Kallista... elämä on!

[Tobias]

Ennen mansikat maksoivat heinäkuussa reilusti alle 10 mk litra. Nykyään ne eivät näköjään maksa, kun 3 € litra. Eihän se euro ole hintoja nostanut. Eihän?

Ei olekaan. Tästä löydät helposti tilastotietoa. Euroopan valuuttayksikön tulo nosti hintoja joitain prosentin kymmenesosia.

Ihmettelen tätä ihmisten ulvomista asuntojen hinnasta. Helvettiäkö sitä ostamaan jos ja kun hinnat ovat kovin korkealla. Tosin Suomessa asuminen on pohjoismnaiden halvinta, joten kaikki on suhteellista.

 

[Jokke]

Ihmettelen tuota 3,5% korkoa, mitä täällä puhutaan. Nykyäänhän saa 0,4x marginaalilla olevia lainoja jo pankeista, ainakin pk-seudulla. Maaseudullakin lienee 0,6% marginaali jo todellisuutta jos vaan on raha-asiat kunnossa, eli tulot ok, eikä mitään luottohäiriöitä. Tuollakin marginaalilla jäädään alle 3% kokonaiskorossa ainakin jos laina on sidottu siihen normaaliin.

On myös totta, että kun korot lähtevät nousuun niin asuntojen hinnat lähtevät laskuun, tämähän on ihan luonnollista ja edellisen laman aikaan miljoonavelat omistaneet voivat vahvistaa tämän. Siis ne jotka eivät tehneet itsaria. :)

Ainiin ja kannattaa katsoa, että paljonko esim. 3% koronnousu nostaa kk-erää/pidentää lainaa. Voitte yllättyä.

Nimimerkillä Käsiraha maksettu omakotitalosta.

 

[E]

Ihmettelen tuota 3,5% korkoa, mitä täällä puhutaan. Nykyäänhän saa 0,4x marginaalilla olevia lainoja jo pankeista, ainakin pk-seudulla. Maaseudullakin lienee 0,6% marginaali jo todellisuutta jos vaan on raha-asiat kunnossa, eli tulot ok, eikä mitään luottohäiriöitä. Tuollakin marginaalilla jäädään alle 3% kokonaiskorossa ainakin jos laina on sidottu siihen normaaliin.

Tuo korko oli heitetty hatusta. Tiesin tällä hetkellä asuntolainakoron olevan huomattavasti tuon alle, mutta yritin ottaa mahdollisimman hyvin huomioon sen, että asuntolainen korot on yleisesti esimerkiksi Euribor + mariginaali, jolloin Euriborin oletettava nousu jossain vaiheessa näin pitkällä tarkastelujaksolla nostaa keskimääräistä korkoprosenttia kuitenkin.

En kuitenkaan jaksa uskoa, että korkotaso Euroopassa nousisi tällä syklillä järjettömästi, esimerkiksi ainakaan paljoa yli 5% tasolle - ainakaan ennen kuin lainasta on ehditty jo merkittävä osa lyhentää. Onhan se selvää, että 100 000 euron lainasta 3% korko on 3000 euroa vuodessa, kun taas 6% korko olisi 6000 euroa vuodessa, jos korko on per annum (siis lisätään lainapääomaan kerran vuodessa), mutta taas esimerkiksi korkojen noustessa silloin, kun lainasta on enää 50 000 jäljellä, nousu kolmesta prosentista kuuteen nostaisi korko-osuuden takaisin 3000 euroon vuodessa 1500 euron sijaan. On kuitenkin omasta mielestäni erittäin riskaabelia ottaa esimerkiksi 350 000 euron asuntolaina tällä hetkellä, jos sitä ei usko realistisesti pystyvänsä vähentämään tuossa 20 vuodessa, vaikka korot nousisivatkin, koska tuosta summasta jo hyvinkin keskitulon ylittävän pariskunnan on vaikea saada lainaa enää korkojen jälkeen lyhennettyä, mikäli haluavat pitää elintasonsa asuntonsa kanssa samalla tasolla.

Muutenkin nuo laskelmani olivat vain sinnepäin siihen suuntaan vääristäen, että ne antoivat laina-ajaksi hieman pidemmän ajan kuin olisi ollut tarpeellista, koska laskin seuraavan vuoden korot aina kyseisen vuoden nollahetken päälle (ts maksuvuonna maksetuista osista veloitettiin korot koko vuoden osalta eikä maksupäivään asti).

 

[RaitisAna]

Ennen mansikat maksoivat heinäkuussa reilusti alle 10 mk litra. Nykyään ne eivät näköjään maksa, kun 3 € litra. Eihän se euro ole hintoja nostanut. Eihän?

Markka-aikana mansikka maksoi Oulun torilla sesonkiaikaan yleisimmin 15-18 mk / litra. 20 markkaa ei pidetty mitenkään erityisen kalliina, sen verran mansikka maksoi yleensä kauden alussa, toki jopa 25 markkaa näkyi. Halvimmillaan mansikkaa saattoi mennä 10-12 markan litrahintaan, tällöin olivat kyseessä useimmiten joko eilispäivän mansikat tai sateinen päivä (mansikat uhkasivat jäädä tiskiin). Reilusti alle kympillä litra en mansikkaa ole koskaan Suomessa nähnyt myytävän.

Mansikan hintaan vaikuttaa luonnollisesti säät. Joinakin kesinä mansikkaa on tullut tasaisesti koko heinäkuun ajan, joskus taas sesonki on hyvin lyhyt, jolloin myös hinnat pysyvät melko korkeina. Lisäksi Oulussa hintoihin vaikuttaa myös lähialueilta saatava mansikka, jota yleensä myytiin noin 3 markkaa kalliimmalla, kuin kauempaa tuotua (Leppävirta-Suonenjoki, Heinävesi, Etelä-Suomi) mansikkaa.

Näihin hintoihin nähden ei mansikan hinta ole noussut euroaikana ollenkaan. Laatikkomyynnissä tuntuma olisi, että viime vuosina ainakin marketeissa viiden kilon laatikon on saanut markkaaikaa edullisemmin.

 

[Vipu]

Itsellä menossa juuri vastaavanlainen lainahässäkkä ja lainoja on periaatteessa 2 erillistä jossa toisessa on tuo takaajien 15% ja toisessa loput. Ihan kätevän tuntuinen systeemi tai niin ne saivat pankissa ainankin minut vakuuttuneeksi. Ja kun tuo 15% on maksettu ensin alta pois niin takaajatkin voivat hengähtää rauhassa.

Nykyään ei juurikaan käytetä mainitsemiasi rajattuja takauksia, vaan lähes aina takaajat vastaavat tarvittaessa koko lainamäärästä. Jos lainan vakuudesta 15 % katetaan takaajilla, niin se ei tarkoita sitä, että heidän takausvastuunsa poistuisi, kun 15 % lainasta on maksettu, ellei siis kyseessä ole harvinainen rajattu takaus.

Esimerkki: lainaa 100 000 euroa --> vakuutena asunto 70%, valtiontakaus 15%, takaajat 15%. Lainaa maksettu 85 000 ja velallinen ajautuu maksuvaikeuksiin. Ensin realisoidaan asunto ja sen jälkeen kolkutellaan takaajien lompakoita, vaikka tuo mainittu 15 000 onkin jo maksettu.

Se miksi tehdään kaksi eri lainaa taas johtuu valtiontakauksesta ja se on ns. tekninen syy. Valtiontakauslainaan ei voi liittää muuta lainaa.

 

[OneBigRed]

Nykyään ei juurikaan käytetä mainitsemiasi rajattuja takauksia, vaan lähes aina takaajat vastaavat tarvittaessa koko lainamäärästä. Jos lainan vakuudesta 15 % katetaan takaajilla, niin se ei tarkoita sitä, että heidän takausvastuunsa poistuisi, kun 15 % lainasta on maksettu, ellei siis kyseessä ole harvinainen rajattu takaus.

Paitsi että käsittääkseni tuossa tapauksessa oli kaksi lainaa. Asunnon arvo 100.000, pankista asuntolainaa valtiontakauksella 85.000, ja joku muu kulutusluotto 15.000, jonka vanhemmat ovat taanneet.

Eli tuskinpa pankki alkaa huutamaan vanhempia maksamaan, jos heidän takaamansa laina on maksettu, olkoon asuntolainan tilanne mikä vaan.

 

[Lukkoseppä]

Paitsi että käsittääkseni tuossa tapauksessa oli kaksi lainaa. Asunnon arvo 100.000, pankista asuntolainaa valtiontakauksella 85.000, ja joku muu kulutusluotto 15.000, jonka vanhemmat ovat taanneet.

Eli tuskinpa pankki alkaa huutamaan vanhempia maksamaan, jos heidän takaamansa laina on maksettu, olkoon asuntolainan tilanne mikä vaan.

Juuri näin

1. laina 70+15% kämppä+valtiontakaus
2. laina 15% henkilötakaus tai esim. asunnon kiinnittäminen takuuksi

Eli, ns. takaaja vastaa vain 15% osuudesta koko asuntolainasta, tai mitä siitä on konkurssitilanteessa jäljellä. Omalla kohdallani hommat on hoidettu niin että lainan nro 1. laina-aika on 18v ja lainan nro. 2 laina-aika on 6v, äitini takaamaa lainaa siis hoidetaan pois ripeämmin kuin lainaa numero 1.

 

[Vipu]

Paitsi että käsittääkseni tuossa tapauksessa oli kaksi lainaa. Asunnon arvo 100.000, pankista asuntolainaa valtiontakauksella 85.000, ja joku muu kulutusluotto 15.000, jonka vanhemmat ovat taanneet.

Eli tuskinpa pankki alkaa huutamaan vanhempia maksamaan, jos heidän takaamansa laina on maksettu, olkoon asuntolainan tilanne mikä vaan.

Ei tietenkään ala, jos asia on noin, mutta todennäköisesti se ei ole noin. Miksikö? Toistan itseäni: Se miksi tehdään kaksi eri lainaa taas johtuu valtiontakauksesta ja se on ns. tekninen syy. Valtiontakauslainaan ei voi liittää muuta lainaa.

Kulutusluotoissa on korko pääsääntöisesti aina korkeampi, joten siksi osaa asuntolainasta ei kannata ottaa kulutusluottona (tottakai myös näin voi toimia). Ts. asuntolaina on vain pilkottu kahteen osaan valtiontakauksen vuoksi.

EDIT. poistettu virhe

 

[OneBigRed]

Ei tietenkään ala, jos asia on noin, mutta todennäköisesti se ei ole noin. Miksikö? Toistan itseäni: Se miksi tehdään kaksi eri lainaa taas johtuu valtiontakauksesta ja se on ns. tekninen syy. Valtiontakauslainaan ei voi liittää muuta lainaa.

Minä väitän että todennäköisesti on noin. Miksikö? Koska yllä on esimerkki Lukkosepältä, joka on hänkin käytännössä tehnyt noin. Ja se olisi ainut syy miksi joku väittäisi että hänen lainansa takaukset menevät niin.

Varmuutta ei tietysti ole meillä kummallakaan, ennenkuin raindex kertoo totuuden.

 

[heikkik]

Yli 100%

Juttelin pankissa käydessäni yhden virkailijan kanssa asuntomarkkinatilanteesta ja hän sanoi että nuoret parit ottavat nykyisin yli 100% asuntolainoja? Hän kertoi että lainaa otetaan koko asunnon hinnalle ja sen lisäksi veroja ja mahdollisesti pikkuremppaakin varten.

Jälkeenpäin aloin miettimään, että miten tuollaisessa lainassa oikein vakuudet hoidetaan? Pakko tilanteessa on olla takaajia, kun omia säästöjä ei ole lainkaan. Eikä lainat olleet keskimäärin mitään pieniä vaan tavallisesti 80 000 eurosta ylöspäin.

Niin, ja virkailijan mielestä tilanne asuntomarkkinoilla on ylikuumentunut, mutta ei uskonut tilanteen muuttuvan miksikään ennen kuin korot alkavat kunnolla nousta. Ja korkojen nousu kuulemma riippuu Saksan talouskasvusta eli niin kauan kuin Saksan talouskasvu on hidasta niin korot pysyvät alhaalla.

 

[ISH]

Itsellä menossa juuri vastaavanlainen lainahässäkkä ja lainoja on periaatteessa 2 erillistä jossa toisessa on tuo takaajien 15% ja toisessa loput. Ihan kätevän tuntuinen systeemi tai niin ne saivat pankissa ainankin minut vakuuttuneeksi. Ja kun tuo 15% on maksettu ensin alta pois niin takaajatkin voivat hengähtää rauhassa.

Meillä myös täysin sama juttu (identtiset lainat puolisoni kanssa).

Pankissa nimenomaan painottivat että takaajamme (anoppini) takaa vain ja ainoastaan sen erillisen pienemmän lainan ja valtio sitten sen ison lainan. Valtio takasi 63750 euroa ja anoppi erillisen 11250 euron lainan (nämä siis per henkilö). Pienemmästä lainasta olen maksanut yli puolet (tehnyt muutamia ylimääräisiä lyhennyksiä) mutta iso laina ei juuri ole liikahtanut.

Tileillämme ei ollut penniäkään kun lainat otettiin huhtikuussa 2003. Ensimmäinen vuosi maksettiin pelkkiä korkoja ja varsinaiset lainanlyhennykset alkoivat toukokuussa 2004.

Kerrotaan vielä että oli aika mukavat lainaneuvottelut kun anoppi oli ollut ko. pankissa töissä 20 vuotta ennen varhaiseläkkeelle jäämistään.

EDIT: Tsekkasinpa vielä korkomme:

Iso laina: 4,23% (kiinteä 4/2008 asti) eli ei haittaa vaikka korot nousisivat
Pieni laina: 3,098% (sidottu 12kk Euriboriin)

 

[siesta]

Canal+:n avausmaksu vain 50e. Melko kallista.
Vittu, ei näköjään kannata asua kaapelitaloudessa...

 

[Rosoh]

säätöä+lisäys

Juttelin pankissa käydessäni yhden virkailijan kanssa asuntomarkkinatilanteesta ja hän sanoi että nuoret parit ottavat nykyisin yli 100% asuntolainoja?

Hyvin tavallista.

Kuulin hevosmiehiltä että yksi pariskunta maksoi kämpän lisäksi aika perusteellisen rempan, yhden opintolainan ja lähes 5000 egen autorahoituksen pois asuntolainalla.

 

[Gellner]

No jopas on vesilasilla hinta. Eläintarhan Neste kehtaa pyytää yhdestä vesilasillisesta euron. Wanhaan hyvään aikaan ei Nesteellä olisi taatusti ollut pokkaa pyytää vedestä kuutta markkaa.

 

[msg]

Wanhaan hyvään aikaan ei Nesteellä olisi taatusti ollut pokkaa pyytää vedestä kuutta markkaa.

Wanhaan hyvään aikaan se olikin Union, eikä mikään hiton Neste...

 

[scholl]

Wanhaan hyvään aikaan se olikin Union, eikä mikään hiton Neste...

Eikös Eltsu ollut Kesoil?

Unska ja Kesoil muuttuivat molemmat Nesteiksi, mutta tuo on Motorest mesta, joten muistelisin, että se oli Kesoil

 

[msg]

Kyl mää olisin sitä mieltä, että se oli Unska.

 

[Poison]

Verotustodistus maksoi yhdeksän euroa. Käteeni sain kaksi paperia, joista toinen on vieläpä kuitti "ostoksesta". En olisi uskonut.

 

[RtSn]

Kävin vaateostoksilla mammani kanssa Jack&Jones -liikkeessä. Ostin farkut, kauluspaidan ja kangasvyön.

Hintaa tuli rapiat 130€ l. markoissa n. 780mk. Kallista, elämä on...

 

[scholl]

Kävin vaateostoksilla mammani kanssa Jack&Jones -liikkeessä. Ostin farkut, kauluspaidan ja kangasvyön.

Hintaa tuli rapiat 130€ l. markoissa n. 780mk. Kallista, elämä on...

Oletan, että hinnat ovat per tuote.

 

[palle fontän]

Oletan, että hinnat ovat per tuote.

Juupa joo. Suomessa kyllä farkut ovat todellisissa ylihinnoissa, kun ei niitä alle satasen meinaa saada. Esim. Lontoossa saa hyvännäköisiä farkkuja puoleen hintaan tuosta. Ja ei, laadussa ei ole eroa.

 

[Kaiser Soze]

Juupa joo. Suomessa kyllä farkut ovat todellisissa ylihinnoissa, kun ei niitä alle satasen meinaa saada. Esim. Lontoossa saa hyvännäköisiä farkkuja puoleen hintaan tuosta. Ja ei, laadussa ei ole eroa.

Liettuassa 10 euroa, paikallisia tuotteita.. .

 

[Lexa]

Taloyhtiön pesukone...

...2€/pesu ja tällä saa vastineeksi huonosti pestyä ja vielä huonommin lingottua pyykkiä. Tähän kun lisätään vielä koneen pieni koko ja pyykin logistiikasta aiheutuva vaiva, niin ei ole vaikea ymmärtää oman Upon käytännöllisyyttä.

 

[scholl]

Juupa joo. Suomessa kyllä farkut ovat todellisissa ylihinnoissa, kun ei niitä alle satasen meinaa saada. Esim. Lontoossa saa hyvännäköisiä farkkuja puoleen hintaan tuosta. Ja ei, laadussa ei ole eroa.

Itse suhtaudun erittäin epäilevästi siihen, että joku olisi ostanut Suomesta kelvollisen kauluspaidan alle satasella, sama farkkujen suhteen. Halvan peruskangasvyön tosin saat varmasti viidellä kympillä, mutta jos hieman keskimääräistä kalliimpaa ostat (jolloin oikeuttaa kirjoituksen tähän ketjuun) niin se menee helposti juuri 130e per tuote lukuunottamatta vyötä, joka on silloin ehkä satasen pintaan.

 

[Kaiser Soze]

Itse suhtaudun erittäin epäilevästi siihen, että joku olisi ostanut Suomesta kelvollisen kauluspaidan alle satasella,

Esim, Gant, Sand ja muutama muu stockmann-merkki myyvät 100 euron kauluspaitoja. Näiden merkkien tuotteet ovat ihan täyttä paskaa laadullisesti hintaansa nähden. Materiaalit ovat ala-arvoisen huonoja, ommel on helvetin heikkoa ja hinta koostuu ainoastaan tuotteen merkistä.
100 eurolla saa 2 laadukasta kauluspaitaa, monen muun halvemman valmistajan merkillä. Vaikkapa nyt Dressmanin.

Itse ostelin aikoinaan noita mainittuja merkkejä jonkinverran, kunnes tajusin, että 100 euroa on liian paljon kertakäyttöpaidasta.