Kahvi

[Johto]

Kahvia tulee juotua tällä hetkellä 1-4 kuppia päivässä, joten mikään suurkuluttaja en todellakaan ole kahvin suhteen. Vielä muutama vuosi takaperin en olisi voinut kuvitellakaan juovani kahvia ylipäätänsäkään, mutta nykyisin kahvi maistuu jopa yllättävän hyvälle. Kahvini juon maidon mera, reilu maitovara on tavaramerkkini kahvikuppini suhteen. Näin kesäaikaan kahvia tulee juotua vain työpaikalla kahvitaukojen aikana, mutta kun opinnot yliopistolla taas syksyllä jatkuvat niin kahvinkin kulutus tulee varmaan nousemaan. Siitä pitävät huolen aina niin mukavat opiskelukaverit joiden kanssa on miltei pakko lähteä juomaan kuppi kahvia aina kuin se vain on mahdollista. Oikeastaan tätä kautta koko kahvinjuontinikin alkoi sillä ei sitä oikein ilmankaan voinut olla kun kerran kaikki kaveritkin sitä joka välissä joivat...

 

[Colo]

Kahvia tulee kitattua ihan tarpeeksi.
Töissä on hieno EM2004-muki, mihin menee kahvikuppeja varmasti kolme, ellei enemmän. Tarkoitan siis kolmen kahvikupin verran kahvia. Nytkin lähes täynnä.

Maidon kanssa aina. Mustana juon, jos ei ole maitoa. Mutta silloin se ei ole nauttimista.
Kahvinjuontiin on niinkuin tottunut. Se on seurustelujuoma, ja kahvinjuonnin ääressä on mukava jutella mukavia. Varsinkin naisten kanssa ;)

Kahvi on suomalaisille pyhä asia. Menetpä lähes minnetahansa, ja jos aikaa näyttää olevan tuhlattavaksi, niin kyllä kahvia tarjotaan. Ja se näyttää olevan seurustelujuoma, jonka ääressä pysähdytään hetkeksi. Muuten niin juroista suomalaisista tulee puheliaita ja seurallisia, kun saavat kahvikupin eteensä.

Vaikea kuvitella että itse lopettaisi kahvinjuonnin. Korkeintaan jos vatsa alkaa tappelemaan vastaan.

 

[Ghost]

Kahvia tulee juotua melkoisesti ja nautin sen maidon ja sokerin kanssa. Kahvin kanssa saatava maito onkin ainoa varmasti jokapäiväinen maitolähde. Maitoa sinällään en juo. Pahaa kuin mikä pelkästään. Intin aikana kulutus tosin väheni. Muken kahvi ei ollut mitenkään kovin herkullisen makuista, eikä sitä toisaalta ollut tarjolla kuin aamulla. Ja aamupala kun syödään armeijassa kovin nopeasti heräämisen jälkeen, ei se aina oikein edes maistunut. Olisi ollut tunti enemmän heräämisaikaa, niin olisi voinut juoda useamminkin. Leireillä saatavilla oli usein saatavilla vain pikakahvia (tosin ne olivat yllättävän hyviä). Sodessa tuli kuitenkin lähes joka ilta kun kassulla oli, nautittua kupillinen kahvia.

Kotioloissa kahvia tulee juotua yleensä vähintään mukillinen aamusta kunhan pääsee kunnolla hereille, pari mukillista tuossa kolmen pintaan ja toiset pari sitten kuuden ja seitsemän välillä. Ja siis mukin kokohan on lähempänä puolta litraa, eikä mitään helkkarin desin kahvikuppia. Siitä kahvimäärästä ei tule kuin vihaiseksi.

Tuossa pari viikkoa sitten pidemmillä lomilla ollessani taisin parhaana päivänä tyhjentää kaksi täyttä pannullista. Intissä tupakoivat, joihin siis itse en kuulu, olivat kovasti sitä mieltä, että tekemisen vähentyessä tupakointi lisääntyy. Itselläni kahvinjuonnin kanssa käy samoin.

Hienoja hetkiä kahvin kanssa tuli vietettyä myös Sydneyn olympialaisten aikaan. Kahvia tippumaan ja seuraksi jotain leikkokaakkua (ehdottomasti parhaana vaihtoehtona tiikerikakku) niin öinen penkkiurheiluelämys alkaa olla täydellinen. Pidänkin melkein syntinä kv olympiakomitealta sitä, että myöntävät kyseisiä pippaloita lainkaan Eurooppaan. Kisat ovat paljon hienompi tapahtuma kun finaalilähetykset tulevat parhaan katseluajan ulkopuolella.

 

[smasa]

Minä juon kahvia pari mukillista päivässä, useimmiten iltapäivällä koulun jälkeen. Näin kesäloman aikana olen myös siirtynyt aamu(päivä)kahviin, jolloin toinen kahvituokio kuuluu viettää illansuussa ruuan jälkeen. Määrä pysyy kuitenkin kahdessa mukissa.

Parhaita kahveja ovat Juhla Mokka ja ruotsalainen Löfbergs Lila Skåneröst. Tuli juuri viikko sitten testattua myös Robert´s Coffeen Wiipurin Sekoitusta, joka on loistavaa... kuin myös hintakin.

Kahvin kuuluu antaa seisoa jokunen minuutti pannussa ennen nauttimista. Joukkoon pala tai kaksi sokeria ja maitoa. Suosikkiastiani kahville ovat Hartwall Areenalta ostettu Jokeri-muki ja Sokoksen reilunkokoinen kahvilasi.

Toisinaan viikonloppuisin iskee halu tehdä jotakin ekstraa kahviin. Vaihtoehtoja on kaksi: Laittaa jauhettua kardemummaa suodatunpussiin porojen päälle TAI veivata maidonvaahdottimella kunnon vaahdot mukiin. Molemmat ovat kokeilemisen arvoisia.

 

[ShakesBier]

Itse taisin kunnolla alkaa juomaan kahvia lukioaikoina, olisiko jopa YO-kirjoitusten ansiosta...

Lähinnä se on tapa. Kahvin maku ei tosiaankaan ole mielestäni kovin häävi, ja siltikin sitä kuluu viitisen mukillista työpäivänä! Viikonloppuisin riittää aamukahvit ihan mainiosti. Nyt olen vähän yrittänyt vähentää kahvin juontia ja jopa onnistunut siinä, kun tuo toinen puolisko ei juo kahvia ollenkaan ja näin ollen ei "seuran vuoksi" tule juuri lipitettyä kahvia.

Itse juon myös kahvini ilman sokeria, mutta tilkkasen maitoa ja ehdottomasti mukista, kupit ovat ihmeellistä pilipalikamaa josta ei saa edes kunnolla otetta. Merkki on useinmiten Kulta Katriina, vanhempien tykönä käydessä Juhla Mokka. Tuota Brazil-kahvia en ole tullut kai koskaan maistaneeksi, täytyypi kokeilla kun niin kovasti kehutaan. Karmein ajatus on lisätä kahviin sokeria, kun olen alun perinkin opetellut kahvin juonnin salat ilman makeutusaineita. Mustana menee, jos maitoa ei absoluuttisesti ole saatavilla, kerma taas tekee kahvista niin omituisen makuista, että mustana siinäkin tapauksessa.

Vannon myös ihan tavallisen kahvin nimeen. Cappuccinot ja cafe mocchat ovat enemmänkin jälkiruokajuttuja. Yököttävintä on, kun kunnon kahvi pilataan jollakin vaniljasiirapilla tai vastaavalla omituisella tökötillä!

 

[Daniela]

Kuppi tai kaksi mustaa kaffetta päivässä. Oikein vahvaa.

 

[Lyrinna]

Kahvia, kyllä kiitos!

Sain ensimmäisen kosketukseni kahvinjuontiin reilu vuosi sitten luokkaretkellä laivalla. Joimme laivan ravintolassa kokeilumielessä kahvikupit, jotta jaksaisimme kofeiinin voimalla bilettää koko yön, ja eipä sen jälkeen kovasti enää nukuttanutkaan :)

Säännöllisesti aloin juomaan kahvia viime kesänä, kun olin töissä ravintolassa. Nykyään menee kaksi kuppia aamulla ja vielä päivän mittaan 1-5 kuppia.

Yleensä juon kahvini vähällä maidolla, mutta ilmankin menee. Sokerilla en kahvia pilaa vahingossakaan. Ei vaan maistu minun suussani hyvältä.

Merkillä ei ole mitään väliä, kunhan on kofeiinia.

 

[Köpi]

Minäkin sanon kyllä kiitos kahville. Ehdottomasti.

Juon joka päivä kahvia. Tosin määrä riippuu täysin siitä, olenko töissä vai en.

Aamu - ja iltavuorojen aikaan määrä pyörii siellä 3-4 isoa kahvimukia yhteensä. (2 kotona, 2 töissä)

Yövuorojen aikaan tyydyn kahteen (1 kotona, 1 töissä).
Sama koskee vapaapäiviä.

Ja kahvi ilman maitoa ja sokeria.
Ei tarvitse muistella kauppareissulla niitä.

 

[hannes_ko]

Viestin lähetti Lyrinna


Sain ensimmäisen kosketukseni kahvinjuontiin reilu vuosi sitten luokkaretkellä laivalla. Joimme laivan ravintolassa kokeilumielessä kahvikupit, jotta jaksaisimme kofeiinin voimalla bilettää koko yön, ja eipä sen jälkeen kovasti enää nukuttanutkaan :)

Olen kuullut, että varsinkin teinit tulevat känniin juomasta, jota luulevat alkoholiksi. Siksipä olen hyvin epäileväinen, että yksi kahvikuppi oikeasti, siis fysiologisesti, saisi aikaan juuri mitään. Jenkkipropagandaa.

 

[Lyrinna]

Viestin lähetti hannes_ko
Olen kuullut, että varsinkin teinit tulevat känniin juomasta, jota luulevat alkoholiksi. Siksipä olen hyvin epäileväinen, että yksi kahvikuppi oikeasti, siis fysiologisesti, saisi aikaan juuri mitään. Jenkkipropagandaa.

Jaa, ilmeisesti lauseen perään lyömästäni hymiöstä huolimatta ei tekstissä piillyt humoristinen ote sinne asti välittynyt. Jos nyt vielä jäi epäselväksi, niin selvennettäköön, että tuskinpa se yö pelkän kahvikupin takia unettomaksi jäi.

 

[BigRedBob]

Viestin lähetti hannes_ko
Olen kuullut, että varsinkin teinit tulevat känniin juomasta, jota luulevat alkoholiksi. Siksipä olen hyvin epäileväinen, että yksi kahvikuppi oikeasti, siis fysiologisesti, saisi aikaan juuri mitään. Jenkkipropagandaa.

Voi hyvin ollakin. Ainakaan en ole vielä ikinä havainnut, että kahvin juomisella olisi mitään tekemistä viskeystilani kanssa. Aamulla väsyttää joka tapauksessa aina yhtä paljon ja illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa saatan juoda vaikka seitsemän kuppia... no ok, ei ehkä ihan, mutta usein juon vaikka 3 isoa mukia ja saan helvetin hyvin nukahdettua ilman mitään vaikeuksia.

Ainoa mistä sitä huomaa kaipaavansa on, kun joskus ei aamulla ehdi juomaan kahvia duunissa, niin huomaa jossain vaiheessa pienen vittumaisen päänsäryn.

 

[finnjewel]

Viestin lähetti BigRedBob
Ainakaan en ole vielä ikinä havainnut, että kahvin juomisella olisi mitään tekemistä viskeystilani kanssa.

Kokeile Irish coffeeta, pari reilua mukillista, niin havaitset kyllä muutoksen viskeydessäsi.

 

[Dingman]

Kahvi! Päivittäinen kuppimäärä on huolestuttavasti nousussa. Yli 10 kuppia päivässä. Kahvi maistuu mustana, maidon kanssa, sokerin kanssa jne. Merkilläkään ei enää ole minkäänmoista väliä, kunhan sitä vain saa ja paljon. Tänäpäivänä tulee juotua pääsääntöisesti korvallisista kertakäyttömukeista töissä, jossa on kuvioina tummia ja vaaleansinisiä ruutuja. Kotona kupilla ei ole väliä, kunhan se vain on riittävän suuri. Jopa hetken kupissa ollut ja haaleaksi muuttunut kahvi maistuu. Huolestuttavaa!

 

[adamantium_nail]

Hassua, juuri kun mesessä julistin miten hyvää kahvi taas onkaan, tämä ketju oli kiskottu ylös..
Oikeastaan ihanaa on se, kun voi juoda kahvinsa kunnon mukista, eikä mistään perkeleen pahvikipoista. Kotoa kun on oppinut sellaisen tavan että on "oma" kahvimuki. Transformers-muki on hyvä juttu, samoin Arabian käsinmaalattu kukkamuki jostain 70-luvulta :)
Riippuvuus ei ole kiva asia, jos ei aamulla saa kahvia ja tupakkaa, niin se tuntuu fyysisestikin pahalta kun menee esim. bussilla töihin. Tai sitten se on vain minun päässäni, mahdollista sekin..

 

[sampio]

Join ensimmäisen kupilliseni kahvia sen verran pienenä ihmisenä, etten sitä itse edes muista. Sellainen muistikuva minulla on, että olen kahvia juonut lähestulkoon koko elämäni. Tosin koskaan en ole ollut mikään suurkuluttaja, peruskoulu- ja lukioaikaan kahvia meni keskimäärin kolmesta viiteen mukillista päivässä. Varsinkin aamukahvi oli ehdoton, eihän se päivä käynnistynyt millään ilman kahvia.

Kun muutin omaan talouteeni, väheni myös kahvin juontini. Aluksi keittelin sitä entiseen tapaan, kunnes huomasin, etten viitsi keittää kuin aamukahvit itselleni. Lopulta päätin, että lopetan koko litkun juomisen. Vaikeinta siinä oikeastaan oli siitä tavasta irtipääsy; varsinkin viikonloppuaamuihin kuului kupillinen kahvia ja sanomalehti. Sitävastoin minulla ei ilmennyt minkäänlaisia fyysisiä oireita, mitä ihmettelin suuresti. Ehkä asteittainen vieroittumiseni kahvista helpotti asiaa, nimittäin vielä muutama vuosi sitten aamupäivä ilman kahvia tiesi vuoren varmasti päänsärkyä iltapäiväksi.

Olin täysin ilman kahvia noin puoli vuotta. Join kahvipöydässä teetä, mehua tai maitoa, mutta halusin päästä kokonaan irti kahvista tai oikeastaan niistä pinttyneistä tavoista, mitä tuohon juomaan itselleni liittyi. Nyt viimeisen vuoden aikana olen jälleen juonut kahvia, vaikka itse sitä keitän edelleenkin melko harvoin, ehkä kerran viikossa tai harvemminkin. Vierailuiden aikana juon kahvia, jos juojia on muitakin, mutten vaadi sitä ehdottomasti, kuten vielä muutama vuosi sitten olisin tehnyt. Lisäksi käyn kerran pari viikossa juomassa kahvikupin jossain kahvilassa ja mielellään vielä hyvässä seurassa. Olen maistanut jopa erikoiskahvejakin, tosin vain muutamia tähän mennessä.

Olen todella tyytyväinen, että pääsin kahvin kanssa sinuiksi. Ei se mikään ongelma minulle ole ollut, voisiko nyt ollakaan, mutta tämän vieroittumiseni jälkeen huomasin, kuinka paljon se loppujen lopuksi minua hallitsi. Nyt pystyn nauttimaan kahvista aivan erilailla, kun juon sitä silloin kun haluan, enkä vain tavan tai fysiologisen pakon vuoksi.

Niin, ja kahvini juon vain ja ainoastaan (kevyt)maidon kanssa. Näin oli aikaisemmin ja näin on myös aikana jälkeen kahviriippuvuuden. Mustana kahvi menee vain äärimmäisessä hädässä. Esimerkiksi muutaman kerran Venäjällä olen kahvini juonut mustana, kun vaihtoehtona oli vahvaa venäläistä teetä. Parasta kahvi on jäähtyneen korvapuustin tai voipullan kanssa (lämpöisen pullan kanssa tulee juoda maitoa) tai ihan vain voileipien kanssa. Koskaan en ole osannut nauttia tavallisesta kahvista sellaisenaan, kyllä mukana pitää jotain särvintä olla.

Ps. Minä en huomannut aikanaan minkäänlaisia piristysvaikutuksia kahvin jälkeen. Sen sijaan nykyään unettavan työpäivän lomassa juotu kahvikuppi jossain kahvilassa virkistää ihan eritavalla. Voipi olla piristyksen syynä sekin, että pääsen haukkaamaan happea tuon kahvilareissuni vuoksi, mutta uskottelen itselleni vakaasti, että harvemmin juotuna kahvi myös piristää.

 

[sampio]

Top 5 makeaa särvintä kahvin kanssa:

- Kotitekoinen tuore, jäähtynyt pulla
- St. Honoren vaniljaviineri
- Pitkäviineri, lähes kaikki valmistajat käy
- Arnold's donutsin mustikkatäytteinen kinuskimunkki
- Jäähtynyt joulutorttu

Jos eksytte joskus Lohjalle, niin voin vilpittömästi suositella vierailemista St. Honore -nimisessä konditoriossa. En ole missään maistanut yhtä hyviä vaniljaviinereitä. Paikan pitäjä on huhukjen mukaan työskenellyt Ruotsin hovissa.

 

[BigRedBob]

Viestin lähetti sampio
Jos eksytte joskus Lohjalle, niin voin vilpittömästi suositella vierailemista St. Honore -nimisessä konditoriossa. En ole missään maistanut yhtä hyviä vaniljaviinereitä. Paikan pitäjä on huhukjen mukaan työskenellyt Ruotsin hovissa.

Tuttu paikka, tuli käytyä usein kahvilla & viinerillä siihen aikaan, kun olin koulutuksessa Lohjalla. Eikä voi kuin kehua.

 

[Mike]

Viestin lähetti BigRedBob
joskus ei aamulla ehdi juomaan kahvia duunissa, niin huomaa jossain vaiheessa pienen vittumaisen päänsäryn.

Sama homma. Siis semmoinen snadi pääkipu, jos ei ole saanut kahvia parin tunnin sisään heräämisestä.

Itse vedän joku about viitisen kuppia päivässä ilman mausteita ja kyllä tuo jonkin verran virkeämmäksikin tekee, joskaan ei sen avulla päivätolkulla valvota.

 

[Jackman]

Kupillinen kahvia polkaisee aina päiväni käyntiin ja sen jälkeen sitä menee vielä noin 4kuppia päivässä.Kahvin seassa käytän ainoastaa maitoa.Mielestäni sokeri poistaa liikaa kahvin makua.

 

[sampio]

Pitääkö latte nauttia vaahtoineen päivineen naamariin? Olenko vakavasti yksinkertainen, jos sekoitan vaahdon kahviini ennen juoman nauttimista, häh? Onko näiden kaputsiinojen, espressojen ja lattejen juomiseen olemassa joku kermapeppujen laatima etiketti? Auttakaa hädänalaista, olen osittain tosissani tämän "ongelmani" kanssa.

 

[verco]

Viestin lähetti sampio
Pitääkö latte nauttia vaahtoineen päivineen naamariin? Olenko vakavasti yksinkertainen, jos sekoitan vaahdon kahviini ennen juoman nauttimista, häh? Onko näiden kaputsiinojen, espressojen ja lattejen juomiseen olemassa joku kermapeppujen laatima etiketti? Auttakaa hädänalaista, olen osittain tosissani tämän "ongelmani" kanssa.

Älä huoli, et ole ongelmasi kanssa yksin. Valaiskaa joku asiaa.

 

[Ruutiveijari]

En osaa auttaa herroja ylempänä mutta suodatinjauhatuskansalle tarjoan yhden neuvon: älkää ostako Lidlin kahvia! Järkyttävää moskaa. Vähän kuin olisi pistetty jauheeksi Timo Jutila ja varmuuden vuoksi Matti Nykänen vielä laulanut purkkiin ennen sulkemista.

 

[Rod Weary]

Viestin lähetti sampio
Pitääkö latte nauttia vaahtoineen päivineen naamariin? Olenko vakavasti yksinkertainen, jos sekoitan vaahdon kahviini ennen juoman nauttimista, häh? Onko näiden kaputsiinojen, espressojen ja lattejen juomiseen olemassa joku kermapeppujen laatima etiketti? Auttakaa hädänalaista, olen osittain tosissani tämän "ongelmani" kanssa.

Minä en ainakaan tee asiasta itselleni ongelmaa. Nautin kahvini juuri sellaisena, kuin itse haluan. Latten ja cappuccinon vaahdon sekoitan surutta kahviin ja juon suurella nautinnolla. Toki osa vaahdosta jää pinnalle, mutta siihen kuitenkin sekoittuu hieman myös kahvia, jolloin se ei ole enää pelkkää maitovaahtoa.

Pääasia on näyttää siltä, että tietää mitä tekee. Jos joku mulkoilee, voi kuitata "näin tää on parempaa".

 

[sampio]

Juu, en minä nyt niin vakavissani asiaa pohdi, etten uskaltaisi julkisesti juomaani nauttia. Aloin vain miettiä tänä aamuna latte-mukin äärellä, notta onkohan tämänkaltaisen nautintoaineen juomiseen olemassa oikeasti omat taktiikkansa. Itse siis sotken koko paketin sekaisin. Kahvee yleensä jäähtyykin siinä samalla hiukan, mikä on vain hyväksi kuumaa huonosti sietävälle syömäaukolleni.

 

[Siniviiva]

Kyllähän sumppia pitää lipittää. Alta kouluikäisenä opettelin sitä keittämään sähköliedellä kahvipannulla. Silloin ei mitään keittimiä ollut.

Tykistön leireillä myös tuliasemabitumi on tullut tutuksi mutta välttämättömäksi hereillä pitäjäksi taistelulähetin kamiinan päällä keittämänä ja joskus siinä tuntejakin tiivistyneenä.

Nyttemmin makuhermot ovat hieman herkistyneet ja joskus huomaa jopa eroja paahdoissa, mistä Karsta-Katriinan konsulentille olen joskus messuilla reklamoinut. Hänen annettua näytepussukan ja ohjeet reklamaatiosta olen sittemmin pysynyt merkissä, joskin Pauligin tuotteista erityisesti Presidentti on hyvä mutta hinnakkaampi vaihtoehto.

Arkikupposet porisee TM:n vertailutestin voittajakeittimellä, semmonen Bosch, josta irtoaa kaikki liikkuvat osat tarvittaessa konepesuun. Pyhäisin porisee sitten bergolator-keitin vai mitenkähän tuo kirjoitetaan. Tähän keittimeen pistetään pannujauhatusta ja kahvi on niinkuin vanhaan aikaan pannulla keitettynä. Tähän voi sitten vaikka hieman tuhlatakin sitä Presidenttiä.

Teetä en juo kuin joskus kipeänä hunajan kanssa. Ja jotta pysyy terveenä, kuuluu kahvin kanssa silloin tällöin otta lasi brandya ja ulkopuhdistusalueella ollessa amaretto-kahvi on poikaa.

Enpä muista milloin viimeksi olin kipeänä.