Kallista... elämä on!

[Footless]

Vuonna 2001 tienasin noin 8500 markkaa bruttona, nyt palkkani on alle 2000 euroa bruttona. Vuonna 2001 viikonlopun ruokaostokset sai satasella helpostikkin, niin saa nykyäänkin, mutta palkkani on numeraalisesti 6500 vähemmän. Miten minun pitäisi pystyä elämään yhtä leveästi kuin silloin? Ei vaan mitenkään ole mahdollista. Nim. elän nykyään ilman rahaa, oikeasti.

Tuolta löytyy kivasti kerättynä ruokakorit 2001-2010. Voi vähän muistella että mitä ruoka milloinkin on maksanut ja mitä milläkin on saanut.

 

[wundermann]

Niin ja mediaani on muistaakseni n. 300€ vähemmän. Ja tässä on kyse palkansaajista ainoastaan. No yhtä kaikki jos taloudessa on esim 2600€ ja 2900€ brutto ansaitsevat ihmiset niin aika mukavasti pitäisi pystyä elämään. Ehkäpä jopa ostaa pizzaakin.

Edit: mutta henkkoht olen vakuuttunut siitä että vähälläkin tulisi toimeen jos vain jättää turhuuksia pois vastaavasti. Vastuullinen duuni tuo hyvää liksaa mutta vie paljon myös vapaa- aikaa jota täytyy sitten kompensoida kotihommien ulkoistamisella pahimmillaan (siivous etc...). Ja jos nyt oikein pitäisi säästää niin ruokakorin hinnassa voi saada ihmeitä aikaan ostamalla pelkästään tarjousruokaa. Niin ja sillä 6€ tuopilla saa 240 lautasellista Elovena-kaurapuuroa (niille jotka muistavat 1980-luvun mainoksen).

Omat ja kihlatun yhteenlasketut bruttotulot on jotain 4200e/kk. Me pystytään elämään ihan mukavaa keskiluokkaista elämää Helsingissä noilla tuloilla. Vain autoa ei oikeen voi hankkia, tai kai senkin sais järjestymään, mutta ei oo oikeen tarvetta.

 

[sampio]

Saako keskivertoduunari todellakin yli 3,000 euroa kuussa palkkaa? Siis ihanko oikeasti? Myönnän, etten oikein ole kartalla näissä palkka-asioissa.

Vaille kolmetonnia on keskivertopalkansaajan tulot, joten melkein 20000 markkaa se tekee. Tosin Footless on oikeassa siinä, ettei kuutosta voi käyttää enää kertoimena inflaation vuoksi, mutta otin vapauden soveltaa sitä, koska näissä hintojen ihmettelyissäkin tunnutaan surutta laskettavan niin.

Mutta joo, ehkä 15000 markkaa olisi lähempänä. Jumankauta, insinöörin tulot!

Kyllä, tiedän, että ruoan hinta on noussut vuosien saatossa. Mutta markasta on aikaa kohta jo kymmenen vuotta, joten maalaisjärkeä mukaan.

Meillä tulee tilille kuukaudessa yhteensä reilu 4000 euroa. Siitä lyhennetään kämppää ja autoa, sekä eletään nelihenkisessä perheessä. Silloin tällöin ostan jotain turhaa ja lapsillakin on leluja ynnä yleensä hyvät vaatteet, kuten myös itselläni. Ulkomaanreissu meni kyllä pahasti Visan kintuille, mutta muuten normaalielämä sujuu noilla tuloilla Etelä-Suomessa suhteellisen hyvin. Jos kämpän pitää olla täynnä kulutuselektroniikkaa, auton korttelin hienoin ja viikonloppuisin juostaan menoissa, niin sitten pitää tienata jo ihan hyvin, jos meinaa muksutkin elättää.

 

[Jymäkkä]

Ja jos nyt oikein pitäisi säästää niin ruokakorin hinnassa voi saada ihmeitä aikaan ostamalla pelkästään tarjousruokaa. Niin ja sillä 6€ tuopilla saa 240 lautasellista Elovena-kaurapuuroa (niille jotka muistavat 1980-luvun mainoksen).

Just näin, juuri tällä viikolla tais olla teksti-teeveessä uutinen, että suomalainen 4 hengen perhe käyttää ruokamenoihinsa 300 € VIIKOSSA. Mitä helvettiä ne ostaa, kaiken valmiina, vai? Meillä on juuri tuollainen 4 hengen perhe, ja jotain 600 € on kuukausittaiset ruokamenot, vaikka ihan hyvin syödään ja joka viikonloppu ja joskus viikollakin tulee osteltua kaikenlaista turhanpäiväistä herkkua ja namia. Ja tämä on vasta puolet tuosta keskiarvosta? Tosin ulkona syödään harvemmin, mutta tuskin se tuota eroa selittää keskimääräiseen perheeseen kuitenkaan. Me valmistetaan pääsääntöisesti ruoka itse, eli siinäkö se syy? Olen kyllä luullut, että useimmat tekevät samoin...

 

[Sphinx]

Vuonna 2001 viikonlopun ruokaostokset sai satasella helpostikkin, niin saa nykyäänkin, mutta palkkani on numeraalisesti 6500 vähemmän.

Tosiaan varmasti saa kassaneidiltä jotain takaisinkin jos satasen setelillä maksaa viikonlopun ruokaostokset. Ostaahan satasella nyt melkein koko kuukauden ruuat, kolmen viikon ruuat nyt ainakin.

 

[sampio]

Meillä menee noin satanen neljän hengen taloudessa ruokaan viikossa. Toki lapsemme ovat vielä pieniä, mutta silti joku 300 euroa kuulostaa aika kovalta. Eikä meillä todellakaan vedetä pelkkää tarjous Edamia ja halvinta kahvia, vaan olen aika tarkka monista perustarvikkeista jääkaapissamme. No, ei se multa toki ole pois, että muut käyttävät tuon verran ruokaan rahaa, ja hienoa se on varsinkin silloin, jos koko summa menee oikeasti laadukkaaseen ruokaan. Luulen vain, että tuokin summa sisältää aika paljon kaikenmaailman olevinaan edullista kuraa.

 

[mixu]

Jos perheessä on vaikka kolme urheilevaa poikaa ikäluokissa 13-17 niin hehän syövät moninkertaisesti sen mitä kolme 1-3 vuotiasta tyttöä. Ei perheen koko pelkästään mitään kerro. Yleensäkin lapsien kulut lisääntyy järkyttävästi kun ollaan yläaste iässä.

 

[sampio]

Tottakai teinipojat vetävät hevosen annoksia, kokemusta on omastakin takaa. Mutta vähän vaikea ajatella, että esimerkiksi meidän viikottaiset ruokakulumme olisivat kymmenen vuoden päästä kolminkertaiset, kun jo nyt tuohon sataseen mahtuu aika paljon ilmaa.

 

[DAF]

Näin vuonna 2010 olisi tietysti hyvä pitää mielessä, että siitä markka-ajasta on jo kahdeksan vuotta, pian yhdeksän. Inflaatio aika hyvin on vaikuttanut noihin muunnoksiin, niin tuolla 5,95 kertoimella noita on aika turhaa pyöritellä. Tällä hetkellä oikea kurssi olisi kai jotain 5,25. Eipä se nyt suurta eroa kai noihin tee, mutta ihan periaatteesta.

Myös tosiaan se ansiotason muutos on hyvä huomioida aika tarkkaan. En minuutin googlella löytänyt pelkän euroajan muutosta, mutta vuodesta 2000 palkansaajien ansiotaso on noussut 45,5% (lähde: http://www.stat.fi/til/ati/2010/03/ati_2010_03_2010-10-15_tau_011_fi.html). Tuohon huomioiden se, että 2001 oli ns. minilama on todettava, että euroajalla ansiotaso on noussut keskimäärin ainakin sen 40%, ehkä hieman enemmänkin. Täysin joutavanpäiväistä siis laskea mitään markkalukuja ja vertailla niitä yhtään mihinkään.

Ja kyllä, ennenkuin joku tähän tulee nillittämään että EIPÄ OLE MINUN PALKASSANI MOISTA KASVUA NÄKYNYT on nyt pakko todeta, että se on jumalauta keskimäärin. Jollain kasvua vähemmän, jollain vieläkin enemmän. Jollain ansiot ovat pienentyneetkin.

 

[Everton]

Ja kyllä, ennenkuin joku tähän tulee nillittämään että EIPÄ OLE MINUN PALKASSANI MOISTA KASVUA NÄKYNYT on nyt pakko todeta, että se on jumalauta keskimäärin. Jollain kasvua vähemmän, jollain vieläkin enemmän.

Aina pahempi. Sie saatanan kekkuli olet sitten saanut minunkin palkankorotukseni!


(...kas näin näppärästi yhdistyy kaksi suosikkiharrastusta: perisuomalainen kateus sekä hinnoista kitiseminen)

 

[Lexa]

Myös tosiaan se ansiotason muutos on hyvä huomioida aika tarkkaan. En minuutin googlella löytänyt pelkän euroajan muutosta, mutta vuodesta 2000 palkansaajien ansiotaso on noussut 45,5% (lähde: http://www.stat.fi/til/ati/2010/03/ati_2010_03_2010-10-15_tau_011_fi.html). Tuohon huomioiden se, että 2001 oli ns. minilama on todettava, että euroajalla ansiotaso on noussut keskimäärin ainakin sen 40%, ehkä hieman enemmänkin. Täysin joutavanpäiväistä siis laskea mitään markkalukuja ja vertailla niitä yhtään mihinkään.

Siinä mielessä mielenkiintoinen tilasto, että siitä käy ilmi että kaikkein eniten palkat ovat tuona ajanjaksona nousseet Valtion hommissa (100 -> 153,3). Eroa voidaan pitää jopa varsin merkittävänä verrattaessa mihin tahansa muuhun verrokkiryhmään.

 

[scholl]

Myös tosiaan se ansiotason muutos on hyvä huomioida aika tarkkaan.

Ei pidä pelkästään. Inflaation ja palkkojen lisäksi pitää kyllä huomioida mm. sekin, että asuntojen hinnat ovat nousseet ihan käsittämättömän paljon verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan. Monella menee pk-seudulla johonkin asuntolainaan paljon enemmän kuin ennen. Tai nyt ei ehkä mene, kun korot ovat alhaalla, mutta parin vuoden päästä kun maksavat 5-6 prossan korkoa niin tilanne on toinen. Hintoja pitää verrata myös muihin maihin. Esim. Saksassa palkat eivät ole huonoja ja silti siellä ei ole tuollaisia hinnannousuja tapahtunut ei asunnoissa eikä snägäreilläkään. Sen takia siellä onkin nyt taloudessa buumi ja täällä ei. Kaiken lisäksi Suomessa usein baarissa tai snägärillä ei saa sille hinnalleen mitään vastinetta, vaan laatu on huonoa.

Kun ihmiset ovat valmiita maksamaan niin hintoja on varaa nostaa. En tajua mikseivät ihmiset sano Suomessa, että nyt riittää! Tuntuu, ettei Helsingin keskustan baareissa esim. ole minkäänlaista hintakilpailua. Joku 0,33l long neck oli joku aika sitten 4-5 euroa ja nyt se on aika yleisesti joku 6,5e. Joissain paikoissa yli seitsemänkin euroa. Ymmärrän jos Kämpissä on kalliimpaa, olihan Cannesissakin jo 2000 luvun alkupuolella jossakin luxusmestassa 15 tai 20 euroa, mutta Helsingissä siis ihan perusbaarit ovat käsittämättömän kalliita. Sama juttu snägäreissä ja halleilla. Sama ilmiö on aina vaivannut Suomea. Vaatekauppa on hyvä esimerkki. Olen huomannut jo 80 luvulla sen, että jos Suomea vertaa Yhdysvaltoihin tai Saksaan niin täällä on vähän tavaraa ja hinnat ovat korkeat. Hakevat yksikkökatetta, eivätkä volyymia.

Sanotaan, että suomalaiset eivät osta vaatteita, eivätkä kuluta rahaa baarissa. Osittain se on niin ja suomalaiset ovat sellaisia metsien miehiä, jotka osittain eivät satsaa ja osittain ei ole tavaraa tarjolla. Ei tarvitse mennä kuin Tukholmaan niin tuntuu, että kaupat pursuavat tavaraa. Jo jossain urheilukaupoissa siellä on ihan valtavasti toppatakkeja. Toisaalta se on myös niin, että Suomessa voi tulla tunne, ettei saa rahalle vastinetta, kun hinnat ovat niin korkeat ihan perustuotteissa baareissa ja ravintoloissa. Olen saarnannut jo toistakymmentä vuotta lounasseteliä vastaan, joten en sen syöpämäisestä vaikutuksesta tässä viitsi enempää puhua, mutta muuten suomalaisten baarin tai snägärin pitäjien asenne on erittäin ihmeellinen homma. Jos minulla olisi baari tai kebabmesta tai mikä tahansa niin satsaisin siihen, että ruoka on hyvää ja sitä myydään niin perkeleesti, että se kate tulee siitä. Tuo Anthony Bourdain -jakso oli hyvä esimerkki siitä, että ruoka voi olla hyvää ja edullista, jos se tehdään kunnolla ja ihmiset tulevat varta vasten sinne safkalle.

Huvittavaa se, että kun olin joku aika sitten Helsingin yössä, enkä halunnut ottaa paljon, vaan lähinnä vain longneckejä, jotten mene erityisemmin humalaan. No tarjoilin niitä sitten tutuille siinä samalla niin meni joku 120 euroa. Kölnissä olin jossain mestassa, jossa Beck'sit, Heinekenit, Desperadot, Foster'sit ja Solit olivat joku 1,5-2e/plo. Ihan samantasoisia paikkoja Helsingin paikan kanssa, mutta Kölnissä parempi tunnelma ja meininki. Siellä ostin välillä joku 8 tai 10 pulloa kerralla ja silti ei mennyt rahaa paljon mitään. Paikallinen kaveri sanoi siellä, että on sairaan kallista mennä taksilla pois sieltä ravintolasta. Sanoin, että tuskin on kallista ja otin taksin. No se oli aika pitkä matka ja joku 13,50e. Suomessa ei olisi päässyt kuin muutama sata m yöllä tuohon hintaan.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomessa on hintoja korotettu viime vuosina liian paljon johtuen jonkunlaisesta kartellista, tavarantoimittajien pienestä määrästä tai muusta hintakilpailun puutteesta. Kun ei ole kilpailua riittävästi niin joka välissä on liikaa slackia.

 

[JiVe]

Renault Clio vm 92. Avaimen teettäminen Biliassa noin 200 €. Melko suolaista, sanoisin. Nyt täytyy miettiä, että pitäisikö auton arvo tuplata tilaamalla avain.

 

[MunkADunk]

Renault Clio vm 92. Avaimen teettäminen Biliassa noin 200 €. Melko suolaista, sanoisin. Nyt täytyy miettiä, että pitäisikö auton arvo tuplata tilaamalla avain.

Erikoista, nimitäin saman hintainen kuin vm. 00 Bemariin Laakkosella. Rellussa tuskin kaukosäätöinen keskuslukitus?

 

[JiVe]

Erikoista, nimitäin saman hintainen kuin vm. 00 Bemariin Laakkosella. Rellussa tuskin kaukosäätöinen keskuslukitus?

Olis tuossa vissiin sellainenkin, mutta totesin että ei tarvita, kun se on paskana. Samalla todettakoon, että vm 08 Seatiin uusi avain maksaa 170 €.


Seuraavaksi pitänee alkaa etsimään metallinpaljastinta. Perkele, nuo avaimet ovat joko täällä kämpässä sisällä(tosin aika lailla joka paikka on jo myllätty) tai sitten tuossa omalla pihamaalla. Pihalle on tosin katoamisen ja katoamisen huomaamisen välillä tullut puolisen metriä lunta...

 

[Koira]

Renault Clio vm 92. Avaimen teettäminen Biliassa noin 200 €. Melko suolaista, sanoisin. Nyt täytyy miettiä, että pitäisikö auton arvo tuplata tilaamalla avain.

Ei oo siis tallessa yhtään avainta? Edes koodia? Jos koodi löytyy niin kokeileppa Alppilasta "auto avain P. Honkasalo" Jos joku kopio löytyy niin vaikka Forumin suutarista kopio sivujyrsinnästä 10e.

 

[JiVe]

Ei oo siis tallessa yhtään avainta? Edes koodia? Jos koodi löytyy niin kokeileppa Alppilasta "auto avain P. Honkasalo" Jos joku kopio löytyy niin vaikka Forumin suutarista kopio sivujyrsinnästä 10e.

Ei tosiaan ollut yhtään tallella, kun saimme ostaessamme vain yhden avaimen.Systerini, eli Clion edellinen omistaja, oli kadottanut toisen alkuperäisistä avaimista.

Vaimo kun kuuli nuo avainten hinnat, päätti hän vielä kerran käydä paikat lävitse ja sitten keksin sen, että roskis kannattanee tarkistaa. No sieltähän ne avaimet sitten lopulta löytyivät.

 

[Johannes]

K- ja S-ryhmä ovat nostaneet vuoden alun aikana tavallisen ruoan hintaa n. 6-8 prosenttia tai vieläkin suurempia prosentteja. Varmaan niiden tuotteiden hintoja ei ole nostettu kuin 3%, josta muodostuu se kuuluisa "ruokakori", jonka hintaa tarkkaillaan, mutta oikea hinnannousu on karmaiseva. Tarjouksissakin hinnat ovat nousseet. Kun viime vuonna sait 2 HK:n lenkkiä tasan kolmella eurolla, niin nyt ne "blööt" maksavat yhteensä 3,50 euroa. Poikamiehen inflaatio, jollainen en ole, on tässä tarjosherkussa n. 16,7%.

Ilmeisesti 3 prosentin inflaatio kertautuu kuin lätkän MM-kisojen lipun hinta Suomessa järjestettävissä kisoissa, kun pääsylippu maksaa satasen piippuhyllylle Suomen peliin. Yksi lipun hinta IIHF:lle, yksi Suomen jääkiekkoliitolle ja yksi Hjalliksen hallille. Maksat 3 lippua, kun pääset yhdelle paikalle. Ruoan hinnassa yksi inflaatio-korotus (2-3%) menee tuotantoketjulle, yksi logistiikalle eli kuljetusfirmalle ja yksi osa kaupalle. Kaikki nappaavat sen 2-3 prosentin korotuksen ja lopputulos on kuluttajalle n. 6-8 prosentin lisäys kauppalaskuun.

 

[Johannes]

Taas toinen todiste nyky-inflaatiosta. YLEn mediamaksu (vai mikä prkl se on) on nyt 244,90/vuosi, kun se viime vuonna oli 231,05 euroa vuodesta. Nousua on melkein tasan 6%. Virallinen inflaatio 3% on yksi suuri kusetus sekin, sarjaa valhe/emävalhe/tilasto.

 

[J-Ko]

Ostin viime viikolla päiväpeiton Hemtexistä. 80 euroa jumalauta! Kyseessä on kuitenkin käsittääkseni halpisketju, itse peitto nyt sentään on ihan laadukkaan tuntuinen ja kivan näköinen. En tiedä paljonko ko. peitto maksoi vuosi sitten tai markka-aikaan, mutta kalliilta tuntui. Samana päivänä otin parkkisakon 40 euroa ja se tuntuikin sitten halvalta.

 

[shineman]

Seuraavaksi pitänee alkaa etsimään metallinpaljastinta. Perkele, nuo avaimet ovat joko täällä kämpässä sisällä(tosin aika lailla joka paikka on jo myllätty) tai sitten tuossa omalla pihamaalla. Pihalle on tosin katoamisen ja katoamisen huomaamisen välillä tullut puolisen metriä lunta...

Vaimo kun kuuli nuo avainten hinnat, päätti hän vielä kerran käydä paikat lävitse ja sitten keksin sen, että roskis kannattanee tarkistaa. No sieltähän ne avaimet sitten lopulta löytyivät.

Teillä nuo roskiksen tyhjennysvälit on kohdillaan. Vaikka ei oikein avautunutkaan miten voi määritellä katoamisen ajankohdan tietämällä vain katoamisen huomaamisen.. No hyvä kun löytyivät!

 

[magnum37]

Kaksi litraa Lasolia paikallisella ABC:llä 8,25 euroa!

Viiskymppinen mummonmarkkaseteli siitä hyvästä, että saa pidettyä auton lasit puhtaana! Onko tuossa sitten jotain valtion haittaveroa puistokemistejä vastaan, mutta törkeä hinta!

(Ja kyllä, ihan asianmukaiseen käyttöön tulee Lasolit tässä taloudessa)

Kallista on elämä.

 

[TosiFani]

Kaksi litraa Lasolia paikallisella ABC:llä 8,25 euroa!...

Onko Lasolissa jotain sellaisia ominaisuuksia, että sitä kannattaa ostaa, eikä halpaversiota? Itse vertailin Prismassa halpaversion ja Lasolin pakkaskestävyyttä ja totesin, että halpaversiolla sai kaksinkertaisen määrän valmista nestettä puolella hinnalla.

 

[magnum37]

Onko Lasolissa jotain sellaisia ominaisuuksia, että sitä kannattaa ostaa, eikä halpaversiota? Itse vertailin Prismassa halpaversion ja Lasolin pakkaskestävyyttä ja totesin, että halpaversiolla sai kaksinkertaisen määrän valmista nestettä puolella hinnalla.

Pitää vertailla. Nyt oli vaan pakkotilanne ostaa ABC:ltä eikä hyllyssä ollut tällä kertaa kuin Lasolia ja jotain valmiiksi sekoitettua, minkä käytöstä syntyy vain ylimääräistä muovijätettä.

 

[teemu73]

Hain kaupasta kahvia, ja siellä hyllyn päällä oli hinta 5,12 tms. Katselin ensin kauempaa, että jes nyt on joku tarjous 2 pakettia vitosella, mutta tuo olikin yhden paketin hinta! Melkein lensin perseelleni. Siitä ei ole kovinkaan kauan kun tuo samanlainen paketti oli 3-3,50€.

Toinen mikä alkoi ahdistamaan, niin pari hassua kodinkonetta (joskin laadukasta sellaista) syö ihmisen koko kuukauden nettotulot. Mutta tietäähän sen, että köyhän ei kannata halvinta mennä ostamaan.