Kalamiehiä?

[uljas]

Heinolassa ruvetaan heräämään suomukylkien narraamiseen toden teolla vasta kiekkokisojen päättyessä. Tarkoituksena peräti triplata viime vuotinen saalis.

 

[E]

Kalamaratonia "harjoitellessa" eli pikkujonkkia kolutessa meni tämä päivä. Tuloksena 129 kolmipiikkiä, yksi salakka ja muut lajit sai odottaa itseään.

Tietääkö joku Helsingin sisältä paikan, josta saisi kymmenpiikin? Tai jos jotain muita härökaloja joku on jostain saanut, saa laittaa yv:a.

Kalamaraton on siis reilun viikon päästä H:gin vesillä käytävä kisa, jossa pitää saada 2-3 kolmen hengen joukkueilla mahdollisimman monta eri lajia 24h sisään rannalta kalastaen. Joukkueemme viime vuoden 15 lajia pitäisi olla helposti nostettavissa muutamalla, mutta...

Ja jos jotakuta kiinnostaa, viimevuoden lajit joukkueellamme oli särki, ahven, kiiski, lahna, pasuri, salakka, kolmipiikki, sorva, seipi, turpa, ruutana, hauki, kuha, kivinilkka ja silakka. Siihen kun saisi lisää vaikka sellaiset lajit kuin siika, kampela, vimpa, säyne, kymmenpiikki, kirjolohi... sitten voisi tuulettaa.

 

[bozik]

Viestin lähetti uljas
Heinolassa ruvetaan heräämään suomukylkien narraamiseen toden teolla vasta kiekkokisojen päättyessä. Tarkoituksena peräti triplata viime vuotinen saalis.

Laitahan kokemuksia ja "tuloksia" tänne kun kerkeät uivan lihan kimppuun. Viime vuonna oli uskomaton kalavuosi niillä Heinolan ja Kymijoen suun välisillä järvillä. Kalaa tuli jos jonkinlaista ja suunnilleen sen verran kun jaksoi nostaa. Homma sitten vielä jatkui loistavalla rapusaaliilla. Tänä kesänä pääsen henk. koht. vasta heinäkuussa kalojenkin lomaillessa kokeilemaan onneani. Vaan eiköhän veljeni hoida tuon kalastuspuolen joka tapauksessa.

 

[E]

Ilmeisesti kalamaratoniin osallistujia ei palstalla ole kuin yksi. Jos olet kuitenkin mukana, heitä vaikka yv:a. Kilpailu käydään ensi viikonloppuna Helsingin kaupungin vesillä Helsingin rajojen sisäpuolella. Tai jos vaikka haluat lisäinfoa, voit heittää yv:a. Hauska 24h kalastuskilpailu, tavoitteena kalastaa mahdollisimman monta lajia. Viime vuonna oltiin ekaa kertaa mukana, koukkuun jäätiin heti.

 

[uljas]

Tulihan sitä avattua tämänvuotinen kalastuskausi tutuissa merkeissä. Kalapaikka tällä kertaa jossain pohjoisessa savon/karjalan rajamailla ja limanuljaskoja tavoiteltiin saimaan vesistöstä.

Ensimmäinen päivä
Ilma näyttää suotuisalta. Moottoriveneellä päristelyä pelipaikalle, muutama heitto ja ukkosmyrksy nousee äkkiseltään kirkkaalle taivahalle.. ei muuta kuin takaisin mökille. Illalla myrsky laantuu ja päätän heitellä muutaman kerran laiturilta.. hetken jo luulin olevani kiinni järven kyrmyniskassa, mutta vonkaleen sijasta huomaan vetäväni joulukuusen raatoa poikittain jorpakon pohjasta ylös... Seuraava heitto ja parhaimmistooni kuulunut kuva jää pohjaan toiselle puolelle laituria.. sinnehän se jämähti pohjaan kiinni eikä irronnut millään. Minähän en hyvää kuvaani järven pohjaan hylkää ja niinpä heitin vetimet housujani myöten tartanille ja kalsarisilteni kömmin veteen kuvaa irroittelemaan. Hyttyset, mäkäräiset, ynnä muut pistävät sittiäiset säveltävät korvaan kuin eviinruuden perämoottori... selkä vedessä piehtaroinnin jäljiltä pahempi kuin piipon kesän vanha tikkataulu ja kuva edelleen pohjassa, jonne loppujen lopuksi jäikin.

Toinen päivä
Muutama heitto lumpeeseen ja pari muihin ruohoihin ja eksyypä heitto kerran veneestä rantapetäjäänkin... tähän osasyynä voitaneen pitää lähtiessäni ottamiani ruokaryyppyjä. Kerran hauen hyväkäs seurasi kuvaani ja tuli naamailemaan aivan veden pintaan, tarttumatta kuitenkaan syöttiin.. lopulta uurastukseni palkitaan ja saan nostettua ylös hauen körilään jonka kooksi pitää kuulemma liioitella kilon painoiseksi.
Lupaava alku ja kalaretket pyörähtänevät toden teolla käyntiin viikon päästä, jos nyt oikein tulee intouduttua

 

[costi]

Torstaina tuli avattua kalastus kausi, avaus tosin jäi noin puolen tunnin pika pyrähdykseksi(kiitos mäkäräisten), yksi pikku hauki tuli kuitenkin nostettua. Perjantaina ensimmäisellä heitolla kela rikki ja proffa pohjaan. Kelassa takuu 4.7 asti, mutta kuittia ei löydy/ole tallessa, mutta tiliote on jossa näkyy että kela on ostettu ko. liikkeestä, joten voin todistaa ostaneeni kelan ko. liikkeestä, joten huomenna hakemaan uutta kelaa, ja ensi viikonloppuna(ko) uudestaan onnea kokeilemaan.

 

[Hartiapankki]

Juhannuksena pienellä pohjalaisella lammella. Perho osoittautui tällä kertaa uistimia pyytävämmäksi, suurikokoiseen Nalle Puhiin tärppi ja mustalla larvalla noin kiloinen kirjo savustuspönttöön asti. Vaappuihin ei yhtäkään tapahtumaa, vaikka n. 5 tunnin kalastuksesta enin osa kului virvelin parissa.

Huomenna Virtain Kituskosken perhokalastusalueelle, alkukesästä sieltä oli saatu oheinen isomus joten katsotaan kuinka käy..
http://www.kotala.fi/kotalankosket/isomus.html

 

[sivurauta]

Onhan sitä jo kalassa tullut käytyä useammankin kerran. Kesän avausreissu ajottui Poltinkoskelle Ikaalisiin ja saaliina oli kaksi kirjolohta, joista isompi rikkoi 2,5 kilon rajan. Haukea on tullut kotipuolesta pyydettyä ja yhden yli metrisen on vasta saanut veneen paremmalle puolelle. Syönti ei ole ollut vielä oikein hyvä. Samaisella Kyrösjärvellä, tosin ison selän puolella tuli juhannusyö vietettyä kuhaa uistellen. Tuuli haittasi pahasti ja kaverin kanssa jäimme vaan kahdeksaan kuhaan.

Kotoinen Pyhäjärvi tuossa suoraan ikkunan alapuolella on ollut vähän kitsas tähän mennessä. Veneeseen on päätynyt yksi kiloinen järvitaimen ja 1,5 kiloinen järvilohi. Kun tästä nyt keli lämpiäisi vähän ja tyyntyisi lisää... Eiköhän sitten tuon kuhan himon saisi tyydytettyä aikas nopeasti.

 

[aHab]

Jep, viikko ennen juhannusta tuli avattua kalastuskausi ja eikös sieltä heti aikas mukava hauenkörmy noussut. Ja luonnollisesti vaaka oli jäänyt liivien taskuun vaatekomeroon... Edellinen virvelillä ylös nostettu haukiennätys oli 4.8kg, tämä taisi mennä aika lähelle ehkä jopa ylikin. Pituutta tällä hauella oli kuitenkin tasan 90cm (ehkä sentin yli jos oikein pyrstöä olisi nipistänyt yhteen). Osaisiko joku heittää tuosta jonkin sortin arvion? 10.5 kiloinen nousi joitain vuosia sitten verkoilla, ja sen muistelen olleen selvästi yli metrin.

Pirun vahva leveäselkäinen jässikkä tuo joka tapauksessa oli. Tuulisella järvellä ja yksin soutupaatissa, joutui hieman sompailemaan kun hauki tuntui taitavan tuon veneen alle ja lujaa -taktiikan varsin tehokkaasti.

 

[Hartiapankki]

Pituutta tällä hauella oli kuitenkin tasan 90cm (ehkä sentin yli jos oikein pyrstöä olisi nipistänyt yhteen). Osaisiko joku heittää tuosta jonkin sortin arvion? 10.5 kiloinen nousi joitain vuosia sitten verkoilla, ja sen muistelen olleen selvästi yli metrin.

Erittäin yksinkertaisella hauen paino pituuden perusteella-kaavalla tulokseksi tuli 5450g, mutta tuossa on virhemarginaali varmasti noin 1kg suuntaan tai toiseen. Tarkemmin painon saisi laskettua jos ympärysmitta olisi tiedossa.
Joka tapauksessa ennätys oli ainakin hilkulla..

 

[Nahkaparturi]

Erittäin yksinkertaisella hauen paino pituuden perusteella-kaavalla tulokseksi tuli 5450g...

Onko jossain olemassa tällainen paino/pituus-kaava? Sain joskus 10.3-kiloisen ja sillä oli kudun jälkeen ympärysmitta 48 cm ja pituus oli 110 cm. 7-kiloinen oli pituudeltaan 105 cm ja 6-kiloinen tasan metri. Kerran sain 5-kiloisen ja sen pituus oli 92 cm. Eli tuo metrin maaginen raja ylittyy noin 6-kiloisella kuteneella hauella.

 

[Yläpesä]

Edellinen virvelillä ylös nostettu haukiennätys oli 4.8kg, tämä taisi mennä aika lähelle ehkä jopa ylikin. Pituutta tällä hauella oli kuitenkin tasan 90cm (ehkä sentin yli jos oikein pyrstöä olisi nipistänyt yhteen). Osaisiko joku heittää tuosta jonkin sortin arvion?

Lukuisia 90-senttisiä nostaneena sanoisin että vaihtelevat mahasta riippuen 5-6 kg välimaastossa. Todella läski mamma saattaa olla vielä roimasti painavampikin, kun taas Lapista nousee jängältä helvetin pitkiä lapamadon näköisiä haukia, jotka eivät paina kuin puolet lantalaisiin serkkuihinsa verrattuna. Se mahan ympärys kannattaa tosiaan mitata samalla kuin pituudenkin katsoo. Antaa hyvän arvion, jos puntaria ei ole matkassa.

Tässä pari kaavaa:

Konosen kaava
Suurhauen paino= pituus (cm) x ympärys (cm) x ympärys (cm)/28 000

Tuo 28 000 tulisi olla 27 000 jos kala sijoittuu alle 10-kiloiseen sarjaan, ja 30 000 jos kalan koko on yli 12 kg. Sentin muutos ympärysmitassa aiheuttaa puolen kilon heiton painossa, joten tarkkana sen mittanauhan kanssa!

Toinen kaava on pelkkään pituuteen liittyvä:
Paino= 0.008 x pituus potenssiin 2,979.
Tämä kaava ei toimi hyvin erityisen pulskien mammojen kohdalla. Kalallesi tulisi paino 5,3kg

Harri Huuskonen on jopa vertaillut tilastollisesti parinsadan hauen eri arvioimistapojen tuloksellisuutta:
http://www.tky.hut.fi/~poka/tappis97/th973946.pdf

Oma ennätykseni on 121 cm, maha 56 cm ja paino 13 kg. Siis vavalla otettuna (veneeseen ilman haavia tai koukkua).

 

[Yläpesä]

Eli tuo metrin maaginen raja ylittyy noin 6-kiloisella kuteneella hauella.

Minusta tuo kuusi kiloa ei riitä, kyllä hauki on tyypillisesti seitsenkiloinen metrin paikkeilla.

 

[peikko#13]

Minusta tuo kuusi kiloa ei riitä, kyllä hauki on tyypillisesti seitsenkiloinen metrin paikkeilla.

Etelässä haut ovat pulskempia, mutta Oulun korkeudelta on tullut saatua kaksi metrin pituista haukea, jotka painoivat 5,5 ja 5,8 kiloa. Kaiken huippu oli Inarin käärmekala(hauki), joka oli 95 cm ja painoi vain 3,5 kg.

 

[sivurauta]

Haukien pituuksista pakko mainita. Toi oma 5,5 kiloseni oli 104 senttiä pitkä. isoin saamani on ollut 9,5 kiloa, 114 senttiä senttiä ja suurin ympärys 48 senttiä. Pisin haukeni on ollut 118 senttiä ja painoa tasan seitsemän kiloa. Että ei sitä minkään kaavan mukaan voi yleistää kuinka paljon minkäkin mittainen painaa. Metri on vaan tavallaan alamittaraja hauista jotka tunnustaa saaneensa.

 

[E]

Ei sitä ole olemassa mitään yleispätevää kaavaa laskea isomman hauen painoa pituudesta edes parin kilon tarkkuudella. Varsinkin ennen kutua kalat on välillä ihan kunnon pulleroita. Kaveri papitti eräällä reissulla 6,8kg mammahauen, jonka sisällä oli mätiä 1,4kg (punnittiin mätipussit perkauksen yhteydessä erikseen).

Oma enkkahaukeni oli vaivaiset 5,3kg, mutta pulska oli, kun pituutta ei ollut lähellekään metriä - olisiko ollut edes 90cm. Toisaalta taas erään toisen kaverin enkka on painossa 10,8kg, pituutta 107cm (syyskala, c&r), pituudessa taas 114cm, sillä painoa 8,4kg (keskikesän kala, c&r) (mikäli ihan oikein luvut muistan). Joskun tuollaisen useampikiloisen hauen vatsassa voi olla kalaakin toista kiloa, juttuja olen kuullut parikiloisen hauen pyrstön näkymisestä vielä nielussa, kun 8kg kalaa punnittiin. Ja nuo esimerkkini kalat on kaikki Saaristomeren suunnalta pyydettyjä.

Itse kesämökkijuhannus meinasi tulla totaaliseksi munat pataan -reissuksi, mutta sunnuntaina piti nostaa kuitenkin kaksi ahventa. Yhteispaino kaloilla 1320gr, yhteispituus 78cm. Laihoja olivat valitettavasti nekin (niin, jos ketään nyt jäi mietityttämään, se suurempi oli 40cm ja 720gr).

 

[Nahkaparturi]

Täytyypä koittaa jotain noista laskukaavoista seuraavan vähän suuremman hauen kanssa ja vertailla tulosta puntariin. Kaipa haukia on hiukan pulskempaa ja hoikempaa mallia ja tyypit vaihtelevat järvikohtaisestikin.

Kaava saattaa toimia kuteneen ja kutakuinkin nälkäisen kalan kanssa. Kymppikiloinen kun voi imasta kitusiinsa helposti 3-kiloisen kalan ja muuttua yhdellä hotkaisulla 13-kiloiseksi.

 

[The Analyser]

Onkos JA:ssa muita Pohjois-Kustavin suunnalla pyöriviä kalamiehiä kuin allekirjoittanut?

 

[E]

Ollaan nyt yhden kaverin kanssa käyty vetämässä kuhaa Helsingin vesillä parina viime yönä. Oma ennätys pohsahti rikki viime yönä yhden jälkeen, kun 1,78kg/60cm kuha päätti lähteä rapalani matkaan. Ei tuo nyt vielä mikään mahtikala ole, mutta Helsingin vesiltä saaduksi ihan nätti, vaikka liikaa tulee ihan tumppia.

Muutenkin tuntuu, että kuhakanta on Helsingissä ihan järjettömän vahva tällä hetkellä. Viime yönäkin sain kolmella vavalla vetäessä triplatärpin, millaista en ole koskaan ennen nähnyt. Muutenkin veneeseen nousi pe-la yönä ehkä reilut 30 kalaa vajaaseen viiteen tuntiin, la-su yönä taas vielä useampi noin neljään tuntiin. Valitettavan suuri osa on on edelleen sitä 35cm alamittaista tai hikiseen mittakalaa, mutta molemmilla yöreissuilla sai sen kilonkin rajan kahden hengen venekunta rikottua. Toisaalta 18cm Raparan Original FT sai vain yhden tärpin, kuhalla oli mittaa max 25cm. Tuleva Napoleon taisi kuvitella olevansa se kala.

 

[Hartiapankki]

Viikko sitten tiistaina Virtain Kotalan koskilla, tarkemmin Kituskosken perhokalastusalueella. Hieno ja moni-ilmeinen koski, löytyy herkullista niskaliukua ja toisaalta kunnon pärskettäkin. Vesi ruskehtavaa mutta kohtalaisen kirkasta. Kaveri nappasi nätin 47cm taimenen vihertävällä larvalla, oma saaliini jäi pieneen taimenentumppiin joka sai tietenkin vapautensa takaisin. Lisäksi koskella samaan aikaan ollut porukka sai ainakin kaksi mitantäyttävää taimenta.

Eilisilta meni Sarvikkaankoskilla Kuortaneella. Tankkiauto oli ilmeisesti käväissyt lähipäivien aikana, siksi paljon tapahtumia kolmetuntiseen mahtui. Ensin larvaan kirjo kiinni niskapyörteestä, vei heti kiven taakse ja naps, siima poikki.
Vaihdoin virveliin ja heitin punaista Kuf-lippaa hieman alempana, ja niskakiven vierestä taas pullalohi kiinni. Tällä kertaa sain sen haaviin asti, vain huomatakseni että siinä oli reikä, ja taas pääsi yksi kala säikähdyksellä..

No, illan pelasti lopulta painolipalla saatu reipas kiloinen kirjo. Paistoin kotona pannulla reilussa voissa ja hyvää oli.

 

[Uleåborgir]

Avauksia ja kohteita

Uleåborgir avasi kalastuskautensa juhannuksena Siikajoella Rantsilan kunnan alueella. Peliavaus tuotti joka kolmannella heitolla ahvenen, joista osa oli ihan hyvänkokoisia kyrmyniskoja. Yksi ahvenparka oli hädin tuskin Lotto-lippaa suurempi, mutta voimiensa tunnossa se iski petona "saaliiseen". Tämä urhoollinen pikku Perca Fluviatilis sai vapautensa takaisin, mutta jo seuraavalla heitolla sama yksilö tarttui uudelleen haasteeseen ja ajattelin että kai se on itsarikandidaatti ja päästin siltä nirrin pois. Kolmen tunnin heittelyn aikana nousi joesta noin 15 ahventa ja kaksi tuppihaukea.

Viime viikolla nostelin useita hyvänkokoisia ahvenia ja tuppihaukia Veitsiluodon kalapaikassa Kemissä. Se on Oulusta katsottuna 120 km:n säteellä parhaita sisävesikohteita.

Kemin Veitsiluodon kalapaikka on siis ehkä yksi saalisvarmimmista kohteista, joissa olen (UL-)kalastusta harjoittanut. Suureen järvenkokoiseen tekoaltaaseen (josta StoraEnson paperitehdas saa lauhdevetensä) on istutettu mm. kirjolohta, nieriää ja siikaa. Luonnonkantana altaassa on tietenkin haukea ja ahventa, nämä luonnonkalat saapuvat altaaseen luonnollisia vesiteitä Kemijoen vesistöstä. Altaassa on paljon vaihtelevia "maastoja". On virtapaikkaa, suvantoa, matalikkoa, kasvillisuutta.

Ahven ja hauki ovat 99% varmoja saaliita ja kirjolohi tarttuu usein uistimeen ja pohjaonkeen, jossa on syöttinä Power Bait -märstipallero. Uistimista erityisesti sinertävät ja sateenkaarenväriset ovat sateenkaariraudun sydäntä lähellä ja perusvarma Lotto on näyttänyt täälläkin kyntensä.

Altaan ja viereisen järvenlahden erottaa vain kapea kannas. Järvenlahden rannat ovat tiheää vitikkoa, mutta jos sattuu löytämään välttävänkään heittopaikan, on haukisaalis varma. Heiton ei tarvitse olla viittäkään metriä pitkä, niin Esox Lucius iskee. Nämä hauet ovat sellaisia 1-4 -kiloisia krokotiilejä, jotka ovat viettäneet kissanpäiviä matalassa järvenlahdessa.

Tässä paikassa saalista suo yleensä kaikkein rupisin ja ruostunein Halpa-Hallin jäljitelmä, minkä pakistaan löytää. Hauet ovat lisäksi melkoisia jääräpäitä, ne iskevät yhä uudelleen ja uudelleen, mikäli kalastaja ei ole onnistunut vastaiskussaan kiinnittämään vetten suden leukoja ruosteisiin koukkuihin. Eettistä siis olisikin liipata koukut kimmeltävän teräviksi ja jättää muu uistin rupisen ruostuneeksi.

Härökaloista mainitakseni olen saanut uistimeeni mm. säynävän (Vilppulankoski), pasurin (Jäälinjärvi, Kiiminki), mudun (Vähäruonaoja, Kemi - mutu on tappava luonnollinen syötti, varma saalis kunhan muistaa asettaa koukut kunnolla), kivisimppu (Kemijoen suisto, btw, kivisimppu muistuttaa huomattavasti ystäväämme kiiskeä, etenkin hämärässä).

Jostakin syystä en ole saanut koskaan 2 kiloa suurempaa haukea, useita on ollut tietenkin kiinni... Se iso pääsi karkuun...

Erinomaisin saaliini on ehdottomasti elokuussa 2003 Kuusamosta, Kitkajoen alajuoksulta läheltä Venäjän rajaa, UL-välineillä saatu 3,025-kiloinen taimen. Kala iski suvantokohdan pyörteisestä montusta sinipunakeltaiseen Tiura-uistimen painavaan lusikkaan.

 

[L4E]

Mutta lupaan vakavasti harkita punotun kokeilemista tänä kesänä.

Jaahans, runsaan vuoden myöhässä pääsee tätäkin iloa kokeilemaan :). Eli tuli hankittua boxi Rapalan Titanium Braidia ja tietysti tulikin heti pari kysymystä mieleen.

Vieläkö nämä punotut tahtovat luistaa puolalla eli vieläkö tipsinä toimii monofiiliä pikkaisen puolanperällä?

Toinen juttu on se, että onko eroa monofiiliin nähden siiman menekillä eli täyttyykö puola yhtä täyteen punotulla kuin monofiilillä(siis samalla halkaisijalla tietysti)?

 

[E]

Jaahans, runsaan vuoden myöhässä pääsee tätäkin iloa kokeilemaan :). Eli tuli hankittua boxi Rapalan Titanium Braidia ja tietysti tulikin heti pari kysymystä mieleen.

Vieläkö nämä punotut tahtovat luistaa puolalla eli vieläkö tipsinä toimii monofiiliä pikkaisen puolanperällä?

Toinen juttu on se, että onko eroa monofiiliin nähden siiman menekillä eli täyttyykö puola yhtä täyteen punotulla kuin monofiilillä(siis samalla halkaisijalla tietysti)?

Kyllä tahtovat luistaa (koska eivät käytännössä veny yhtään). Eli laita muutama metri monofiilia pohjalle varmuuden vuoksi.

Punottujen siimojen paksuus saattaa vaihdella aika reilustikin ilmoitetusta, myös punoksen "muodolla" voi olla vaihtelua. Periaatteessa kuitenkin puola täyttyy samalla lailla kuin monofiililla. Jos sulla on haspeli, varo ehdottomasti "ylitäyttämistä", silloin useasti tulevat solmut voi olla joskus todella v-mäisiä setviä.

 

[Siivu]

Kyllä tahtovat luistaa (koska eivät käytännössä veny yhtään). Eli laita muutama metri monofiilia pohjalle varmuuden vuoksi.

Punottujen siimojen paksuus saattaa vaihdella aika reilustikin ilmoitetusta, myös punoksen "muodolla" voi olla vaihtelua. Periaatteessa kuitenkin puola täyttyy samalla lailla kuin monofiililla. Jos sulla on haspeli, varo ehdottomasti "ylitäyttämistä", silloin useasti tulevat solmut voi olla joskus todella v-mäisiä setviä.

Toinen päteväksi koettu konsti on laittaa paljaalle puolalle kierros sähkärin- tai jeesusteippiä. Punottu siima puree pehmeään teippiin hyvin kiinni, enkä ainakaan minä ole joutunut enää liian luiston kanssa tappelemaan. Säästää myös nakkisormisen hermoja kun ei joudu veivaamaan verisolmua siimojen yhdistämiseksi. Tietysti puolasolmulla on myös merkitystä tässä, unisolmu kiristyy ainakin kohtalaisen hyvin puolalle.

Muistaakseni Erä-lehden kesäkuun spesiaalinumerossa vertailtiin kuitu- ja monofiilisiimoja aika kattavasti, niin oikean paksuuden, kuin solmukestävyydenkin kannalta. Kuitusiimojen kohdalla oli kyllä uskomattomia paksuuseroja. TUF:n punottu 0.13mm kuitu ylitti muistaakseni mittauksissa 0.20mm. Ollessaan myös rutosti ilmoitettua kestävämpää, olin pakotettu siimaa testaamaan. 130 metrin rullasta tuollaiset 30m meni haaskuun, kun puola ylitäyttyi. 0.13mm Firelineä puola taas nielee tuon samaisen 130 metriä mukisematta, vaikka FL:nkin oikea paksuus on paikoitellen reilusti ilmoitettua suurempi.

Muutenkin TUF vaikutti aika kankealta ja liian hyvämuistiselta siimalta varsinkin lippaa heittäessä. Sotkua tuli toisensa perään ja hyvää harrinkalastusaikaa meni pohjoisissa hukkaan tuntikaupalla. Isompaa möllikkää uistellessa paksumpi TUF saattaa toimia hyvinkin, mutta kevyeen heittoon vaihdan Firelinet puolalle.

 

[E]

Toinen päteväksi koettu konsti on laittaa paljaalle puolalle kierros sähkärin- tai jeesusteippiä. Punottu siima puree pehmeään teippiin hyvin kiinni, enkä ainakaan minä ole joutunut enää liian luiston kanssa tappelemaan. Säästää myös nakkisormisen hermoja kun ei joudu veivaamaan verisolmua siimojen yhdistämiseksi. Tietysti puolasolmulla on myös merkitystä tässä, unisolmu kiristyy ainakin kohtalaisen hyvin puolalle.

Itse asiassa olen käyttänyt tuota samaa kikkaa isommassa kelassani, mutta esimerkiksi ul-kelassani jo yksi kerros jesseä vie siimakapasiteetista tuntuvasti, mitä metri monofiilia ei tee. Mutta siis aivan totta turiset.

Noista punotuista muuten olen itse testannut PowerProa (0.28 taitaa olla haukisetissä), mielestäni loistava siima - kestää sekä heitot että suoran vedon ilman ongelmia. Lisäksi olen ostanut alelaarista joskus SpiderWirea, hieman ohuempaa kuin 0.28 jigi- ja ul-vapoihin, niihin käyttötarkoituksiin olen myös ollut tyytyväinen. Mitä nyt luonnollisesti jiginheitossa pohjakivet kuluttaa siimaa. Kaveri antoi aika tulista palautetta Firelinen olisiko ollut 0.22-paksuisesta, katkesi heitossa todella usein. Samoin joku todella ohut oranssinvärinen Rapalan punottu ei tahtonut kestää yhtään nykäisyä.