Soryal palasi vahvasti takaisin, mutta lähtötelineisiin tällä kertaa suoraan aloituksesta ja maaliskuun lähdössä Peckhamin kanssa Soryal lähetti myös sen viime rupeaman vahvimman viestinsä.
Soryal O:n kentän teknisesti taitavin ottelija ja useaan kertaa todetusti pystyy vetämään molemmilla käsillä. Neuberilla isojen lähtöjen oikea ja vetämisessä kunnon tappamista mukana, jota kaipailisin myös Houndsin Peluson otteisiin tanssilattilalla illasta toiseen ja Houndsilla taas torstaina ohjelmassa Greenopin Spits.

Lännessä ohi keskiviikon ensimmäisen pudotuksen helmen McEwanin käden kestäessä ottelemista lauantain kaiken sallivan sekä mahdollistavan kiekkohuuman jyllätessä Blades vastaan Moose Jaw Warriors. Bongareille bongattavaksi Klotz vastaan McLaren tasonmittaus buckets off lähdössä keskiympyrässä ja Bladesin "brawler" Reich heitää panoksellaan illan liekkeihin. Toki kaiken taustalla kysymys palaako 1990-syntynyt tulokas Kevin Philp illassa takaisin?

Playoffsit käynnissä myös perinteisen Jr.B:n Golden Horseshoen askeissa ja O:ssa Fletcherin ottamassa käynyt Fort Erie Meteorsin 1990-syntynyt Kyle Steckley tienannut nyt panoksellaan panosten kasvaessa yhden majorin. Kyseessä keräilyharvinaisuus Tripping (major) sekä game sarjassa Welland Jr. Canadiansin kanssa, joka tähän saumaan tasan 2-2 ja Steckley runkosarjan viimeinen lähtö juuri Canadiansin 1988-syntyneen Derek Longin kanssa.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa hyvä ilta Spitsin sekä Gensin välillä ja lämmittää todella mieltä samalla, kun uskottavuuden rakenteet taas horjuivat muutosten tuulessa ja Branch ajoi kaulasuojat pakolliseksi OHL:ssä. Game lähdöstä sekä Gross buckets off vedosta ja lisukkeena vielä tälläistä kauhuteatteria tulevaisuuden suhteen heti aamusella pilaamaan koko päivän. Kuitenkin mukavassa perustason kolmen lähdön kiekkoillassa isona vetona Spitsin 1989-syntyneen Greenopin sekä vahvan rupeaman otelleen Gensin 1988-syntyneen DeLoryn lähtö oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja kasaan todella laadukas ison leiman tanssi bongattavaksi pelin aitoon henkeen.

OPJHL:ssä Stouffville Spirit sekä runkosarjan uskottavuustilaston vienyt yli-ikäinen Corey Fulton jatkavat kauttaan ja Huntsville Otters pihalle. Spirit kohtaa panosten entisestään kasvaessa Aurora Tigersin ja maalaillen tuohon keskeisenä sisältönä veto Cody Smithin sekä Fultonin välillä ja kieltämättä Huntsvillen putoaminen taas vastavuoroisesti nakertaa mieltä. Yli-ikäinen Ronny Rogers kaljaliigoihin seurattavaksi ainakin seuraavaksi 10-vuotis kaudeksi kartalla ja ehdottomasti yksi lenkki Steve Jensenin kunniakkaasti vetämässä ketjussa.

They go from crushers, to rushers, to ushers! Oliko tämä irrallinen huomio sittenkin se Sonmorin suurin viisaus puhuttaessa aikakauden muutoksista pelin sisällä vai lähtökohtaisesti haettu perustotuus siitä, että putkimies ei ole sähkömies tai toki toimii kiekkototuutena myös päinvastoin.

 

[HardCore Hooligan]

Tuosta Sonmorin pelin sekä pelaajien kiertokulkua tai muutosta valaisevasta viisaudesta kohden varsin mallikelpoista lännen kierrosta. Tosin perusoturit Hunt sekä McEwan eivät keskinäistä tarjonneet suoraan ensimmäisestä aloituksesta bongattavaksi herätyskellona, mutta ottelemattakin tuo on helppo kuvailla mieleen ja tältä pohjalta hyvä panos molemmilta takuuvarmana tilaustyönä.
Pari perustason ylittävää neljän lähdön iltaa ja Oil Kingsin Sonne vahvalla panoksella ottaen tapahtumasta irti loistavat kolme merkintää. Näin yli-ikäisellä Sonnella 21-lähtöä otettuna rupeamaan ja vastassa ollut Medicine Hat myös vahvalla ilmeellä joukkuetasolla askissa, kun alla tuo silmää hivelevä brawl Raidersin kanssa vaikka siinä tuollaisesta räjähdyspisteestä jäätiin selvästi ja viime kierrosten yllätyskorttina Tigersin 1990-syntynyt John Stampohar operoi tasolla kolme kahteen. Peli-ilme naamari siis löytynyt ja lauantaina Hitmenin samanikäisen Schmautzin kanssa suoraan aloituksesta buckets off vedossa matkaan.
Seattle sekä Prince George tarjosivat myös illassaan neljä puristusta lähtöjä janoavalle kansalle ja iso kala Benn Olson huomionarvoisesti kahdessa vedossa mukana. Ilta auki 1989-syntyneen Brad Riegen kanssa ja Riege näitä ikäluokastaan, joilta tason nostamista 2008-2009 TOP-10 korin tasolle voisi haistella ja joka tapauksessa aktiivisuus ei koskaan mene hukkaan.

Erien terävästi askissa esiintynyt Brian Shaw taisteli kolauksestaan kuuden matsin palkinnon ja jo ihan hyvä potti kasaan uskottavuutta nimen ympärille tuomaan. 1990-syntynyt kaveri, joten ensi rupeamaan ilmettä vain enemmän esiin ja härskiotteisen kaverin leima loistamaan otsaan.

 

[HardCore Hooligan]

Ottawan 1991-syntynyt Michael Latta taas napsi kolme matsia nimiinsä Missisisaugan Jesse Messierin merkkaamisesta ja hyvä ilme mainitusti 16-vuotiaalta O:n tulokkaalta. Rangersin 1989-syntynyt Scott Timmins taas mukavana yllätyskorttina ajoi Sarnian Mark Katicin yli ja kovalla asenteella otti tässä vakuuttavan kuuden matsin palkintopotin nautittavaksi selkääntaputtelijoiden ympäröimänä. Londonin Aliu myös sivussa toistaiseksi ja syynä tuo puhutteleva postinkanto Wolvesin VanLarenin suuntaan. Toki ihme olisi ollut ettei näinä mikkihiiri-lippisten, moraalioppaiden sekä suurennuslasien aikakautena tuohon olisi tartuttu ja hetken jo luulin taivaiden auenneen sekä Bill LaForgen astuneen sieltä alas Branchin tilalle.

Bruins 1978-1979 lienee se ykkösryhmä läpi ison liigan historian rakenteen uskottavuudesta puhuttaessa ja toki Flyers pystyy pari ryhmää lyömään vahvana haastajana pöytään. Tietysti vaikkapa Bruinsillakin tuo 1987-1988 vahva ryhmä vielä mainitusti jatkumossa, mutta värit olivat aikojen saatossa jo ilmeestä hivenen haalentuneet ja tuollaiset Cashman/Schmautz-tyypit jo kadonneet näyttämöiltä. Kypärät ilmestyneet jopa suuren soturin Willi Plettin päähän ja visiirienkin takana jo pelättiin, mutta jokaisella halussaan varmasti oma kullanarvoinen näkemys asiasta ja kuitenkin 90-luvun puolelle kiekkototuutena ei rohkeimmankaan pidä tulla.
Pelaajatyypeiltään Bruins 1978-1979 tuohon saumaan joukkue, jonka äärellä löytää elämän kauneuden, merkityksen sekä ainutlaatuisuuden ja tuohon joukkuekuvaan ei pukukopissa sovi koskaan heittää tikkaa. "Don't you ever say anything bad about Don Cherry" tietysti "Motor City Smithyn" suusta peruslinjaus tarustosta ja tuohon voi tiivistää milteinpä kaiken olennaisen tästä pelistä.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa tunnelmaa kohottava osuma Spitsin Greenopin sekä Houndsin Peluson välillä ja ehdottomasti ainoalla oikealla tavalla suoraan aloituksesta matkaan. Buckets off itsestäänselvyytenä ja keskiympyrässä ensimmäinen kosketus lähtöoppaiden mukaisesti, joten elintärkeä pohjatyö huolellisesti tehtynä luomassa uskottavuutta kokonaisuuteen ja epäolennaisemmalta puoleltaan ympäripyöreä tasonmittaus tarjolle nautittavaksi.

Jr.A:n Central jäänyt taustalle ja maine vanhana junnupuolen gooniliigana elää puhtaasti menneisyydessä, mutta muutama pirteä ilmestys tarjonnasta toki löytyy nykyiselläänkin ja Ontarion Jr.A:n tapaan lähdöstä taistelijalle game. Vähentää puhdasta poimimista, viihdyttämistä, kuittaamista, tasonmittaamista sekä herätyskelloja ja tuo matsin lopun lähdöt sekä toisaalta turhanpäiväisen pullistelun jonkinlaisena vääristyneenä kovuuden mittarina.
Tuttu nimi jo viime kaudela Pembroke Lumber Kingsin yli-ikäinen Eric Selleck ollut aktiivisin ja ottelee näillä kulmilla hyvällä nimellä, joten viimeksi korttiin Q:n puolelta tullut Orleans Bluesin 1989-syntynyt Ben Bakker ja vahvan tappelukulttuurin kotikulmilla myös järkyttävät visiirinaamojen luomat buckets off linjaukset voimassa nakertamassa pelin rakenteita.
Uskottavuustilastossa ykköspaikalla Nepean Raidersin yli-ikäinen Stephen Miles ja 149-minuuttia taisteltuna kasaan 51-matsissa, josta tuttuun linjaan game misconductit pudotettu pois ja viimeksi lähdössä mukana Orleansin yli-ikäisen Alex Vidonin kanssa.
Pembroke sekä Kanata Stallions heittivät kuitenkin tuota gooniliigan mainetta elävöittämään brawlin tarjolle 15.2 ja kasaan loistavat 439-minuuttia tilastollista uskottavuutta aikaan 40.16. Pohjalle OPJHL:stä tutun Sean Crozierin sekä Luke McBriden lähtö aikaan 40.14 ja sitten homma liekkeihin, jossa 1988-syntynyt Pembroken Brandon Richardson kunnostautui ottamalla 65-minuuttia tähän saumaan ja varmasti suuri kiekkoilta kyseessä.

Bruinsista Centraliin, joten tie on todella valittu oikein ja maisemat ympärillä varmasti puhuttelevia!

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa Whalersin 1989-syntynyt Leo Jenner toisessa illassaan mukana tuloksellisesti loisteliaan 20-matsin palkintolomansa jälkeen ja lähdössä mukana Guelphin 1989-syntyneen Matt Kenndedyn kanssa, joten iso onnistuminen kauteen pelikiellon kautta ja ilme kohdalleen myös tappelurintamalla harmaan alkurupeaman jälkeen. Tässä tapahtumassa myös Whalersin aktiivinen importti Sladok tulessa ja tilille iltaan myös game ajosta, joten pelin hyväksi tehty työ lähtenee arvioitavaksi ja pakko alkaa harkitsemaan kaverin nostamista näytöiltään Whalersin ykkösimportiksi.
Houndsin Peluso taas tanssilattialla ja korttiin tason mukaisella esiintymisellä Rangersin yli-ikäinen tappeluosason rivisotilas Mike Duco, jolla tapahtumarikas ilta tähän saumaan silätäen vastaanotetun Houndsin 1991-syntyneen Michael Finen ajon (mukavasti elbowing ja game) sekä toisen lähdön 1989-syntyneen Michael Quesnelen kanssa.

Lännessä Bladesin Reich kierroksella lähdöittä, mutta Giantsin Hunt poimi merkinnän kovan Seattlen Benn Olsonin kanssa ja Hunt näin kaksi puristusta Reichia jäljessä. Bladesilla mainitusti odotukset läpi katon nostava Moose Jaw ja Bladesin rupeama päättyy runkosarjaan, joten Reichille viimeisiä paikkoja heittää hommaa liekkeihin perinteitä kunnioittaen ja ikuisena kiekkototuutena punaviivan ylittäminen tai astetta härskimpänä haastona kiekon ampuminen kohti Warriorsin maalia alkulämmössä toimii ratkaisuna varmasti.
Pats playoffseihin ja yli-ikäinen hämmentämisen erikoismies Watt on hyvä pitää tapahtumissa mukana panosten kasvaessa ja eiköhän ainakin yksi tunnelmaa sähköistävä ajokin tulla näkemään. Nyt Oil Kingsin kanssa tulessa Drew Nicholin kanssa ja Patsin rakenteesta pyörähtelemässä myös 1991-syntynyt tulokas Garrett Mitchell, jolle tulokaskorttiin muistoksi Oli Kingsin 1989-syntynyt ottelijana potentiaalia omaava Brett Breitkreuz ja Mitchell taas viihdeosastolla huikeiden odotusten kaveri tulevaisuudessa.

OPJHL:ssä St. Michaelsin yli-ikäinen Rory Smith myös palasi lähtölistalla ja iso palanen liigan palapelissä Smith. Ryhmällä vastassa Markham ja 1988-syntynyt Steve Harding sekä villinä korttina Gensin vahvuudessa tunnelmia haistellut samanikäinen Murray Free esiin potentiaalisina viihdevastaavina.

 

[HardCore Hooligan]

Toki tuossa Sladokin rupeaman 22:ssa puristuksessa vastassa ollut 1989-syntynyt Corey Syvret heitti myös hyvän panoksen ja pari vakavasti otettavaa oikeaa tarjolle, mutta ennen kaikkea aina huomionarvoinen vetäessään johtuen tuosta parin kauden takaisesta helmestään Adam Zamecin kanssa ja Sladok otti perusajostaan lopulta tupla minorin korjauksena. Lienee siis askissa tänään (ainakin suuremmalla todennäköisyydellä kuin major+game paketista), kun Whalers kohtaa Erien ja ensimmäisen kerran Sladokille mahdollisuus palata takaisin Erien Liambasin kanssa.
Whalersin Mike Yovanic O:ssa viimeksi lähtölistalla 15.2 Saginawia vastaan ja lännessä saman osaston kilpakumppani Tipsin Eric English viimeksi vahvuudessa 16.2 Seattlen kanssa, joten aika koputella pölyä yskeskellen arkun kanteen ja toivoa hiljalleen koutsilta armopalana lähtölistalle paikkaa. Mainitusti hahmoina kuitenkin nerokkaita nykypäivän yksioikoisessa harmaudessa ja Englishille parivaljakosta miinuksena yksi syöttö rupeamaan tuossa vähemmän arvostettavassa sarakkeessa, mutta Yovanic puolestaan antaa edelleen odotuttaa tuota isoa hahmonsa nerokkuuden kruunaavaa roolinottoaan ja yksi päivänsankarin arvonimi kuitenkin toe-to-toe maestron Ryan Baldwinin kävelessä kaverin yli.

Lännen Jr.B:n KIJHL:ssä Princeton Possen Cody Sutherland vei uskottavuustilaston 518-minuutilla, joten tahti oli kaverilla kohdallaan ja kakkoseksi itsensä taisteli runkosarjaan lopettaneen Golden Rocketsin lupaavasti 1991-syntynyt Zachary Baba 466-minuutilla. Mielenkiintoisista OPJHL:ssä avannut Creston Thunder Catsin Joey McEwan ehti lopulta ottaa 107-minuuttia 14-matsissa ja nuorempi painos 1991-syntynyt Fernie Ghostridersin Josh McEwan napsi rupeamaan 119-minuuttia 49-pelissä.
Liigassa siis playoffsit käynnissä ja pelin on vahvimmalla otteella avannut jo pudonneen Summerland Stingin 1989-syntynyt WHL:ssä sekä Q:n askeissa tunnelmia haistellut Graham Telford, joka tienannut panoksellaan mukavat 65-minuuttia jääkiekkoilijalle elintärkeää uskottavuutta 4-matsissa ja täällähän game misconductit tilastoja kaunistellen lasketaan mukaan.

Hämähäkinverkkoja vanhauskoisuuteen nojaavasta kiekkokäsityksestäni puolestani taas pyyhkien yritin tuossa tutkailla päivällä eteen osunutta ison liigan Minnesota vastaan Atlanta tapahtumaa ja varomattoman kiekkokuvan päivittämisessä lomassa yllättäen iljettävä katkelma vaihtopenkeiltä nykytodellisuudesta sai nopeasti vaihtamaan kanavaa.
Silmien edelleen poltellessa kuin hitsausliekin katsomisen jälkeen tuon kauhunäytelmän seurauksena hain hätäpäissäni lohtua Jeff Brubakerin kypärättömästä päästä Maple Leafsin paidassa vielä kultaiselta 80-luvulta ja tehoa lisätäkseni kaivoi esiin materiaalia Brad Smithin saavutuksista kypärättömänä, joten lopulta kiittelin taas mielessäni John Brophya tämän peluutettua joukkueessaan Torontossa 1987-1988 Secordia sekä Semenkoa ja helmetless teeman ulkopuolelta annoin jaloilleni nousseena ansaittua vanhankoulun kunniaa myös John Kordicin kauppaamista sisään vaihdossa Russ Courtnalliin.
Näin palaset taas kartalla kohdalleen, ranneteipit ranteisiin, biitti huuleen, 28.6.1994 pyyhitty pois, ainakin muutama kypärätön ja tässä pelissä "only Euros wear visors"!

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa loistavia pareja tarjolla lähdönjanoisille ja osuma Soryalin sekä Neuberin välillä isossa lähdössä. Oikeaoppisesti matsin ensimmäisestä pudotuksesta muutaman sekunnin viiveellä matkaan ja loistavaa pelinlukua myös molemmilta koutseilta (Petes vaihtoi Soryalin sisään heti aloituksesta), koska tätä illasta haettiin ja tärkeät asiat on parempi hoitaa nopeasti alta pois häiritsemästä. Buckets off toki ja ympäripyöreä tasonmittaus nautittavaksi, joten en nostaisi näillä keskinäisillä vedoilla vahvasti otellutta Neuberia ohi Soryalin ja Soryal otellut kyllä hyvän uran O:n kehissä.
Whalersin Jenner lienee löytänyt istuvan naamarin mahtipontisen kieltonsa aikana ja taas tulessa Erien kovan 1989-syntyneen Luke Gazdicin kanssa, joten mukava nähdä potentiaalia ottelijana omaava Jenner taas aktiivisena ja valitulla tiellä vain eteenpäin lähdöstä toiseen. Sladok palasi illassa myös takaisin ja buckets off suoraan aloituksesta Erien 1989-syntyneen Liambasin kanssa, mutta joutuu kaivamaan itsensä tämän puristuksen jälkeen uudestaan pinnalle ja kovaa tietä Sladok importtina taivaltaa right off the draw. Kuitenkin tätä itsensä kokoon raapimista ammattijätkän työ tässä pelissä on ja antamisesta ottamiseen mennään verenluovutusten sekä mustelmien kautta, mutta ansaitsee jo näytöillään ehdotttomasti ammattijätkän leiman rystysiinsä ja enemmän uskottavuutta olisi syönyt tuon Liambas uusinnan ottamatta jättäminen.
Saginawin yli-ikäinen Jarram tulessa ja vähän alakanttiin otelleelta kaverilta hyvä panos oikealla tarjolle tässä vedossa Owen Soundin aktiivisesti esiintyneen 1989-syntyneen Lane MacDermidin kanssa. Huomionarvoisesti buckets off lähtö ja oppaiden mukaisesti suoraan aloituksesta taistelijat matkaan, joten pohjan ollessa kunnossa kokonaisuus seisoo kyllä tukevasti jaloillaan ja aika näyttää otteleeko Jarram taas Red Wingsin vahvuudessa Traverse Cityn tapahtumassa.

Lännessä iso osuma Bladesin sekä Moose Jawn illassa, jossa tulessa ryhmien ykköskortit Klotz sekä McLaren tasokkaassa buckets off vedossa. Kokonaisuutenakin mukava perustason kolmen lähdön ilta ja näitä tulee bongattavaksi, kun joukkueilla on rakenne kunnossa ja ilme kohdallaan. Bladesilta lähtötelineisiin itsensä asetti myös 1992-syntynyt 2007 ensimmäisen kierroksen poiminta Charles Inglis ja suoraan aloituksesta asiaan 1989-syntyneen Joel Brodan kanssa.
English Tipsin lähtölistalla myös perustason kolmen lähdön tapahtumassa Giantsin kanssa, joten koputtelu arkun kanteen palkitsi ja illasta irti merkintä nälkäisesti poimivan Huntin kanssa. Loistavasti Hunt heti pyörän selkään Olson vedon jälkeen ja se on lännen perussoturin työtä kartalla, mutta tärkeä merkintä kaverille Reichin jäätyä lähdöittä ja Seattle taas pääsi kuittaamaan Olsonin kautta tuota Huntin aikaisempaa Bud Holloway kolaamista. Tipsin Jonathan Harty taisteli nimiinsä kaksi lähtöä ja toisaalla samalla tasolla operoi Chilliwackin Partik Bhungal illassa Spokanen kanssa.
Päivänsankarina lauantai-illan kaiken sallivassa kiekkohuumassa kuitenkin Medicine Hatin 1990-syntynyt John Stampohar, joka tilastusti otti taistelun Hitmenin Schmautzin kanssa tähän saumaan ja poimii neljä kolmeen tasolla loistavalla ilmeellä. Todetusti putkessa lähtöjä otettavaksi tulee ja nimi alkaa kummasti vetämään poimijoita puoleensa, mutta kiekkototuutena perustyö alkulämmöstä lähtien lähdön eteen pitää aina tehdä ja tarttua kovalla asenteella jokaiseen aloitukseen tähtien ollessa kohdallaan.
Oil Kingsin viimeisiä lähtöjään vetävä yli-ikäinen Sonne lattilla pyörähtelemässä ja samoin Rebelsin 1989-syntynyt Esposito, joten onnistunut kierros ja ainoastaan hehkuvan kuuma brawl jäi puuttumaan tarjonnasta. Valoa kiekkotunnelin päässä ja näihin onnen murusiin pitää tällä vähäiselläkin kiekkoälyllä tulkiten tarttua, joten ranteessa oleviin teippeihin perinteisiin arvoihin sitoutumista korostamaan Hockey ja toiseen God (tosin tällä rituaalilla voi vain myös muistaa Brent Sapergian pelaamista joskus Suomessa tai esitellä itsensä lasisilmän poistamisen korvikkeena astuessaan koppiin valmentajana)!

 

[HardCore Hooligan]

Viikon lähdöt paketissa ja ei nyt aivan loistavinta kruunua viikolle, joka sisälsi esim. klassikoksi O:n tappelukartalla nousevan Greenop vastaan DeLory vedon sekä panokset korkealle nostaneet tasonmittaukset McLarenin sekä Klotzin ja Neuberin sekä Soryalin välillä.

Lännessä James McEwan lähdössä mukana ensimmäisen kerran paluunsa jälkeen ja korttiin Chilliwackin 1988-syntynyt Evan Pighin heti matsin alkuun, joten tuntuma vetämiseen kohdalleen ja palyoffseissa taas helmen muodossa asiaan Huntin kanssa.
Medicine Hat saa seuraavaksi vastaansa Red Deerin listan, joten sopivan pelinaamarin löytäneelle putkessa operoivalle John Stampoharille poimittavaksi Cody Esposito ja katse liimattuna kaveriin jo alkulämmöstä.

Leo Jenner siis aktiivisella otteella mukana tapahtumissa O:ssa, mutta jätti uskottavuutta syöden piponsa päähän tuossa Gazdic vedossa Erien ottelijan luovuttua oikeaoppisesti omastaan ja helppona ratkaisuna koutsille vierasmatsissa jätkä kypärä päässään kotimatkan bussissa.
Vahvana näyttönä osaamisesta kuitenkin tuo turhan helpolla syliin pudonnut 20-matsin palkintoloma ja Londonin Shine onnistuneen viime kauden huipennukseksi taisteli kakkosen arvoisesta huitomisesta saman mahtipontisen paketin. Londonille Aliu tuomiolla ansioistaan ja haistelin ainakin London lisää tulevan pottiin, mutta suhteellisen maltilliset neljä matsia ja Branchia ei todellakaan lueta kuin avointa kirjaa.

 

[HardCore Hooligan]

Alkanut viikko on myös runkosarjan viimeinen ja näin viimeiset lähdöt alta pois ennen playoff puristuksia sekä tunnelmaan istuvia hässäköitä. Spits sekä Whalers saattavat kohdata O:n puolella herkkupalassa ensimmäisellä kierroksella ja ryhmät vastakkain runkosarjan puolella vielä tiistaina. Iltaan kolme isoa teemaa: 1. asetelmien haku joukkue-sekä yksilötasolla, 2. Sladokille mahdollisuus palata takaisin Greenopin tai Youngin kanssa, 3. huilannut Yovanic lähtölistalle vääntämään yliotetta Whalersille ja tuomaan sen haetun panoksensa viihdeosastolle.
Toinen lähellä oleva odotusia luova pari on Niagara vastaan Mississisauga ja nämä ryhmät keskinäisessä perjantaina. Tähän tapahtumaan kolme isoa teemaa: 1. asetelmien haku joukkue-sekä yksilötasolla, 2. Tasonmittaus osastolla Neuber vastaan Fletcher alta pois vielä runkosarjaan ja Fletcherille mahdollisuus kohottaa vielä osakkeitaan lähtörintamalla, 3. Tulokas Rinaldolle sauma ottaa OPJHL:stä tuttua roolia ja kolata joku tunnelmaa kohottaen pihalle Niagaran vahvuudesta.
Erien Liambasin oikeaan taas pudonneella Sladokilla panosta viikkoon ja tuohon keskinäiseen myöskin sen puolesta, että hänellä oteltuna 23-lähtöä tähän rupeamaan ja Greenopilla kaksi enemmän. Wolvesin 1989-syntyneellä Marco Maggiolla myös tilillä 23-vetoa ja alla hälyyttävät kuusi matsia lähdöittä, mutta Kingstonin kanssa ainakin kahden lähdön pikkuputkessa operoiva Peter Stevens tarjonnee mahdollisuuden merkintään ja päätöskierroksen Ottawa matsin jälkeen Wolvesilla alkaa kesäloma.
1989-syntynyt Kingston Canadiansin Stevens otti loistavan lähdön Gensin Shea Kewinin kanssa juuri ja toki tämä taideteos itsestäänselvyytenä buckets off lähtö suoraan aloituksesta. Ehdottomasti kauden TOP-5 puristuksia O:n puolella ja kolmikko DeLory, Baldwin sekä Kewin tekevät kyllä Gensin ryhmästä huomionarvoisen panosten kasvaessa.
Hand switching aina osaajan merkki ja toimii tässä pelissä viihdearvoa korottavasti, joten osaajat esiin massasta ja Houndsin 1988-syntynyt Wayne Simmonds ( toki Kewin myös tyylikkästi vaihtoi kättään tuossa Stevens puristuksessa) heitti tällä osastolla hyvää panosta vedossa Rangersin Robert Bortuzzoa vastaan. Hounds vahvoista asetelmista mukaan playoffseihin ja Peluso ehkä haistellen suurimmalla todennäköisyydellä O:n aivan terävimmän kärkipään ottelijoista mukana Rangersin isännöimässä Memorial Cupissa.


Pelikenttää avaten heitän ilmoille kysymyksen ison liigan historian parhaasta iskukäden vaihtajasta lähdön sykkeessä ja tästä vain maalailemaan näkemyksiä asian tuntuessa kotoisalta. Toki vieraissakin voi käydä ja ehdottomasti pukukoppilinjaan ÄO 0:lla ja kiekkohenki 110!

 

[HardCore Hooligan]

Lännessä mahdollista asetelmien hakemista Patsin sekä Moose Jawn välillä tähän viimeiseen viikkoon ja joukkueet mahdollisesti vastakkain ensimmäisellä kierroksella lännen herkkupalassa. Alla tuo kuuma pelikieltoja sekä sakkoja poikinut matsin lopun näytelmä ja lähtö ykköskorttien McLarenin sekä Elderin kesken. Katseet kuitenkin ennen kaikkea Wattin suuntaan ja tuollainen iso mahdollisuus hämmentämisen erikoismiehelle ottaa roolia sekä hämmentää soppaa tulevia koitoksia silmälläpitäen.
Aktiivisuustilastossa Hunt sekä Reich tasoissa 24-merkinnässä ja takana tulee 22-lähtöä kirjauttanut Oil Kingsin Sonne. Tulokkaista Hitmenin Ian Schmautz ottanut 18-lähtöä ja haastaja Blazersin Matt Wray poiminut kasaan 17-merkintää, joten tässäkin oma panoksensa taustalla ja 1990-syntynyt Bobby Schultz osaltaan varaustilaisuuden mielenkiintoisia nimiä Kyle Neuberin takana.

Oma rivini olisi tähän saumaan tämän suuntainen:

Mestari: Stan Jonathan
Oma suosikki: Joe Paterson
Villi kortti: Todd Gill

 

[HardCore Hooligan]

Jos Q:n tilannetta raapaistaan sen verran, että sieltä taitaa varattavaksi isoon liigaan tulla Neuberin jälkeen tai näkökulmasta riippuen ohella ne vahvimmat tappeluosaston tekijät. Neuber 1989-syntynyt ottelija, mutta ajankohtaisista 1990-syntyneistä puhuttaessa jo Q:n varaustilaisuudessa kovalla nimellä sekä kovin odotuksin varattu Gatineau Olympiquesin Travis Stacey saattaa tulla poimituksi. Aktiivisesti poiminut Shawinigan Cataractesin Ashton Bernard saattaa osoittaa todeksi ettei aktiivisuus mene tässä pelissä hukkaan ja jo viime kaudella nimeä itselleen otellut Bernard vetänyt vakuuttavimmalla tasolla näistä Q:n 1990-syntyneistä Staceyn ohella rupeamaa läpi. Otti juuri alkulämmössä yhteen yhden matsin pikkupalkinnon arvoisesti Lewiston MAINEiacsin Danick Paquetten kanssa ja Paquette myös 1990-syntynyt kaveri, joten hyvin Q:n ilmeen mukaista tarjontaa ja tämän ikäluokan suhteen Q:n tulevaisuus näyttää hyvältä.

1992-syntynyt Bladesin Charles Inglis otti siis ensimmäisen merkintässä Moose Jawn Joel Brodan kanssa ja erityisen huomionarvoinen kaveri seurattavaksi tulevaisuudessa. Midget AAA ympyröissä Saskatoon Contactsin paidassa uskottavuustilaston ykköspaikka tähän sesonkiin ja kasaan 194-minuuttia 37-matsissa. Portlandissa avannut 1990-syntynyt Tayler Jordan otti lopulta 190-minuuttia ja toivottavasti operoi ensi kaudella taas WHL:n kehissä.

O:ssa Whalersin 1988-syntynyt Sladok palasi heti takasin ja otti lähdön Spitsin Harry Youngin kanssa. Aktiivisuustilaston kärkinimi Greenop illassa merkinnöittä, joten joten Sladok repii eroa umpeen ja seuraavaksi ohjelmassa Hounds.

Jr.A:n Centralissa Pembroken Eric Selleck otti lähdön Kanatan yli-ikäisen A.J Dopudin kanssa ja ennakoidusti kuuma pari samassa askissa. Uskottavuutta tasokkaaseen kiekkoiltaan luomaan yksi Match (attempt to injure) Kanatan Shayne Thompsonille ja eiköhän tässä sarjassa vielä verestetä muistoja menneestä junnupuolen gooniliigan maineesta.

 

[HardCore Hooligan]

Petesin yli-ikäinen Justin Soryal on tehnyt sopimuksen isoon liigaan Rangersin kanssa ja näin ollen ura jatkuu junnupolun jälkeen ammattilaiskehissä. Aika näyttää mille tasolle ottelijana pääsee seuraavalla portaalla ja tyyliltään mainitusti mittareillani puhtaasti junior league fighter, mutta hand switching mainitusti aina ovia kartalla avaava merkki osaamisesta ja operoinut kyllä hyvällä tasolla O:n ympyröissä kunniakkaassa jatkumossa.

Pats sekä Moose Jaw ottivat iltaansa perustason kolme lähtöä ja Patsin ykköskortti Elder poissa lähtölistalta tästä tapahtumasta. Warriorsilta McLaren sekä Grantham tulessa ja tästä kyllä viihdearvollisesti korkeatasoinen pari vastakkain pelaamaan toisiaan ulos.
1989-syntyneitä kun kartoitin ensi kauden primeikäisiksi ottelijoiksi Spokanen Ryan Letts heitti vahvan panoksen oikeallaan jokin aikaa sitten Chilliwackin 1988-syntyneen Bhungalin kanssa. Tärkeimpänä kuitenkin tässäkin vedossa suoraan aloituksesta matkaan, buckets off ja ensi kosketus keskiympyrässä, joten pohjatyö loistavassa kunnossa pitäen koko kokainaisuuden koossa pahassakin myrskyssä ja järisyttävän korkeatasoista viihdettä tältä osin.
Bladesin Reich kierroksella lähdöittä Broncosin kanssa, joten peli pysyy avoimena ja tulevaisuutta haistellen olisiko uusi naama Charles Inglis tässä nykypäivän mittareilla parhaassa mahdollisessa opissa. Inglisin kautta Bladesin tulevaisuus näyttää hyvältä ottaen huomioon lievästi nukkuneen 1990-syntyneen ennen rupeaman alkua nostatetun Kevin Philpin potentiaalin, joka ensi kaudella sitten kaikessa loistossaan esiin ja keskiympyrässä lähtöjä Bladesin ykköskorttina vaikkapa samanikäisen Cody Wutzken tukiessa taustalla.

 

[HardCore Hooligan]

Jr.B:n WOHL:ssä yli-ikäinen St. Marys Lincolnsin Jeff Silver on ollut tulessa ja koottuna 58-minuuttia 10-matsissa. Sarjassa Londonia vastaan ensin lähtö Kitchener Rangersin varauksen 1990-syntyneen Jamie Commerfordin kanssa ja seuraavassa nimiin misconduct, game sekä gross. Näistä tosin tehtyä työtä ja heitettyä panosta halventaen vain misconduct tilastoihin ja harmillisesti Silverin ulos pelaten London vei tämän sarjan puhtaasti 4-0. Tässä tosin voi vetää esiin tuon kortin loisteliaasta junnukehistä poistumisesta ja laadukas nimi kartalla tämäkin taistelija.
Toisessa sarjassa Tecumseh Chiefs johtaa Strathroy Rocketsia 3-1 ja Strathoyn riveissä operoi veljespari Eric sekä Joey Beauchamp. Näistä 1988-syntynyt Joey otti sarjan kolmannessa matsissa lähdön Matt Rehmanin kanssa ja Tecumsehin vahvuudessa myös aktiivisesti game liigasssa poiminut 1989-syntynyt Travis Brown, joten haistellen lähtölista paikalla finaaleissa veto Commerordin kanssa ja runkosarjaan alla yksi keskinäinen puristus.

Empire B junior C:n kehissä playoffsit myös täydessä käynnissä ja runkosarjan uskottavuustilaston vei nimiinsä jo finaaleita tahkoavan Amherstview Jetsin 1988-syntynyt Justin Evans 182-minuutilla 32-matsissa. Vastassa ryhmällä 2-0 johtava Napanee Raiders ja Jetsin koutsina O:n legenda Mark Major.
Mark Major otteli aikanaan Kingston Raidersin sekä Frontenacksin paidassa ja liikkunut jopa huhuissa puhuttaessa Kingston Canadiansin päävalmentajan paikasta ensi kaudella Mavetyn siirtyessä joko kokonaan sivuun tai ainakin takaisin GM:n ruutuunsa. Mavety toki valmentanut Majoria O:ssa 1989-1990 ja Major edes osana Kingstonin valmennusryhmää 2008-2009 antaisi aiheita nostalgisille muistelutuokioille.

Major nosti esiin tälläisen jopa yöuniakin syöneen ongelman kiekkomaailmasta ja edelleenkin seison ranteet teipattuina tämän listan takana, mutta isken lahjakkaasti keihääni poikki omaan takaraivooni jättämällä Alek Stojanovin (1990-1991 tai 1991-1992) ilman mainintaa ja tämä kaveri todelliselta tasoltaan näitä junnukartan ikuisia ongelmalapsia näistä listauksista puhuttaessa. Tripp on taas ikuisesti kyseenalainen ja jääväämäni Jake Gilmour sekä Steve McLaren heittämällä isossa kuvassa ohi, mutta valonsa sammuttanut Marc Laforge olisi heittänyt koko listan soturit headbuttilla jäihin ja syönyt kirjaimellisesti elävältä keskiympyrässä paitsi mainitun Trippin primekaudellaan 1996-1997.

1. Chris Simon ( 1991-1992)
2. Louie Debrusk (1990-1991)
3. Tie Domi (1988-1989)
4. Matt Johnson (1993-1994)
5. Bobby Babcock (1987-1988)
6. John Erskine (1998-1999)
7. Troy Crowder (1987-1988)
8. Brad May (1989-1990)
9. Mark Major (1989-1990)
10. John Tripp (1996-1997)

 

[HardCore Hooligan]

Windsorin TOP-5 ottelija Greenop aktiivisena viime metreillä ja korttiin vahvalla esityksellä suoraan aloituksesta otetussa lähtöoppaiden mukaisessa vedossa Londonin WOHL:stä taas vahvuuteen tullut 1989-syntynyt Anthony Iaquinto. Greenopilla nyt takana nykyisellään mallikelpoisest 26-puristusta ja vastassa vielä poimittavaksi runkosarjaan Saginawin sekä Rangersin listat.

Erien sekä Sarnian matsissa "Deeds" ja Luke Gazdic ottivat tasokkaan buckets off lähdön pelitilanteesta ja kyllä tällä paketilla vaikka ei suoraan aloituksesta lähtenytkään mennään kauden TOP-10 lähtöjen koriin mittareillani. Gazdic nappasi myös hämmentävästi Game Misconductin otettuaan kaulasuojansa pois ja tilanteenhan tulisi olla itsestäänselvyytenä täysin toisinpäin, joten game kaulasuojaa käyttäville ja ammattilaisliigoissa visiirillä itsensä häpäiseville.
Illassa myös tarjolla Liambasin sekä Sarnian 1988-syntyneen Brett Oliphant buckets off veto pelitilanteesta ja Erien ryhmä kyllä vakuuttavalla pohjalla Peluson poistuttuakin ensi kaudella primeikäisten Liambasin ja Gazdicin kautta. Otters päättää matsinsa runkosarjaan tämän sesongin osalta ja 1988-syntyneen Sladokin poistuessa maisemista eräs tarina ei ainakaan O:n kartalla saa jatkoa, mutta edelleen piikkinä kaudesta tuo Peter Sidorkiewiczin piiloutuminen oman penkkinsä alle silloin vielä Gensin Jarramin kolme maalia iltaan ja tämän tason häpäisystä vähintään selkäänkopautuksilla postinkantajat liikkeelle (jos ei nyt nykypäivän ilmastossa niitä kaikkia nappuloita välittömästi askiin).

 

[HardCore Hooligan]

Jr.A:n SIJHL:ssä myös runkosarjan lähdöt sekä brawlit takana ja kohti huipennusta edetään pareilla Thunder Bay Bulldogs sekä Thunder Bay Bearcats ja toisessa Fort Frances Sabres vastaan Schreiber Diesels. Dryden Ice Dogs ja Fort William North Stars liittyvät kärkiryhminä mukaan myöhemmin ja aikanaan SIJHL:n ykkönen Dudley Hewitt Cupin matseihin OPJHL:n sekä NOJHL:n porukoiden kanssa. Tästä taival jatkuisi vielä Royal Bank Cupin matseihin vetämään Jr.A:n ykköspaikasta, mutta eiköhän puhtaasti haistellen OPJHL:n ryhmä sinne päädy ja hallitseva mestari on Aurora Tigers.
SIJHL:n runkosarjan uskottavuustilaston vei nimiinsä Ice Dogsin Chris Kitt 323 minuutilla 49:ssa matsissa ja toiseksi itsensä taisteli saman yhdeksänneksi läpi Jr.A:n kentän rankatun ryhmän Levi Cifra 297 minuutilla vedetyissä 40:ssa matsissa. Ryhmän yli-ikäinen Keelan Cook ehti pistää pöytään ilmeikkään saldon 144 minuuttia uskottavuutta 13:ssa pelissä ja poistunut jo kaupalla listoilta, mutta vahvuudesta poimintana vielä 141 minuuttia runkosarjaan napsinut Tony Francoeur ja viime rupeamaan vielä Midget AAA kuvioissa Swift Current Legionnairesin paidassa 291 minuuttia 40:ssa tahkotussa matsissa.
Huomiarvossa Ice Dogsin kuitenkin ohittaa Bearcats ja tässä hienon hieno sauma saada tasonmittaus Rory Smithin sekä Steve Natywaryn välille. Listalla myös O:ssa hyvällä tasolla Gensin lähtölistalla 16-vuotiaana otellut Brad Pawlowski ja kuuluu samaan ikäluokkaan Peluson, Neuberin, Greenopin sekä Gazdicin kanssa. Tuossa avaussarjassa Bulldogsin kanssa varmasti myös oma latauksensa luomaan odotuksia ja uskoakseni SIJHL kautta linjaston palkitsee seuraajansa avokätisesti muutamalla viihdearvon korkealle heittävällä hässäkällä panosten kasvaessa.

Lännessä Moose Jawn importti 1989-syntynyt Tomas Karpov polkee kahden lähdön pikku putkessa, joten olisiko kyseessä liian myöhään herännyt halu haastaa Plymouthin Sladok kauden vakuuttavimman importin tittelistä vai puhtaasti pari onnekasta iltaa? Tänään ohjelmassa Broncos ja isojen kalojen takana uiskeskellen kunniakkaasti tasolle kolme kolmeen.
Bladesilla ohjelmassa kierroksella Prince Albert, joten lapulle lähtöjä kipeästi aktiivisuuskisaan tarvitseva Mike Reich ja Raidersilta hyvää sisääntuloa tehnyt Cole Penner. Viimeksi suoraan boksista asiaan ja tällä kertaa Reich rähinäperinnettä ammattiylpeydellä vaalien voisi jatkaa hommaa vielä boksissa.
Tigersin 1990-syntynyt John Stampohar jäi putkessa tasolle neljä kolmeen, mutta heräämistä ei pidä hukata ja tänään heti nälkäisesti tappajan otteella kiinni lähtöön illassa Lethbridgen kanssa. Giantsin Huntilla poimittavana taas Prince Georgen lista ja 1989-syntynyt potentiaaliseksi kiistatta laskettava Garrett Thiessen tästä merkintänä mukaan aktiivisuustilastoon.

Aikakausia toisiinsa yhdistäen ja kauemmas viihdetarjontaa rajoittavista moraalioppaista pyrkien on todettava horjumattomana kiekkototuutena, että aina sankaritekoja luovassa pimeydessä polkenut Paul Higgins olisi kyselemättä oikeaoppisesti pelin luonteen mukaisesti keihästänyt Laforgea silmään pelin avauksena ja kirjaimellisesti sytyttänyt tämän tuleen keskiympyrässä villissä rituuaalissa.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa aktiivinen kierros ja palkitsee kuin biitinvälittäjän auton kurvaaminen pihaan. Spitsin Greenop varmistelee ykköspaikkaaansa ja kierroksesta irti merkintä Saginawin yli-ikäisen Jarramin kanssa, joten kaudesta kasassa 27-puristusta ja Plymouthin Sladok omassa illassaan merkinnöittä.
Wolves mukana perustason ylittävässä neljän lähdön illassa Kingstonin kanssa ja 1989-syntyneelle Marco Maggiolle merkintä irti illasta. Herkkupalana kuitenkin Kingstonin ykköskortin 1989-syntyneen aktiivisella otteella tapahtumissa mukana olleen Stevensin sekä Wolvesin Tyler Sheldraken lähtö. Sheldrake myös näitä 1989-syntyneitä ja tie kuljettu OPJHL:n kautta, mutta tasonnostolla kolkuttelemaan ensi rupeaman aikana primeikäisenä ottelijana TOP-10 tason ovia ja muodostaa näillä mentäessä mainitun Maggion kanssa Wolvesiin hyvän parivaljakon lähtörintamalla ensi kauteen.
Niagara sekä Missisisauga ja London sekä Erie tarjosivat bongattavaksi kolmen vedon illat ja Londonilta Anthony Iaquinto tulessa toe-to-toe maestron Liambasin kanssa, joten heti pyörän selkään tuon aloituksesta otetun yksipuolisen Greenop lähdön jälkeen ja hakisiko ilmeellään vakipaikkaa Knightsin ottelijaksi ensi sesonkiin. Niagaralta Fletcher sivussa, joten ei isoa lähtöä illan ohjelmassa ja asetelmien hakemisessa 1990-syntynyt tulokas Rinaldo tosin ainakin tilastollisesti vastasin huutoon. Matsin loppuun aikaan 60.00 slashing, instigator, fighting, misconduct sekä game, joten peruspalkinto aikankin tulossa tehdystä työstä ja toki Branch voi aina yllätyksenä heittää tuon bullying korttinsa pötään.
Coltsilta tulessa 1991-syntynyt tulokas Kyle Clifford ja kortiin muistoksi tapahtumasta Bramptonin 1989-syntynyt Luke VanMoerkerke. Hyvä merkintä tulokkaalle ja aktiivinen kaveri kyseessä, josta voisi haistella tulevaisuuden yli 20-lähdön poimijaa O:ssa ja edellinen merkintä tuo samanikäisen Petesin Zack Kassianin kanssa otettu uskottavuus pisteet korkealle heittänyt buckets off puristus keskiympyrässä suoraan aloituksesta.

Lännessä helppona Reich vastaan Penner osui ja Reichille tästä mukaan rupeaman 25-lähtö kirjanpitoon ja kierroksella kilpakumppani Giantsin Hunt merkinnöittä. Rocketsin McEwan myös haki tuntumaa lämpöisessä illassa ja vastakkaisesta kulmasta tuleen tässä Tri-Cityn Shaun Vey. Taustalla Moose Jawn importti Karpov ei lähtötelineisiin itseäään asettanut, mutta ei myöskään liene kaverin ensisijaista työtä joukkueessa ja tästä taas linkki tuohon Sonmorin molemmin päin toimivaan kiekkoviisauteen.
Helmenä kuitenkin Tipsin sekä Seattlen keskinäinen näytelmä, jossa tarjolle nautittavaksi brawl ja viihteenä toimii kuin Wayne Van Dorp pelkällä läsnäolollaan. Ensin suurena yllätyksenä Kyle Beach pihalle ajostaan Benn Olsoniin, sitten rähinäperinnettä vaalien 59.55 ohjelmassa hässäkkä ja vielä tasaisena laskuna Eric Englishin sekä Brendan Dillonin veto aikaan 59.58. Savun laskeuduttua tarkemmin asiaan ja Beach nerokkaaseen saumaan game taskussaan odottelemaan palintoaan.

 

[HardCore Hooligan]

SIJHL:ssä Steve Natywary tulessa sarjan toisessa matsissa ja vastassa kokenut Jr.A-tason ottelija yli-ikäinen Eric Hoflen. Bearcats johtaa sarjaa 2-0 ja tänään kolmas näytelmä, joten lauantai-illan kiekkohuumassa kaikki on sallittua ja kaikki tuki Bearcatsin etenemiselle SIJHL:n ykkösenä kohtaamaan St. Michaels Buzzersin. Tilattuina pareina tuolloin Natywary vastaan Smith ja Pawlowski vastaan 1989-syntynyt O:ssa muutaman ottamassa käväissyt Nick Ciampini.
OPJHL:ssä Buzzers Markham Waxersin kanssa tasoissa 2-2 tähän saumaan ja Smith sivussa edellisestä tappiollisesta väännöstä, joten seuraavaan sunnuntaiksi lähtölistalle ja tämä sarja todella kaipaa lähtöä Steve Hardingin kanssa. Tämän sarjan voittaja kohtaa Wellington Dukesin ja jatkossa myös Aurora Tigers sekä Oakville Blades, joten lähtöbongarina, helmetless bileiden organisaattorina, Bobby Schmautz fan clubin jäsenenä ja ranteitaan omaksi ilokseen teipaavana biittihuulena toivon Buzzersin vievän koko potin OPJHL:ssä ( tai toisin mennessä vaihtoehtoisin Markhamin).

Jr.A:n Centralissa hallitseva mestari Pembroke painoi jatkoon suoraan 4-0 Kanataa vastaan ja mitään varsinaisia goonikiekon muisteloita ei askissa tarjottu tuon mainitun matsin jälkeen. Centralin mestari taas ensin Fred Page Cupiin Quebec AAA:n sekä MJAHL:n ykkösryhmien kanssa ja tulevia lähtöjä silmälläpitäen harmillisesti yli-ikäisen Q:ssa hyvällä tasolla otelleen Kirk Forrestin Halifax Wolverinen jo ulkona. Sama kohtalo viime kaudella vahvan rupeaman Q:n askeissa otelleen yli-ikäisen Corey Garlandin Monctonin kohdalla ja pari mielenkiintoista nappulaa näistä maisemista siis poissa laskuista.

O:ssa Londonin Iaquinto rakennellut putkea ja osoittanut hyvää ilmettä viime kierroksilla, joten nälkää löytyessä iltaan kortiin Owen Soundin Lane MacDermid ja Owen Sound päättää kautensa runkosarjaan. MacDermid ei ehkä loistokkainta rupeamaa läpi ottele ja aktiivisuus totutusti pelastaa paljon, mutta ennen kaikkea kunhan ottaa jatkossakin buckets off lähtöjä suoraan aloituksesta uskottavuutta ei horjuta se lähdön epäolennaisempi puoli.
Lännessä Blades sekä Prince Albert uusinnassa ja olisiko lähtörintamalla uusinnassa pari Reich vastaan Penner? Oil Kingsin yli-ikäinen Sonne viimeisiä kertoja WHL:n kaukaloissa ja vastassa ennen kesälomaa vielä Red Deer sekä Lethbridge, joten toivottavasti näemme vielä Sonnen tositoimissa ja OIl Kings heitti joukkuetasolla nykymittareilla ihan mallikelpoisen kauden viihdeosastolla.

 

[HardCore Hooligan]

O:ssa Londonin 1989-syntynyt Anthony Iaquinto tulessa Owen Soundin vahvuudesta 1990-syntyneen Spencer Metcalfen kanssa ja kaveri päätti rupeaman runkosarjan osalta mukavaan kolmen lähdön putkeen. Ensi kaudella aktiivissuuden säilyessä Knightsin kakkos-tai kolmoskorttina rakenteessa lähtöjä 15-20 kauteen ja hyvin joukkueelle sitoutunutta tukea Londonin tulevalle ykköskortille. Loukkaantuneen Shinen paikka saattaa olla yli-ikäisenä tiukassa ja toivottavasti jostakin tilaa terävimmillään todella nälkäiselle poimijalle O:n kartalta löytyy. Muuten turhan harmaan kauden jälkeen poistuminen ja olisiko tie tuon yleisesti kuljetun kaavan mukaisesti ensi kaudella Gens?

Lännessä aktiivinen kierros ja lämmittää mieltä kuin Glen Cochranen tuliset lähdöt talvipakkasessa. Sonne jätti surutunnelmissa jäähyväisiä Rebelsin mielenkiintoisen 1990-syntyneen Cass Mappinin kanssa ja tämä kaveri tulee Sonnen poistuttua tulevina sesonkeina nousemaan nimenä massasta esiin ainakin 10-15 otetun lähdön tasolla.
Hunt repi irti lähdön Blazersin tulokkaan Matt Wrayn kanssa ja Mike Reich taas omassa illassaan lähdöittä Cole Pennerin kanssa. Matt Wray otti kaksi puristusta tähän perustason ylittävään neljän lähdön iltaan ja samalla tasolla toisaalla operoi Brandon Wheat Kingsin 1988-syntynyt hyväntason ottelija Matt McCue.
Giants kohtaa vielä Chilliwackin ja pahat uhkakuvat visiireille pidetystä puolustuspuheesta nousevat jo taivaalle, mutta ryhmät saattavat kohdata vielä panosten kasvaessa ja aktiivisuustilaston kannalta Reich on kauden lähtönsä poiminut. Koko liigan ykkösiskijä Moose Jawn yli-ikäinen McLaren taas runkosarjan päätteeksi tulessa vielä matsin loppuun Broncosin 1988-syntyneen Zack Smithin kanssa ja Smith ensi kaudella yli-ikäisenä WHL:sssä otellessaan potentiaalisia TOP-10 tason tekijöitä lähtörintamalla.

 

[HardCore Hooligan]

Kyllä se on niin, että Giants sekä Bruins avaavat vastakkain ensimmäisellä kierroksella ja iso sauma hakea asetelmia päätöskierroksen matsissa tänään. Toki illan tärkeimpänä seikkana tuo totuus, että Hunt tarvitsee aktiivisuustilastossa lähdön ja kaveri siis koko ajan askiin poimimaan merkintää. Perusoturi Reichin kanssa tasoissa 25-merkinnässä ennen Giantsin viimeistä matsia ja edelleen heittelen ranteet teipattuina uskoni mukaisesti, että visiirillä häpäisee aina itsensä ja pilkkaa törkeästi peliä ellei muutenkin vedä kautta linjan mikkihiiri-lippiksellä.
Kahdeksat sakot joukkuetasolla loisteliaasti napsinut Pats ei valitettavasti kohtaa Moose Jawn vahvan rakenteen ryhmää ensimmäisellä kierroksella ja Pats avaa Broncosia vastaan Warriorsin kohdatessa Hitmenin.
Tipsin Beach otti näpäytyksenä yhden pelin Olsoniin kohdistuneesta ajostaan ja Tipsille myös joukkueena sakot Seattle matsin brawlista. Savun laskeuduttua korjauksena English kohtasi Seattlen vahvuudesta Isak Quakenbushin ja brawlista kauden kolmannen game misconductin taistellut Jonathan Harty myös poimi näpäytyksenä tuo yhden matsin pikkupalkinnon. Ryhmät samassa askissa taas tänään, joten Beach myös vahvuudessa ja aina huikealla arvaamattomuuspotentiaalilla viihdeosastolla varustettuna. Haistellen tähän veto kuitenkin pelin sisäisten lakien pohjalta Englishin sekä Olsonin kesken heti alkuun ja isoksi kalaksi Olsonilla nyt hyvin tasan 20-lähtöä otettuna tähän rupeamaan.

SIJHL:ssä yhden lähdön tapahtuma Bearcatsin sekä Bulldogsin kesken ja Natywary johtaa 3-0 tämän jälkeen, joten tänään apuja OPJHL:ssä St. Michaelsilta ja Rory Smith 3-2 johtoon.

 

[HardCore Hooligan]

Viikko lähtörintamalla takana ja runkosarjat WHL:n sekä O:n osalta ohi. Muutamat hehkuvan kuumat brawlit, jätkiä sisään ylimääräisinä yli laidan, parit vakuuttavia palkintoja poikineet henkilökohtaiset suoritukset, paljon buckets off lähtöjä oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja isossa kuvassa ajan virrassa Pats oli Pats sekä Blades oli Blades.

Hunt päätti vahvasti ja vei aktiivisuustilaston nimiinsä. Viimeisestä neljän lähdön perustason ylittävästä haltuun merkinnät Bruinsin Bhungalin sekä sekä mielenkiintoisen 1990-syntyneen Liam Darraghin kanssa. Darragh heräillyt kevätpuolella ja tätä tietä kulkien ensi kauteen ainakin 10-15 lähtöä tilille. Aivan ei uumoiltuun viiteen lähtöön päästy, mutta panosten kasvaessa ilman Wattiakin brawl on taattu ja tätä uskoa ei syö edes Philadelphia Flyersin paidassa visiirillä vetävä kanadalainen pelaaja.
Tipsin Eric English tulessa ja vastassa nyt Dillon Seattlen vahvuudesta. TOP-3 Olson vei lännen uskottavuustilaston tämän kauden osalta nimiinsä ja kasaan 266-minuuttia, joten aina tässä pelissä tavoiteltu 300-minuutin rajapyykki jäi saavuttamatta ja varaamattoman Olsonin liikkumista mielenkiintoista seurata kesän aikana.

O:ssa Marco Maggio otti kauden viimeisensä ja korttiin muistoksi illasta Ottawan 1989-syntynyt Julien Demers. Maggion kohdalla voidaan puhua kauden onnistujasta ja aktiivinen ote touhuun läpi sesongin, joten tästä ensi kaudella kohden 30-merkinnän rajaa ja nyt tulokaskorttiin kasaan mukavat 25-puristusta.
Spitsin Greenop vei aktiivisuuskuninkuuden 27-lähdöllä ja uskottavuustilaston otti korvikkeena nimiinsä Whalersin importti Sladok 223-minuutilla.

Esirippu on myös lopullisesti sulkeutunut Oil Kingsin Sonne osalta ja ei koskaan avautunut tilatulla tavalla runkosarjan suhteen Whalersin Yovanicin kohdalla. Juuri värikylläisiä roolinottamisia viihdeosastolla peli sekä bongaaminen kaipaisi lisää nykypäivän harmaudessa muistona menneistä ja toki bench clearing brawl aina se unelmien ylimmäinen kohde kiekkomaailmassa pelaamaan tai bongaamaan lähdettäessä.

Markham vei OPJHL:ssä lähdöttömän ja johtaa 3-2, joten ei positiivisinta viestiä viikon avaukseksi ja en nyt sentään syyttäisi pelin rakenteisiin pesiytyneiden salakavalien visiirinaamojen salaliittoa tästä Markhamin ollessa se toinen huomionarvoisen listan ryhmä vielä vetävistä.