Who's the boss?
Kanadan pelissä piste itselle silmään että nimimiehiä oli laatikko täynnä, mutta selkeä pomo puuttui kentältä. Itse asiassa Kanadalla on seuraavanlainen historia näissä isoissa peleissä (parhaat mukana):
1972 Summit Series - Espo liiderinä, niukka voitto
1976 Kanada Cup - Kanadalla ehkä suhteellisesti kaikkien aikojen joukkue, voitto
1981 Kanada Cup - Sukupolvenvaihdos menossa, tappio 1-8 Neuvostoliitolle finaalissa
1984 Kanada Cup - Väinöstä alkaa sukeutua Kanadan pomo, mutta joukkue on jakaantunut Oilers/Islanders-klikkeihin. Turnaus menossa pahasti penkin alle, mutta lopulta Kanada voittoon Ruotsista
1987 Kanada Cup - Gretzky ja Lemieux parhaimmillaan, Kanadalle voitto
1991 Kanada Cup - Gretzky johtaa Kanadan voittoon
1996 World Cup - Gretzkyltä alkaa vauhti loppua ja Lemieux on sivussa, USAlle kultaa
1998 Nagano - Gretzky alkaa olemaan passé, joukkue hajanainen, Lindrosista toivotaan johtohahmoa, mutta tuloksena tappio pronssiottelussa
2002 Salt Lake City - Kanada konttaa alussa, mutta tiivistyy turnaukseen edestestä. Joukkueen isähahmo on paluun kaukoloihin tehnyt Mario. Kultaa.
2004 World Cup -Lemieux isähahmona, kultaa Kanadalle. Kanada kuitenkin vaikeuksissa sekä välierässä että finaalissa.
Jotenkin tuntuu että joukkueessa on jonkinlainen johtajuusvaje. Johtotyyppejä kyllä on, mutta kukaan heistä ei ole toistaiseksi noussut hahmoksi jonka pystyisi nimeään Kanadan sieluksi. Nyt tuntuu kuin kentällä olisi neljä kovaa kakkosketjua, mutta selkeä ykkönen puuttuu.
Luultavasti Pat Quinn oletti että turnauksen aikana joku ottaa johtajan viitan, mutta pian alkaa tulla kiire. Toinen asia joka Kanadalla on hakusessa on maalivahtipeli. Brodeur näyttää olevan hiukan epävireessä ja Loungo on varmasti huippuveska, mutta onko hän suurten voittojen mies vai jatkuuko NHL:sta tuttu tyyli, huipputorjuntoja häviävän joukkueen takana.
These questions and many more will be answered during the commencing week.