Kahvin saatana. En ole vuosiin juonut kahvia kuuden jälkeen ja nyt viime kuukausina tuo iltapäivän kahvittelukin on ollut kofeiinitonta vaimoni kanssa. Aamuisin juon kyllä ihan normaalin ison tummapahtoisen kupillisen. Vaan eilen sitten kävi niin, että päivällinen venähti hiukan ja ennen jälkkärikahvia oli vielä pieni väli eikä vaimoltaan ollut kotona, joten päätin keittää itselleni peruskahvit. Kello oli kyllä vaille seitsemän, mutta ei se nyt niin paha juttu voi olla. Vaan oli. Vähän oli siinä iltasella erilainen olo, mutta nukahdin kyllä normaalisti joskus kympin jälkeen. Ennen yhtä pamahti silmät selälleen enkä nukkunut sekuntiakaan sen jälkeen. Nyt on melko messevä olo ja voi olla, että iltapäivällä tekee tiukkaa töissä. Eipä tartte enää kahvia iltaisin juoda. Joskus junnunpana ei tarvinnut välittää tällaisista, mutta aika loogista tämä sikäli on, että kahvinjuontini on vähentynyt muutenkin tässä vuosien varrella reilusti ja tosiaan en kuuden jälkeen ole pitkiin aikoihin enää varsinkaan normikahvia juonut.