Eipä ne sossu tantat osaa poikki laittaa ryyppyä.
Mutta saa pari pilleriä kouraan, jolla olo edes hitusen helpottuu ja ehkä saa nukuttua seuraavana yönä. Tietty ensin pitää olla se halu, mikä sulla vissiin jo on.
Mä tinttasin kahdeksan päivää ja ihmeellisesti koko ajan oli tosi hyvä olo. Yhdeksäntenä sitten se iski ja vissiin välitti jonkun tiedon aivoihin. Viinapiru oli poissa ja sielu sai rauhan. Kolmessa krapulapäivässä sitten selvisin. Ehkä joku 14+12+10 kaljaa vedin tai jotain. Toi tyyli sopii mulle. Kaikki ei välttämättä pysty.
Mahdollisimman pitkään on juomatta, jos vaan ei ole liian huono olo. Tietty jos aamupäivällä hakee kaupasta pari kaljaa niin se loiventaa laskua ja ne illan kaljat on helpompi käydä ostamassa, millä saa sitten ehkä vähän untakin. Se on yhtä helvettiä jos illalla on kauhea olo eikä pääse kauppaan. Pultsareita ja pullonkerääjiä sitten Alepan nurkilla metsästämään että viitsitkö hakea mulle muutaman, saat itelle yhden.
Ekana tai tokanakaan päivänä ei vielä välttämättä pääse nollille, mutta sitten kun pääsee on jo voiton puolella ja kaikki on plussaa. Seuraavaksi totuttelee iltakaljoihin että saa nukuttua pari seuraavaakin yötä. Tai sitten vaikka sinne avokatkolle. Siellä ei saarnata, ei maksa mitään eikä jää merkintää terveystietoihin.
Magnesiumia ja b-vitamiinia, mineraalisuolaa veteen ja eikö Samarinissakin ole jotain hyödyllistä tohon. Noin neste imeytyy paremmin. Ekoina krapulapäivinä mua ei yleensä janota ja jos väkisin juo niin se tulee heti läpi. Kusi on kirkasta ja tietäähän sen jo matkalla vessaan kun on pökkeröinen olo. Ilman krapulaahan noita aineita ei edes huomaa. Kahvia tietty kannattaa vältellä ja saunaakin.
Hitto pitäis kirjoittaa kirja: Alkkiksen ABC. Näin selviät ryyppyputkesta kolmessa päivässä.