Varsin tasokkaaksi äitynyt Tappara-HIFK -ketju on jostain syystä lukotettu. Modeilta on jäänyt huomaamatta, että ketjun loppupuolella oli noin 4 promillen verran järkevääkin keskustelua. Nimittäin kärkikarvaajan blokkaamisesta, joka on eri asia kuin kahvaaminen. Joten kaipa sitä voisi jatkaa jossain? Itse latasin niin, että kärkikarvaajan blokkaaminen on Rautakorven suuri visio ja siitäkös tapparat heti heittivät, että ei se ollut Rautakorven keksintö, ei ikinä byää...Mistä lähtien visio on ollut sama asia kuin keksintö? Itse asiassa kahvakiekkokaan ei ole H.Aravirran originaali keksintö. Kahvaaminen keksittiin silloin, kun jäällä oli ensimmäistä kertaa kaksi pelaajaa, joista toinen oli hitaampi kuin toinen.
HIFKin osiossa joskus oli tästä debattia ja monenkin mielestä Suomeen tuotuna blokkipeli oli aika pitkälti Jursinovin lanseeraama juttu. Siis Jursinovin tyylillä "jalat jalat". Mutta vasta Rautakorpi yhdisti blokkaamisen ja jossain vaiheessa myös kahvaamisen Suomen oloissa kunnolla ensi kertaa isokokoisten miesten fyysiseen peliin. Ts. Rautakorven blokkipeli ei todellakaan ollut kesyä jalat jalat -myötäkarvaa, vaan raakaa duunia, jonka tarkoituksena oli pelivauhdin tappaminen ja mahdollisimman laajalla kenttäaluella tapahtuva 1/1 -taistelupeli. Parhaimmillaan Raurakorven blokkipeli oli ihan oikeasti ultrafyysisyyden huipentuma - ja sitä Tukka-Jukka kai loppujen lopuksi hakikin viihdearvoista mitään välittämättä. Rautakorpi oli mulle se ensimmäinen valmentaja, joka sai aikaiseksi ajoittain aika makoisaakin kaameaa vääntöpeliä. Se oli tosin hieman eri laji kuin eurooppalainen kiekko yleensä ja ymmärrän kyllä, että se ei ollut suosittua. Voimalajien pervona ystävänä pidin kuitenkin ajoittain Rautakorven sinänsä järjettömästä tavasta pelata jääkiekkoa täsmälleen sen perusolemusta vastaan; nopeasta taitopelistä tehtiin tylysti amerikkalaista jalkapalloa jäällä muistuttava hitaasti etenevä lihamuurinäytös. En ole muuten koskaan, tämän voi raivoava kotkakin tutkailla, pitänyt Rautakorpea huonona ja vastenmielisenä koutsina. Ottaisin HIFKiin sata kertaa ennemmin Rautakorven kuin Jortikan.
HIFKin osiossa joskus oli tästä debattia ja monenkin mielestä Suomeen tuotuna blokkipeli oli aika pitkälti Jursinovin lanseeraama juttu. Siis Jursinovin tyylillä "jalat jalat". Mutta vasta Rautakorpi yhdisti blokkaamisen ja jossain vaiheessa myös kahvaamisen Suomen oloissa kunnolla ensi kertaa isokokoisten miesten fyysiseen peliin. Ts. Rautakorven blokkipeli ei todellakaan ollut kesyä jalat jalat -myötäkarvaa, vaan raakaa duunia, jonka tarkoituksena oli pelivauhdin tappaminen ja mahdollisimman laajalla kenttäaluella tapahtuva 1/1 -taistelupeli. Parhaimmillaan Raurakorven blokkipeli oli ihan oikeasti ultrafyysisyyden huipentuma - ja sitä Tukka-Jukka kai loppujen lopuksi hakikin viihdearvoista mitään välittämättä. Rautakorpi oli mulle se ensimmäinen valmentaja, joka sai aikaiseksi ajoittain aika makoisaakin kaameaa vääntöpeliä. Se oli tosin hieman eri laji kuin eurooppalainen kiekko yleensä ja ymmärrän kyllä, että se ei ollut suosittua. Voimalajien pervona ystävänä pidin kuitenkin ajoittain Rautakorven sinänsä järjettömästä tavasta pelata jääkiekkoa täsmälleen sen perusolemusta vastaan; nopeasta taitopelistä tehtiin tylysti amerikkalaista jalkapalloa jäällä muistuttava hitaasti etenevä lihamuurinäytös. En ole muuten koskaan, tämän voi raivoava kotkakin tutkailla, pitänyt Rautakorpea huonona ja vastenmielisenä koutsina. Ottaisin HIFKiin sata kertaa ennemmin Rautakorven kuin Jortikan.