Ei sen tarkempia koordinaatteja kysellä, mutta olitteko Airistolla, vai kävittekö kauempana?Vielä taitaa olla aika kivasti meri auki täällä Etelä-Suomessa. Joskus loppiaisena viimeksi käytiin vesillä ja kaveri sai yhden kassikarkulaisen tärppäämään perhoon. Hieno väsyttely karikon reunalla ja kala mukaan ruokapöytään. Sitä aikaisemmin käytiin 23 joulukuuta ja itselle oli onnistunut päivä taimenella ja kahdella kassikarkulaisella, joista jälkimmäiset lähti ruuaksi. Pienessä kallionraossa pyöri itseasiassa kolme kirreä, joista yksi taisi häiriintyä sen verran ettei enää tarttunut.
Vielä valoa ei ole niin paljoa tarjolla, että arki-iltaisin töiden jälkeen kalaan ehtisi, joten täytyy aina jännitellä viikonlopun säitä. Huomenna taitaa taas tuulla ja sataa liikaa. Ehkä tekisi mieli jopa Raumalle lähteä katsomaan Lukko-TPS kalastuksen sijaan. Riippuu hieman, miten tämän iltainen matsi menee ja millaisella fiiliksellä hallilta lähtee pois. Sunnuntain ennusteet ehkä hieman parantuneet. Saas nähdä.
Kesän reissua kohti pohjoista on tullut taas kovin suunniteltua ja perhoja sinne sidottua. Kaikki tämä kalastukseen liittyvä tekeminen alkaa jo vaikuttamaan parisuhteeseenkin. Myönnän kyllä vakavan kalastusongelman itselläni, mutta voisi sitä kai aikansa huonomminkin käyttää. Rahatkin menee siliän tien mitä tuleekin. No mutta, kesällä olisi tarkoitus lähteä kiertämään Norjan pieniä lohijokia myös Finnmarkkiin, mutta enempi Tromssan lääniin. Rautua ja taimenta kun on tullut monta kesää vuoristossa jahdattua, niin pientä vaihtelua jo alkaa kaipaamaan.
Ahveneen on helppo yhtyä, tai siis ei varsinaisesti yhtyä tuohon kalaan, vaan kommenttiisi siitä että se on paras ruokakala. Itse ajattelin tulevana viikonloppuna testata jo verkolla olisivatko uinnilla. Yleensä se paras aika on kyllä meilläkin toukokuulle mennyt, ja silloin on yleensä saanut suurimmat määrät ja yksilöt. Samoin muikkua täytyy kokeilla. Yleensä se hetken antaa muikkuakin tässä jäiden lähdön jälkeen ennen kuin katoaa kesän odotteluun.Ite en ole oikein jigimies vaikka kalusto on aikalailla vimosen päälle ja eilenkin ostin kaikenlaisia lurttanoita. Ahven olisi se kala jota jigaisin jos jigaisin, ja kalusto on lähinnä siksi että välillä liikun sellaisten kavereiden kanssa vesillä, jotka ovat tuohon hommaan vihkiytyneet. Kun ahvenia kalastan vapavälinein niin tykkään mummon kuppiongesta ja pohjaongesta tasurilla, mosarilla tai ihan pystypilkillä.
Mutta alkaa lähestyä se hetki kun saa alkaa lätkiä ahventa muurikalle. Jäitä on enää pari sataa metriä että pääsee rantaa edemmäs ja on tullut tehtyä 4 uutta katiskaa tässä koronapiilottelun aikana. Ennestään oli viisi eli yhdeksällä lähdetään.
Ahvenet tuskin ovat villeinä uimassa pyydyksiin, ennen toukokuun toista viikkoa. Se on näillä korkeuksilla ollut aika normi riippumatta kevään etenemisestä. Kyllä se nyt voi hyvinkin olla viikkoa ennen jos vesi lämpenee nopeammin.
Kuhaa tuli puputettua talvella kyllästymiseen asti, mutta ahven on kala johon en ole vielä eläissäni kyllästynyt vaikka sitä söisi kuukauden aamupalaksi, päivälliseksi, lounaaksi ja iltapalaksi.
Ahven on Suomen paras ruokakala. Nam.
Ihan hauskat tavoitteet! Ite on ollut harrastettua perhohommaa reilusti yli kymmenen vuotta ja molemmat noista jääneet saavuttamatta.Pari tavoitettakin olen itselleni tätä vuotta koskien asettanut. Perholla saatu siika ensimmäisenä. Yli puolen metrin harjus sitten kakkostavoitteena.
Heinäkuussa on tiedossa reissu käsivarteen harjusta tavoittelemaan. Ehkä hieman kova tuo tavoite, mutta sopiihan tuota yrittää.Ihan hauskat tavoitteet! Ite on ollut harrastettua perhohommaa reilusti yli kymmenen vuotta ja molemmat noista jääneet saavuttamatta.
Harjuksen osalta tuo vaatii aika lailla Lapinreissua tai ainakin mahdollisuudet on siellä huomattavasti paremmat isoon harjukseen, Ruotsin puolella vielä paremmat.
Siikaa en myöskään ole perholla koskaan saanut mutta en ole myöskään varsinaisesti tavoitellut, varmaan tuo järvihommiksi menisi ja ihan perkeleen pienellä perholla. Sen muistan että Kuhmossa paikalliset onkivat siikoja Lentuankosken suvannosta veneestä käsin onkivavalla ja syöttinä eläkeläisperho #18 koossa.
Yksi tavoite, mikä monella perhokalastajalla Suomessa on toutaimen saaminen perholla. On kuulemma järkyttävän kova taistelemaan ja voivat kasvaa yli kuusikiloisiksi. Jos pyörii Tampereen suunnalla niin Kuokkalankosket on ainakin yksi paikka missä on hyvät mahdollisuudet saada toutain. Paikalliset antaa kyllä vinkkiä mistä kannattaa kokeilla.
Ensimmäinen yö verkkoja liotettu ja onneksi sieltä sentään pari pannullista muikkuakin tuli. Ahvenia oli muutama myös harvemmissa verkoissa. Ei tuo vielä ihan itsekseen ahvenen mäti lähtenyt juoksemaan, mutta kyllä niissä paljon sitä on taas noissa isommissa.Ahveneen on helppo yhtyä, tai siis ei varsinaisesti yhtyä tuohon kalaan, vaan kommenttiisi siitä että se on paras ruokakala. Itse ajattelin tulevana viikonloppuna testata jo verkolla olisivatko uinnilla. Yleensä se paras aika on kyllä meilläkin toukokuulle mennyt, ja silloin on yleensä saanut suurimmat määrät ja yksilöt. Samoin muikkua täytyy kokeilla. Yleensä se hetken antaa muikkuakin tässä jäiden lähdön jälkeen ennen kuin katoaa kesän odotteluun.
Heinäkuussa on tiedossa reissu käsivarteen harjusta tavoittelemaan. Ehkä hieman kova tuo tavoite, mutta sopiihan tuota yrittää.