Itsellä samanlainen kokemus juurikin tyhmimmässä yläaste iässä. Tulihan sitä kapinoitua, mutta minunkin koulussa oli yksi miesopettaja, jolla oli täydellinen auktoriteetti ja hän minulle opetti muutaman kerran miten tässä maailmassa tulisi elää. Olen ko. herraa nähnyt muutaman kerran jälkeenpäin ja kiittänyt ihan kädestä pitäen ojennuksesta.
Ilmeisesti nykyajan opettajat eivät pysty enää auktoriteettiaan pitämään yllä. Johtunee nykyajan vinoutuneesta kasvatuksesta, joka nojaa yksilön oikeuksiin, ei velvollisuuksiin. Vastuu kasvatuksesta sysätään päiväkodeille ja koululle, jolloin todellakin ainoat auktoriteetit ovat näiden instanssien edustajia. On tämä maailma mennyt huonoon suuntaan...
Asiaa puhut. Mulle tuo opettaja tuli jonkunlaiseksi aikuisen malliksi ja esikuvaksi, kun se rankaisi, se tuli aina syystä ja aina tuli selväksi mikä oli syy, ketään se ei katsonut valmiiksi halveksuen ja syyllistäen, niinkuin mulla joskus oli muut opettajat kimpussa rankaisemassa kaikesta sattuneesta vaikken koulussa edes silloin olisi ollu ja aina oli joku paapattamassa korvan juuressa, että tämä on omaksi pahaaksesi...
Mainio esimerkki tuon opettajan tyylistä oli, kun joku älypää(reksi kai) oli keksinyt maalata keltaisen viivan keskelle koulun pihaa pihan halki, sitten meille penskoille ilmoitettiin, ettei sitä viivaa saa ylittää välitunnilla koulun puolelle ja opettajat vuoroissa sitten marssi siellä koulun puolella viivan reunaa pitkin vihko kourassa kirjaten ylimenneitten nimet jälki-istuntoon, no seuraushan tietenkin oli, että kaikki koulun oppilaat oli tungoksessa sen ääliömäisen viivan luona tönimässä toisiaan sen yli.
Kyseinen maikka kieltäytyi koko viivapostista ensin, mutta kun rehtori sen siihen kuitenkin pakotti, se ilmoitti meille penskoille, ettei tässä ole mitään järkeä, eikä sitä kiinnosta paskaakaan kummalla puolella viivaa me välkkämme vietetään. Muu koulun väki hinkkas sitä viivaa ees taas kaks kolme vuotta, ennenkun niille valkeni sama asia ja koko viiva unohtu.
Sen auktoriteetin niin kotona kun koulussa tuo järjellinen toiminta paskantärkeyden sijaan, varsinkin murkkuiässä penskat haistaa nopeesti onko joku sitä mitä on, vai esittääkö se. Myös sen tuon ikänen, vaikkei joidenkin täällä kirjoittavien mukaan mitään(ainakaan omaa parastaan) edes ymmärrä, haistaa, jos tuo armollinen auktoriteetti tosiassa hakveksii ja inhoo sinua ja kaltaisiasi ja kaikesta tekemisestä paistaa teeskennellyn empatian alta huonosti peitelty inho ja vastenmielisyys.
Tiedä sitten miten omalla koltiaisella jatkossa menee, mutta toistaseks on toiminu periaate, että rikkeestä tulee rangaistus ja se on sitten lusittu, eikä sitä märehditä kerta kerran jälkeen uudestaan. Myös teen selväksi mistä ja miksi rangaitus tuli ja kaverilla on myös aina oikeus sanoa ja tulla kuulluksi omassa asiassaan, vaikka täällä jonkun mielestä lapsella ei siihen olisikaan oikeutta lainkaan, minä en tätä kyllä ymmärrä, ei lapsi ole kuitenkaan mikään koira, jonka ainoa tehtävä on totella mitä "auktoriteetin" päähän sattuu pälkähtämään järjen kanssa tai ilman.