Helvetti, onko jotain tuoretta ketjua mitä maailmanmestaruus sinulle merkitsee? Kuuntelen Alan Jacksonia ja vaivun muistoihin vanhoista kisoista ennen kuin itse lähdin paikan päälle. Wikipediahan näissä auttaa, ei tarvitse sentään mitään varastoja tai vinttejä lähteä koluamaan.
Se vuosi 1994, Mika Nieminen ja se rangaistuslaukaisu. Ja se tappio. Tietyllä tavalla olin tyytyväinen tappioon, koska enhän olisi päässyt juhlabaariin 17-vuotiaana, velipojan kämpillä oltiin ja koko noin kuuden hengen seurue oli minua vanhempia. Vuotta myöhemmin olin jo täysi-ikäinen ja poket vain nyökyttelivät sisään.
Mutta aloitin kuitenkin vuodesta 1992. Olimme turnauksessa, mutta pelien välisellä tauolla otin isältä auton avaimet ja istuin autoradion ääreen. Jarkko Varvio. En tunnistaisi kadulla tai muista edes kuulleeni mitään haastatteluja. Mutta se maali.
Niin ja joo 1991 kotikisoissa tuli oltua parissakin pelissä Nordiksella. Hieman hävittiin siinä kohtaa ja aika raskaasti.
(Neuvostoliitolle 0-3 ja huomiselle finaalivastustajalle 3-5)