banaaninviljelijä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
No onpas hilijaanen ilta täällä. Eipä mulla sit varmaan muuta.
No jutellaan sitten täällä yksistään. Hei kaikki, tää ei oo enää kivaa. Tulkaa esiin.
Eikö edes mielikuvitushahmo vastannut sun huutoon? No, vedä paripäivää lisempää, niin eiköhän sieltä joku taruolento ala juttelemaan.
Niin, hiiohoi vaan. Itepähän tiedän.
No kokeillaan nyt sit uuestaan. Onko täällä ees yhtään taruolentoa? Ääh! Vittu pitäkää tunkkinne.
Vittu. Pieni sana, Italiaine taksi lafka, siin' fitutuksen aihetta kerrakseen.
ps... Millanen tunkki...
No semmonen tunkki. Aivan ihqua, mä en ole täällä tännä ihan yksin. Mitä pahan jerkku-sedän iltaan?
Nyt jere saatana. Sähän oot kännissä, kun ees känninen kaveri ei ymmärtänyt ensimmäistäkään sanaa. :D
Lost in translation...
Koitahan tsempata, aakkoset palaa hiljalleen mieleen. onko sulla mitään musiikkia, joka sopisi tähän yhteyteen?
Niin on asia (lähde: empirismini, tässä vain 5 % provoa mukana höysteenä ja 25 % tietämättömyyttä) että Oulussa niitä kyllästyneitä katseita riittää. Hämmentävää kohdata vaikkapa rovaniemeläisiä. Alati katsekontaktoivat hymyillen. Eivät toki hekään aivan joensuulaisia sentänsä ole piirillä navankaan.myyjien kyllästyneet katseet jääneet unholaan
Sama meininki. Tosin, kohta pokeri jää unholaan, C2H5OH vie, ja KKK. Ja mikä tahansa. TV1:n "Salatut kadut" tietenkin juuri nyt. Eihän elämässä parempaa olekaan.Kahva edellä kohti pokerista kalsarikänniseikkailua
Ottakaas vaan Freddie se poika Ateenaan. Pohjoisen sympaattinen pikkuseura on juhlinut jo ihan riittämiin. Ja iltaa muutenkin.
Juu, tuli K-suomalaista lueskeltua 80-luvulla, kun muutaman vuoden asustelin siinä 70 km päässä. Ei se sen paskempi kai ole kuin tuo Laakkosen autokauppiassuvun pää-äänenkannattaja, Karjalainenkaan.On täällä Ateenassa älyllistäkin elämää vaikka sitä ei paikallista sanomalehteä lukiessaan välttämättä aina uskoisikaan.
Olin tuossa 1990-luvulla Harjun kentällä kisailemassa S/M-tasolla. Havaituksi tuli senmoisen seikka, että Jyskän valitsin silloin parhaaksi paikaksi elää ja voida. Kärkipäässä vieläkin onpi, tosin ei kärjessä. Keltinmäessä yövyinkin pari vuotta tuon päätelmän jälkeen, tosin, se ei viihtyvyysasiaan liittynyt kuin sattuman kulkuteitse. Noh, kerrotaan nyt, oksensin silloisen anoppini vesisänkyyn sillä kertaa. Emme nähneet tuon V.O.A:n kanssa sitä ennen, emmekä sen koommin.On täällä Ateenassa älyllistäkin elämää vaikka sitä ei paikallista sanomalehteä lukiessaan välttämättä aina uskoisikaan.