Koskaan en ole kahvi-ihmisiä ollut. Pienempänä olin usein mummolassa ja kahvia tuli juotua, kun mummo keitti sitä jotakuinkin viidesti päivässä. Oli aamukahveja, oli salakahveja, kakkukahveja, iltakahveja ja milloin mitäkin. Samalla oli aina tarjolla leivonnaisia, jotka kuuluivat olennaisena osana kokonaisuuteen. Tällöin kahvia tuli otettua lähinnä tavan vuoksi. Ripaus maitoa ja sokeripala pohjalle, ja alas meni.
Nyttemmin en kahvia ala erikseen keittämään enkä mistään tilaamaan. Jos sitä on tarjolla, voin kupposen - joskus parikin siinä samassa juoda, mutta mitenkään erityisesti en coffeen mausta nauti. Kotonakaan nykyään hyvin harvoin kukaan sitä keittää, joten altistumismahdollisuudetkin tuolle koko kansan nautintoaineelle ovat vain vähäiset.
Peruskouluaikoina oli kylläkin tapana juoda aamuisin kupillinen teetä ennen kouluun lähtemistä. Myös tapa on sittemmin jäänyt, eikä teetäkään tule enää kovinkaan usein juotua. Aina kun pitää valita, valitsen kuitenkin kahvin sijaan mieluummin teen, koska minun makuuni useimmat teet ovat kahvia maittavampia.
Nyttemmin en kahvia ala erikseen keittämään enkä mistään tilaamaan. Jos sitä on tarjolla, voin kupposen - joskus parikin siinä samassa juoda, mutta mitenkään erityisesti en coffeen mausta nauti. Kotonakaan nykyään hyvin harvoin kukaan sitä keittää, joten altistumismahdollisuudetkin tuolle koko kansan nautintoaineelle ovat vain vähäiset.
Peruskouluaikoina oli kylläkin tapana juoda aamuisin kupillinen teetä ennen kouluun lähtemistä. Myös tapa on sittemmin jäänyt, eikä teetäkään tule enää kovinkaan usein juotua. Aina kun pitää valita, valitsen kuitenkin kahvin sijaan mieluummin teen, koska minun makuuni useimmat teet ovat kahvia maittavampia.