Ei poistanut Paasilinnan lukeminen tuossa aiemmin napsetta, joka suusta huuteli liian kovaa. Nukahdin Arton viereen ja tajusin, että edelleen napsuu. Mennään ajassa kuusi viikkoa taaksepäin...
Loppiaisen jälkeen seisoi kansalainen FNM kylpyhuoneensa peilin edessä. Naama ja vartalo olivat kuin kaljulla Vesku Loirilla. Näky ei ollut kaunis. Silloin FNM tajusi, että koska hän ei ole kuuluisa läski, täytyy asialle tehdä jotakin. Tämä tarinamme antisankari, todellinen nahjus, aloitti terveellisemmän elämän. Hän söi terveellisesti, urheili päivittäin ja oli jopa ilman alkoholia. Kaikki tämä sujui erinomaisesti, kunnes hän tänä kyseisenä aamuna erehtyi vilkaisemaan kalsarikänniketjua. Tuo jatkoajan hirviö oli edellisenä iltana herännyt pitkästä unestaan, ja yli kymmenen kiloa laihtunut tarinamme päähenkilö koki liian polttavaa kaipuuta tuossa ketjussa esiintyvien ystäviensä, mutta ennen kaikkea suurimman ystävänsä alkoholin pariin. Kaupasta haki tuo kuntoaan kohottanut entinen ihmisraunio, nykyinen ei-niin-ihmisraunio, keskiolutta ja pelkää toleranssin olevan kuin 15-vuotiaana.
