Vahva päivä takana. Iltapäivällä kuitenkin heikotti, kun olin käymässä Keskisen kyläkaupassa, jossa vallitsi 200 prosentin suhteellinen kosteus, junttien kvanttisingulariteetti, hienhaju ja vauvan äärimmäisen kimeä, äänekäs märinä. Kävelin vähintään maailman vittuntuneimman näköisenä miehenä kirjaosastolta lähimmälle ulko-ovelle maksamatta ostoksiani. Tosin niitä ei ollut. Ei ollut rahaakaan. Siitä huolimatta rahani riittivät 18 lonkeroon, joista yli puolet on päässäni ja kusena Töysän kunnan viemäriverkossa. Kaikki tyynni, olen kalsarikännissä, mitä on pidettävä aivan äärimmäisenä primariteettina.