Kärkikarvaajan blokkaaminen

  • 10 168
  • 82

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kyllä niihin kiekottomien estämisiin on paremmin puututtu, mutta silti yhä esimerkkinä Lukko heittä sellaisen kaaripallona tuttuja kiekkoja keskialueelle ja äijät ei välitä piirun vertaa kiekosta vaan miekkailee vastustajan kanssa keskialueella. Siinä sitten vastustajan pakki saa kiekon lyö sen toiseen päähän laidan kautta, vaihtoaitiosta kuuluu hei pitkä hei. Aluksi kukaan ei hae kiekkoa vaan painitaan keskialueella, kunnes yksi mies hyppää vaihdosta hakemaan kiekkoa. Vippi keskialueelle ja huippukiekkoilu jatkuu. Siellä kesntällä tosiaan tapahtuu. Vastustajaa haastetaan tosissaan ja luistellaan, mutta kahta syöttöä enempää ei mene omille. Ei ne yritäkkään hakea vapaata paikkaa tai ottaa syöttöä kiinni. Pääasia, että vastustaja ei saa kiekon ryöstöä. Tylsää sanon minä. Ja sääntöjen vastaista.

Ja TBK:lle vielä. Kiekottoman miehen estäminen kielettyä. Jhag toi hyvin esille, että peli on kehittynyt. Rautakorvet ja kumppanit on tehneet tuosta 'pienestä' kiekottoman estämisestä taiteen. Koitappas itse parin pienen kontaktin tulokksena ohjataan Hal Gillin syliin ja sitten Hal halii sinua sievästi. Vain pientä kontaktia, mutta siinä liiku saati sitten pelaa kiekkoa. Minusta on jo ideologisesti väärin, että kolme pelaajaa estää vastustajaa, kun kiekko on itsellä. Minusta kiekollisen miehen mailaa pitää saada vähän painaa ja nojata olkapäällä. Mutta silloin, kun nojaaminen kohdistuu kiekottomaan pelaajaan. Sopuli snaoi tuossa hyvin. Kiekossa saa blokata luistella eteen, mutta kiekottoman taklaaminen ja nojaamainen ja kiinnipitäminen on kiellettyä. Jääkiekossa on ihan liian vähän pelaajia Amerikkkalaisen jalkapallon peliuleen ja toiseksi maali on ihan liian pieni.

Jotta saadaan Turkulaiset sekaan nimeän TPS:n pelin Jursinovilaiseksi käsikynkkä kiekoksi. Siinä kohtuullisen vahvat ja kohtuullisen luistelunopeuden omaavat pelaajat. Joukkueen koti Areenaa kutsutaan lentokentäksi sen vuoksi, että pelaajat levittää kätensä ikään kuinh siiviksi sivulle. Tästä on sitten helppo ottaa vastustajan kaveri käsikynkkään kääntämällä kroppaa vasten ja ottamaalla kaveri käsikynkkään. Tämähän on sellainen pieni kontakti ja varsin luonnollinen ja tehokas tapa pelata jääkiekkoa varsinkin , kun kiekko on omalla joukkuella. Kaverin tuki suorastaan helpottaa maalintekoa.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
Viestin lähetti Tepa

Ja TBK:lle vielä. Kiekottoman miehen estäminen kielettyä.

Sopuli snaoi tuossa hyvin. Kiekossa saa blokata luistella eteen, mutta kiekottoman taklaaminen ja nojaamainen ja kiinnipitäminen on kiellettyä.
Ja minä sanoin viestissäni:

"Mielestäni esim. kärkikarvaajaa saa häiritä leikkaamalla luistelinjalle ja ehkä pienellä kontaktilla häiritä karvaamista. Sen sijaan jos pelaaja otetaan syleilyyn tai mailalla estetään eteneminen, niin se jos mikä olisi jäähyn arvoista."
 

Pärde

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Colorado Avalanche
Kuulun itsekin tähän "blokkaaminen kuuluu kiekkoon" -koulukuntaan. Sekin on oma taitolajinsa, ja on mielestäni yhtä arvostettavaa kuin muutkin taidot kiekkoilijalla.

Mihin sitten vedetään raja, se onkin vaikea kysymys. Itse lähestyisin asiaa tässä - kuten lähes aina - pelin viihdyttävyyden kannalta. Itse näkisin niin, että kärkikarvaajan blokkaaminen sitomalla tai muuten mailan tai käsien avustuksella sitomalla on ehdottoman rangaistavaa, ja tähän sopisi nollatoleranssi hyvinkin.

Blokkauspeli luistelulinjoja katkoen sen sijaan on vaikeampi asia, sillä kuten muistaakseni Sergei ylempänä mainitsi, monen "huippuketjun" peli perustui ja perustuu nimenomaan tähän: miehet ja kiekko liikkuvat koko ajan toisiaan avustaen, pyrkien kohti maalintekopaikkoja. Ja tämä mielestäni ehdottomasti kuuluu kiekkoon. Vaikea kuvitella itseni pitävän lajista, jossa vaan luistellaan päästä toiseen kiekon kanssa ja tehdään maaleja vuorotahtiin.

En pääse mihinkään mielikuvasta, mikä itselleni on jäänyt Lämäri 2 -elokuvasta: siinä hyökkääjä hakee kiekon omasta päästä ja lähtee kuljettamaan sitä kohti vastustajan aluetta. Vastustajan karvaaja on tulossa kovaa vauhtia päälle, kun kiekollisen pelaajan joukkuetoveri tulee ja jyrää kovalla niitillä karvaajan.

Blokkipeliä tämäkin, mutta mielestäni viihdearvoltaan parempaa.

Lyhyesti siis, blokkipeli kuuluu mielestäni ehdottomasti kiekkoon joissain muodoissaan. Mailalla estäminen ja sitominen eivät näitä muotoja kuitenkaan ole, ja ne tulisi kitkeä pois.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Viestin lähetti kausi
En telo, olin/olen vain eri mieltä tuosta lauseestasi "Kyllä mä sitä katselin ennemmin kuin Jursin vauhtiin perustuvaa nössöä myötäkarvaa - niinhän Jursin joukkue aina pelasi". Aina- sanalla on taipumus olla aika ehdoton. Vai missä kohdin se jättää tässä aukkoa?

Eihän teille kelpaa valmentaja, joka saattaisi vaikka tuoda kultaista menestystä.

Kyllä meille kelpaa valmentaja, joka voi tuoda kultaa. Meillä on sellaiset olleetkin; Westerlund-Summanen. Ja sillä tyylillä lisää kultaa, kiitos! Ei pakittelulla ja jäähyjen välttämisellä. Jortsu: goodbye!

Eikä se ihan niinkään ole, että tuomarit ne vain sallivat Rautakorven "sääntöjenvastaisen" pelin. Kahvaaminen on sääntöjenvastaista, mutta luistelulinjojen leikkaaminen on paljon monimutkaisempi asia, kyllähän se oikein tehtynä on erittäinkin sallittua. Summasen Leijonat olivat hillittömiä blokkaajia WCupissa ja se näkyi kelpaavan blokkipelin ideologisille vastustajillekin.

TPS:n pelityylistä olen sanonut ennenkin, että siinä on kuitenkin samat hyvät puolet kuin Jokerien nykyisessä pelityylissä = TPS:n perinteinen tyyli. Tuo pääosin myötäkarvaamiseen perustuva vauhtikiekko ei ole kahvakiekkoa. TPS ei ole koskaan ollut kova kahvaamaan. Ei ainakaan silloin, kun jalkeilla on ollut TPS-mittarilla hyvä joukkue eli sopiva pelaaja-aines siihen konseptiin. Tarkoitan 90-lukua loppuun asti. Ehkä mestarijoukkue -01 oli aavistuksen kahvaavampi ja hitaampi kuin TPS yleensä? Eniveis TPS yleensäkin ja Jokerit nyt pyrkii pelaamaan nimenomaan blokki- ja kontaktipeliä vastaan parhaalla aseella, joka näihin tehoaa: vauhdilla. Ja se vielä korostuu isolla jäällä. Monikin tykkää siitä tyylistä, joten mitäs siitä, että moni tykkää toisenlaisesta tyylistä. HIFK pelaa (ainakin kotonaan) Tapparaa vähän enemmän iholle menevämpää blokki- ja ennenkaikkea prässipeliä, missä pyritään ottamaan tila ja aika pois, joista seuraa virhe eli kiekonmenetys. Viime kaudella PHK mätki näistä tilanteista tasakentällismaalinsa, eivät kiekkoa ylös vieden kovinkaan usein. Rautakorven Tapparassa oli enemmän mailankäyttöä, mutta laskisin sen lähinnä hurjien tavoitteiden ja ultraraskaan kaluston piikkiin. Huomasin HIFK-Lukko -matsin yhteydessä taas kuinka hienoa on Rautakorpi-kiekko parhaimmillaan. Siinä matsissa kaksi isoa joukkuetta pelasi koko ajan reilusti kaksinkamppaillen.

Joku haluaa nähdä jääkiekiekon luistelun ja tekniikan taidonnäytteenä. Melkeinpä jääpallon kaukaloversiona, jota se aluksi olikin. Joku haluaa nähdä jääkiekon kontakti- ja kaksinkamppailulajina. Siinä on suurikin ero ideologiassa ja mitäs siitä? Itse pidän kaksinkamppailuista ja katson mieluummin jopa kiivasta paini/kahvamatsia, jossa on intensiteettiä ja raivoa, kuin eleetöntä olmimaista sirklausta, jossa keneenkään ei varmasti satu, kun kukaan ei koske toiseensa.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Viestin lähetti Tepa
Kyllä niihin kiekottomien estämisiin on paremmin puututtu, mutta silti yhä esimerkkinä Lukko heittä sellaisen kaaripallona tuttuja kiekkoja keskialueelle ja äijät ei välitä piirun vertaa kiekosta vaan miekkailee vastustajan kanssa keskialueella. Siinä sitten vastustajan pakki saa kiekon lyö sen toiseen päähän laidan kautta, vaihtoaitiosta kuuluu hei pitkä hei. Aluksi kukaan ei hae kiekkoa vaan painitaan keskialueella, kunnes yksi mies hyppää vaihdosta hakemaan kiekkoa. Vippi keskialueelle ja huippukiekkoilu jatkuu. Siellä kesntällä tosiaan tapahtuu. Vastustajaa haastetaan tosissaan ja luistellaan, mutta kahta syöttöä enempää ei mene omille. Ei ne yritäkkään hakea vapaata paikkaa tai ottaa syöttöä kiinni. Pääasia, että vastustaja ei saa kiekon ryöstöä. Tylsää sanon minä. Ja sääntöjen vastaista.


Tämä ei liity kärkikarvaajien blokkaamiseen mitenkään. Eikä kiekottomien pelaajien estämiseen. Lukkohan on esimerkissäsi lähdössä hyökkäykseen.

Tarkemmin ajateltunahan tämä nimen omaan liittyy. Näissä tilanteissa ei kärkikarvaajaa ole onnistuttu blokkaamaan pois ja omat hyökkääjät taas on blokattu vastustajan häirinnällä pois. Puolustajalla on mahdoton avata peliä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää pistää kiekko keskialueelle. Fiksua vai mitä, vai pitäisikö se kiekko vapaaehtoisesti luovuttaa tuolle kärkikarvaajalle?

Keskialue taas on tukossa, kun kärppäpelaajat on Lukkopelaajien iholla kiinni. Lähde siinä siten hyökkäämään.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Lisäyksenä vielä sellainen, että Alatalon Jyp luistelee ja blokkaa lujasti. Kalusto on suhteellisen kevyt tähän konseptiin toistaiseksi, mutta täytyy sanoa, että ihailin Jypin "uhrautuvaisuutta", kun he pelasivat koko ajan ajellutta HIFKiä vastaan. Muutamassa muissakin matsissaan olen nähnyt samaa. Täysin erilaista kuin edellisten kausien mailat ojossa seisova ryhmä. Eniveis, Alatalon Jyppi ei näköjään muuta omaa visiotaan kiekosta, vaikka joskus ei olekaan kivaa. Jypin Immoset ja Virtaset ja Grunnit luistelivat suoraan linjoille sinnikkäästi, vaikka tiesivät, että nyt ajetaan. Olen satavarma, että Alatalolla on tulevaisuus ns. blokkikiekkomiehenä ja hän voisi tuoda blokkaamiseen mukaan vauhdin ja taidon? Rautakorvelta ja HIFKiltä on nähty blokkaaminen yhdistettynä dieselvääntöön ja voimaan yli taidon.
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Viestin lähetti L4E
Tämä ei liity kärkikarvaajien blokkaamiseen mitenkään. Eikä kiekottomien pelaajien estämiseen. Lukkohan on esimerkissäsi lähdössä hyökkäykseen.

Tarkemmin ajateltunahan tämä nimen omaan liittyy. Näissä tilanteissa ei kärkikarvaajaa ole onnistuttu blokkaamaan pois ja omat hyökkääjät taas on blokattu vastustajan häirinnällä pois. Puolustajalla on mahdoton avata peliä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää pistää kiekko keskialueelle. Fiksua vai mitä, vai pitäisikö se kiekko vapaaehtoisesti luovuttaa tuolle kärkikarvaajalle?

Keskialue taas on tukossa, kun kärppäpelaajat on Lukkopelaajien iholla kiinni. Lähde siinä siten hyökkäämään.

Hyvä aletaan olemaan samalla aalto pituudella. Olen sitä mieltä, että ne molemmat miehet keskialueella joutaa penalty boxiin kiekottoman estämisestä. Loppuu se viisikko puolustaminen ja pelaaminen. Minä kutsuisin sitä viisikko nuhjaamiseksi. Sillä ei ole mitään tekemistä pelaamisen kanssa.

TBK, ok olemme samoilla linjoilla. En tiedä katsoitko viikon lopun Hokinaittia, mutta siinä nähtiin ratkaisu maalissa, kuinka Bäckströmiä häirittiin pienellä kontaktilla ilman mailaa. Ei siis sinusta väähyn arvoinen suoritus. Edelleen Rautakorpi on kehittänyt siitä taiteen. Muutamien Lukko kawnnatajien mieliksi Lukko ei estä, kahvaa eikä tee mitään. Kuitenkin vahingossa kamppa vastustajan törmää maalivahtiin ja esimerkiksi Kärppien toisessa maalissa Jokinen ei vaan osannut luistella Lukko maalin edessä ja kaatui Rollosonin syliin, kuten se päälle lysähtänyt Lukko mies. Pelaajat taisi vain olla niin väsyneitä Kärppien kovasta blokkipelistä. Kärppien ensimmäisessä maalissa monen mielestä Eepi teki virheen, kun meni odottamaan kiekkoa (lue pelaa kiekkoa) maalin taakse, sen sijaan, että olisi mennyt pitämään vai pitäisikö sanoa estämään Aarniota maalin eteen.(joka on muuten kiekoton mies). Roloson oli edelleen kusessa nurkassa, koska kukaan ei ollut estämässä Juntusta. Sanonko hirveän väärin, jos Lukon peli perustuu estämiseen silloin, kun kiekko on omilla(Tässä tapauksessa Rolosonilla)? En sano, että kannattamillani Kärpillä on puhtaat jauhot pussiissaan. Esimerkkeinä Vallin ja Palsola kahvaa kuin pienet oravat. Lukko Kärpät ratkasi Mikkolan typerään estämisjäähyyn. Olisi poiminut irtokiekon päädystä estämisen sijaan. Minusta peliä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että kiekollista saa estää, mutta kiekotonta ei. Niin saadaan sitä vauhtia peliin.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Viestin lähetti Tepa
Kärppien ensimmäisessä maalissa monen mielestä Eepi teki virheen, kun meni odottamaan kiekkoa (lue pelaa kiekkoa) maalin taakse, sen sijaan, että olisi mennyt pitämään vai pitäisikö sanoa estämään Aarniota maalin eteen.(joka on muuten kiekoton mies).

Niin ensimmäiseksi ei kannata yleistää, kun taisin olla ainut jonka mielestä pakki luki peliä väärin. Kiekko ei ollut maalin takana pelattavissa(joten pakki ei ollut pelaamassa kiekkoa, vaan jäi sinne jos se kuitenkin sattuisi sinne tulemaan), vaan kiekko oli kulmassa josta sitä roli yritti avata ylöspäin.

Pakinhan ensisijainen tehtävä on ottaa vapaat miehet maalilta kiinni. Näin on ollut aina ja näin tulee olemaan myös jatkossakin. Kiinni ottaminenhan ei tarkoita kahvaa, vaan sitä että tavalla tai toisella estetään syöttö maalin edustalle vapaalle kaverille.

Jos vielä oma maali on tyhjänä, ei pakin edes kuuluisi lähteä maalin taakse(jos se kiekko sinne olisi tullut), vaan jäädä suojelemaan omaa maalia ellei ole 100 varma että kiekon pystyy väljemmille vesille toimittamaan.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
Viestin lähetti Tepa

TBK, ok olemme samoilla linjoilla. En tiedä katsoitko viikon lopun Hokinaittia, mutta siinä nähtiin ratkaisu maalissa, kuinka Bäckströmiä häirittiin pienellä kontaktilla ilman mailaa. Ei siis sinusta väähyn arvoinen suoritus.
Katsoin ottelua itse asiassa viimeksi eilen Urheilukanavalta ja kyllähän iinä pientä skandaalin tuntua Lukon viimeisessä maalissa oli. Selvä maalivahdin häirintä ja jäähy olisi pitänyt viheltää tai ainakin maali hylätä.

En tietenkään tarkoittanut maalinedustalla kovaa pelaamisella tai blokkaamisella sitä, että sitä saisi kohdentaa maalivahtiin. En nyt tiedä miksi luet kirjoituksiani kuin piru raamattua.

Kärppien ensimmäisessä maalissa monen mielestä Eepi teki virheen, kun meni odottamaan kiekkoa (lue pelaa kiekkoa) maalin taakse, sen sijaan, että olisi mennyt pitämään vai pitäisikö sanoa estämään Aarniota maalin eteen.(joka on muuten kiekoton mies). Roloson oli edelleen kusessa nurkassa, koska kukaan ei ollut estämässä Juntusta. Sanonko hirveän väärin, jos Lukon peli perustuu estämiseen silloin, kun kiekko on omilla(Tässä tapauksessa Rolosonilla)?
En nyt tosiaankaan tiedä mihin tällä pyrit, mutta väänetään rautalangasta. Ensinnäkin maalinedustalla on ensisijaisen tärkeää pelata hyökkääjän maila pois pelistä. Sen voi tehdä esim painamalla kaverin mailaa tai nostaa. Tai vielä parempi vaihtoehto pitää kaveri kokonaan poissa maalilta. Silloin ei pelaaja ole maskissa eikä hakkaamssa karoja sisään. En nyt muista oliko ko. tilanteessa ketään maalilla estämässä Aarnion aikeita, mutta jos olisi ollut, niin ehdottomasti olisi pitänyt pelata maila pois tai torpata äijjä pois maalilta heti kun Juntunen sai kiekon.

Minusta tässä ensimmäisen virheen tekijänä oli Roloson. Hänen olisi pitänyt jatkaa kiekko eteenpäin, mutta jos Rolosonia olisi joku pelaaja tullut auttamaan, hänen ei olisi tarvinnut kuin luistella Juntusen eteen tai yksinkertaisesti jälleen pelata maila pois. Kyyyllä, estämistä, mutta täysin sääntöjen rajoissa tapahtuvaa. Mailan nostaminenkin on tietyssä mielessä estämistä.

Totta helvetissä jos kiekko on omassa päässä ja vielä jos tilanne ei ole täysin kontrollissa, niin kyllähän jokaisen pitää ottaa se oma mies ja huolehtia, että se ei maalia tee. Ja vaikka kiekko olisi kontrollissa ja oltaisiin peliä avaamassa, niin kyllähän niiden alimpien pelaajien pitää tiettyyn rajaan asti blokkailla niitä karvaajia ja tehdä tilaa pelin avaajalle. Kuinka kaukana se raja on kiekottomanmiehen estämiseen, sen määrittelee tuomari.
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
TBK. Ei ollut tarkoitus lukea kirjoitustasi kuin piru raamattua. Valitsin malain edustalla tapahtumat siitä yksinkertaisesta syystä, että ne jäävät mieleen. Juntunen yhtä lailla pääsi karvaamaan Rolosonia, koska Lukon estäminen keskialueella epäonnistui, mutta se ei olisi jäänyt sinun mieleen. Rautakorven joukkueet on taitavia estäjiä. He estää ikäänkuin vahingossa. Katsoppa yksi Lukko peli estämislasit silmillä. Älä seuraa kiekkoa. Seuraa, kun Sami Torkki lähtee vaihtoaitiosta. Alle metrin luisteltuaan hän törmää vaihtoon menevään vastustajaan, törmäyksen vaikutuksesta hän huitaisee 'vahingossa' toista pelaaja, jonka seurauksena hän törmää mailan liikkeestä neljänteen, jonka haaroihin maila juuttuu 'vahingossa' ja he kaatuvat niippuun 'vahingossa'. Torkkia ei kiinnosta lainkaan missä on kiekko tai vapaa paikka. Pääasia on, että 'vahinkoja' (lue törmäyksiä vastustajaan) mailalla, jalalla ihan millä vaan syntyy paljon. Eikä tuo vastustaja liiku nopeasti keskialueella. Yhdyn sinuun, että tuo estäminen tulisi sallia maalin edessä, mutta keskialueella pitäisi olla nolla toleranssi ja mielellään oma tuomari sinne.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
En laita estämislaseja silmille, koska en halua huomata muuttuvani tyypiksi joita opin viime vuosina vihaamaan. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä etsimällä etsimään ilkeitä asioita tai virheitä pelistä. Etsin mielummin niitä onnistumisia yms. Se on ihan sama kenen peliä sitten lähtisi katsomaan ne lasit silmillä, aivan varmasti löytyisi kymmeniä asioita, mihin voisi silmänsä iskeä, mutta se ei palvele ketään eikä ole mitenkään hyödyllistä.

Täytyy sanoa, että teoriasi tuosta "vahingossa estämisestä" tuntuu aika oudolta. Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että se mitenkään harjoiteltua on. Jääkiekko on sm-liigassa kova vauhtista ja kentällä tapahtuu milloin mitäkin, joskus törmätään vaihtoon menevään mieheen yms.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Viestin lähetti Tepa
TBK. Ei ollut tarkoitus lukea kirjoitustasi kuin piru raamattua. Valitsin malain edustalla tapahtumat siitä yksinkertaisesta syystä, että ne jäävät mieleen. Juntunen yhtä lailla pääsi karvaamaan Rolosonia, koska Lukon estäminen keskialueella epäonnistui, mutta se ei olisi jäänyt sinun mieleen. Rautakorven joukkueet on taitavia estäjiä. He estää ikäänkuin vahingossa. Katsoppa yksi Lukko peli estämislasit silmillä. Älä seuraa kiekkoa. Seuraa, kun Sami Torkki lähtee vaihtoaitiosta. Alle metrin luisteltuaan hän törmää vaihtoon menevään vastustajaan, törmäyksen vaikutuksesta hän huitaisee 'vahingossa' toista pelaaja, jonka seurauksena hän törmää mailan liikkeestä neljänteen, jonka haaroihin maila juuttuu 'vahingossa' ja he kaatuvat niippuun 'vahingossa'. Torkkia ei kiinnosta lainkaan missä on kiekko tai vapaa paikka. Pääasia on, että 'vahinkoja' (lue törmäyksiä vastustajaan) mailalla, jalalla ihan millä vaan syntyy paljon. Eikä tuo vastustaja liiku nopeasti keskialueella. Yhdyn sinuun, että tuo estäminen tulisi sallia maalin edessä, mutta keskialueella pitäisi olla nolla toleranssi ja mielellään oma tuomari sinne.

Mutta miksi käyttää Lukkoa koko ajan esimerkkinä, kun esimerkiksi Kärppien pelitapaa apuna käyttäen voisit paljon paremmin havainnollistaa ko. blokkausmenetelmiä?
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joku sanoo kahvakiekko toinen estäminen. Käytän Lukkoa esimekkkinä, koska Rautakorven joukkueet ovat tehneet tuosta estämisestä taiteen. Minäkään en usko vahingossa estämiseen. Lukko jarruttaa vauhtia tarkoituksella. Maila laitetaan kainaloon tarkoituksella, mutta se näyttää kuin se olisi vahinko tuomarin silmiin. Se koukku hitastaa vauhtia, mutta ei kaada vastustajaa. Kuitenkaan yksikään vastustajan pelaaja ei saa luistella rauhassa vauhdilla keskialueen ylitse, oli miehellä kiekko eli ei. Lukon löydessä kiekon päätyyn yleensä yksi mies, välillä kaksi painaa perään. Kolme muuta vahingossa, törmää, kampittaa koukkaa vastustajaa.

Kärppiä en voi ottaa esimerkiksi, kun heidän miehet hakee vapaata paikkaa minne syöttää kiekon olessa joukkueella. He 'ei mittaa joukkuetta'. Sinäänsäminulla ei ole Lukkoa vastaan mitään eikä edes Rautakorpea. Toivoisin vain, että tuohon estämiseen puututaan tuomarien toimesta. Kaksi ottelua tällä kaudella ovat yllättäneet minut positiivisesti vauhdillaan ja viihdyttävyydellään Kärppiä vastaan.

En haluaisi tätä keskustelua käytävän kahvasta. Minusta tämä keskustelu on ollut loistavaa. Rautakorven pelitapakin on taitavaa. Hänen joukkueet lyö nuo 95 mestarit varmasti. Siinä on todennäköisyys elementit mukana. Haluan kiinnittää huomion tuohon estämiseen. Kärpät saattoi saada Hockey Night ottelussa enemmän estämisjäähyjä. Silti väitän, että Lukko teki monin kertiasen määrän estämisiä. Niistä ei vaan tullut rangaistuksia eikä monen mielestä ollut aihettakaan. Taitavaa. Jos peliä halutaan viihdyttävämmäksi ja maalitilanteita lisää, kuten myös maaleja, täytyynoita estämisistä rangaista, ei pelkästään niistä, joissa kiekko läsnä ja kaveri heitäytyy vaan estämisestä yleensä. Vaikka Salomonin tuomiolla, silloin viisikko estämien särkyy. Minusta on turha ajatella, että joka hipsusta kiekolliseen vihelleetääsiiin jatkuvasti. Kiekolliseen pitää saada ottaa kontaktia. Kiekollinen pelaaja on sitten asia erikseen. Katsomalla muita Lukko-Kärpät otteluita voi todeta niissä oleen enemmän maaleja laukauksia, sekä jäähyjä. Erityisesti estämisestä. Sitä minä haluaan. Minusta ne oli viihdyttäviä pelejä. Niissä on paukutettu 10 maalia, vaikka vastakkain on kaksi liigan huippumaalivahtia. Niitä onnistumisia maalien muodossa ja onnistuneita laukauksia kohti maalia minä haluan nähdä. Minua tympäisee katsella onnistunuttta jääpainia, jossa onnistuttiin hyydyttämään vastustajan vauhtipeli.
 
Viimeksi muokattu:

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Viestin lähetti Tepa
Kärpät saattoi saada Hockey Night ottelussa enemmän estämisjäähyjä. Silti väitän, että Lukko teki monin kertiasen määrän estämisiä.

Ottelussa oli erittäin vähän "kahvaa" ja kärkikarvaajan blokkia. Jos joku hiukan kahvasi, se oli ehdottomasti kärpät. Tuo ottelu on TODELLA huono esimerkki jos haluaa puhua lukon kahvaamisesta, sitä kun ei ollut ollenkaan.

Hyvältä näyttää. Siitä tietää että ollaan noususuhdanteessa kun kahvakitinät alkaa. Alkukausi on ollut heikkoa, mutta nyt lukkoa saa pelätä jokainen jengi liigassa. Ja kahvasyytökset tulevat nousemaan, vaikka lukon jäähymäärät ovat sukeltaneet jyrkästi alaspäin.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Re: Blokkaaminen - estäminen

Viestin lähetti sopuli
En nyt ihan loppuun asti jaksanut lukea, mutta kommentoin silti. Tottakai jääkiekossa saa blokata. Itse asiassa juuri tällä tavalla hyökkäyspäässä kulmista usein päästään nousemaan maalille. Eikä tällainen blokkipeli ole missään nimessä kiellettyä omassakaan päässä avauksen yhteydessä.

Täysin eri asia on kiekottoman miehen estäminen, jossa otetaan kädet ja maila avuksi. Itse olisin valmis pistämään kiekottoman miehen estämiseen lähes nollatoleranssin, sillä juuri tällainen roikkuminen tappaa vauhdin kiekosta. Itse en edes muista, koska käsite kiekollinen/kiekoton hämärtyi SM-Liigassa, mutta pikkuhiljaa luisuttiin siihen tilanteeseen, että kiekotonta sai estää lähes yhtä paljon kuin kiekollista miestä.

Aivan. Eli oikeaoppista blokkia tuskin on sääntökirjassa mainittu sääntöjenvastaiseksi? Sen sijaan kiekottoman estäminen on. Blokkaus tarkoittaa siis vastustajan pelaajan luistelemista suoraan kiekolliseen pelaajaan. Mutta blokkaus tapahtuu blokkaajan ollessa paikallaan tai muuttamatta luistelulinjaansa. Estämiseksi blokkaus muuttuu blokkaajan liikkuessa vastustajan linjalle muuttamalla omaa luistelulinjaansa. Samoin jos pelaaja käyttää mailaa häntä ohittavaan vastustajaan.

Nykyään jääkiekossa siis näkee oikeata blokkipeliä erittäin harvoin. Joskus harvoin saattaa nähdä kulmahyrrän toimiessa oikeata blokkipeliä. Nykyään vaan usein se blokkaaja luistelee aivan jostain tilanteen ulkoa muka vahingossa vastustajaa päin, jolloin kiekollisella on vapaata tilaa nousta.

Parhaimpia esimerkkejä oli Ässät-Tappara -otteluketjussa ollut kuva, joka oli otettu juuri ennen Pasi Puistolan 4-2 ylivoimamaalia. Siinä Tapparasentteri kaapii aloituksen taaksepäin ja laiturit pitävät Ässäpelaajista kiinni. Kaiken kruununa Saravo ei päästä Ässäpelaajaa pihdeistään irti ja Puistola pääsee nousemaan vetopaikkaan. En tiedä sitten oliko Ässäpelaajilla tilanteessa tahtoa kohti kiekollista edes mennä. Kuvasta sellaista ei edes näe. Joku pitää tuota sääntöjenmukaisena, mutta jos pelaajassa/tämän mailassa roikutaan on se mielestäni estäminen.

Rautakorven Tappara pyrki välttämään virheitä omassa päässä ja keskialueella käyttäen usein Grönvallin lanseeraamaa kaarikiekkoa, joka tippuu vastustajan kenttäpuoliskolle liukumatta kuitankaa pitkäksi. TÄmän jälkeen laiturit koittavat nopeuttaan ja fyysisyyttään käyttäen kaivaa kiekon itselleen. Mestaruusvuonna kaarikiekot vähenivät ja pyrittiin enemmän järjestäytyneisiin vastahyökkäyksiin sekä nopeisiin suunnanmuutoksiin.

90-luvun puolivälissä jäi TPS:stä mieleen loistavat yksilöt, kova tempo neljällä kentällä ja se taitava koukkiminen. Eli kaverille mailakainaloon, muttei alettu vesihiihtää. Koko ajan luisteltiin ja saatiin kaverin vauhtia itselle. Siltä se ainakin vaikutti. Kulmapeli tosiaan muistutti Tapparan vastaavaa, Tepsillä vain oli pienempiä no nopeampia miehiä sitä toteuttamaan. Tosin pitää muistaa, että tuolloin 90-luvun puolivälissä kaukalot olivat vielä melko leveitä, nykyään vain Turusta löytyy kiitorata. Eli kun on vähemmän tilaa voidaan nopeuden pute korvata jossain määrin fyysisyydellä.

Viestin lähetti sopuli
Itse olen useasti tällä kaudella nähnyt tuomarien puuttuvan kiekottoman miehen estämiseen entistä hanakammin. Onko todellakin niin, että muut eivät ole tällaista havainneet lainkaan?/B]


Parannusta toki aikaisempiin kausiin, mutta monesti esim. poikittainen maalin edessä tuomitaan estämiseksi. Eli tilastoja kun lukee ei voi oikeasti tietää mistä jäähyt ovat tulleet. Pelissä saa monesti ihmetellä jäähyjen syitä.


EDIT: lisätään vielä koko ketjun luettuani, että monesti huomaa kärkikarvaajan asenteessa löysyyttä. Eli heti, kun vastustajan pakki näyttääkin rumaa naamaansa luovutetaan ja kaarretaan pois. Otetaan jälleen esimerkkinä Tapparan peli. Tappara-TPS tässä jokin aika sitten. Kaksi erää Tappara oli kokonaan haluton paska. Luistelun ja karvauksen näköistä yritettiin, mutta mitään ei tullut. Sitten, kun saatiin kavennusmaali kolmanteen erään oltiin jokaisessa kiekossa ensimmäisenä. Jopa Mäntymaa ehti samassa vaihdossa monta kertaa hyökkäyskulmaan kaivamaan kiekon omille.
Miten tämä siis liittyy kärkikarvaajan estämiseen? Edelleen minunkin mielestäni kärkikarvaajanestäminen (ei blokkaaminen) on sääntöjenvastaista ja rangaistavaa. Mutta liian usein hyökkääjät eivät edes yritä kohti kiekkoa vaan luovuttavat. Tuon ottelun kolmannessa erässä Tepsin pakit eivät olisi voineet pitää Tapparan karvaajia pois kiekollisen iholta kuin katkomalla Tapparoilta jalat. Kuluttava tyyli karvata kahdella, mutta pirun viihdyttävää ja hienoa katsella. Jopa harvalukuinen tamperelaisyleisö syttyi tuosta.
 
Viimeksi muokattu:

zamuel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Viestin lähetti Tepa
Lukon löydessä kiekon päätyyn yleensä yksi mies, välillä kaksi painaa perään. Kolme muuta vahingossa, törmää, kampittaa koukkaa vastustajaa.

Kärppiä en voi ottaa esimerkiksi, kun heidän miehet hakee vapaata paikkaa minne syöttää kiekon olessa joukkueella. He 'ei mittaa joukkuetta'.

Kärpät saattoi saada Hockey Night ottelussa enemmän estämisjäähyjä. Silti väitän, että Lukko teki monin kertiasen määrän estämisiä. Niistä ei vaan tullut rangaistuksia eikä monen mielestä ollut aihettakaan.

Katsomalla muita Lukko-Kärpät otteluita voi todeta niissä oleen enemmän maaleja laukauksia, sekä jäähyjä. Erityisesti estämisestä. Sitä minä haluaan. Minusta ne oli viihdyttäviä pelejä. Niissä on paukutettu 10 maalia, vaikka vastakkain on kaksi liigan huippumaalivahtia. Niitä onnistumisia maalien muodossa ja onnistuneita laukauksia kohti maalia minä haluan nähdä. Minua tympäisee katsella onnistunuttta jääpainia, jossa onnistuttiin hyydyttämään vastustajan vauhtipeli.

Vedät nämä johtopäätökset yksittäisen kiekkoyöpelin perusteella, jossa Kärpät pelasivat neljännen pelin viikon sisään, vielä vieraissa Raumalla (, jonne pääsee vain bussilla)? Se, että Kärpät ei ilotellut maaleilla johtui siis siitä, että Lukko esti taitavasti ja salakavalasti koko pelin ajan? Kärpät esti vähemmän, mutta ei ollu niin taitava jne.

Kun vielä Lukon peli on ollut enemmän tai vähemmän sekavaa lähes koko syyskauden, niin vertailu on varmasti varsin kattava...
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
Re: Re: Blokkaaminen - estäminen

Viestin lähetti Torsti

Parhaimpia esimerkkejä oli Ässät-Tappara -otteluketjussa ollut kuva, joka oli otettu juuri ennen Pasi Puistolan 4-2 ylivoimamaalia. Siinä Tapparasentteri kaapii aloituksen taaksepäin ja laiturit pitävät Ässäpelaajista kiinni. Kaiken kruununa Saravo ei päästä Ässäpelaajaa pihdeistään irti ja Puistola pääsee nousemaan vetopaikkaan.
Tuo jos mikä oli kiekottomanmiehen estämistä. Aloituksen jälkeen oli melkoista painia ja kaikki muu siinä menee mielestäni vielä hyvän maun rajoissa paitsi tämä Saravon selkeääkin selkeämpi estäminen. Melkein vastaava maali nähtiin 2003 Hpk-Tappara välierän viimeisessä ottelussa, kun Tuulola pääsi nousemaan aloituksen jälkeen sektorille. Vaikkakin nämä tilanteet lisäävät maaleja ja näin ollen ehkä viihdearvoa, niin en silti näitä hyväksyisi.

Mielestäni tilanne on vielä siinä mielessä huolestuttava, että jos joudutaan toisen blokkaamaksi, niin jotenkin näyttää siltä, että pelaaja ei edes yritä päästä blokista pois vaan jää vähän niin kuin suosiolla nyhjäämään blokkaajan kanssa. Harvoin näkee tilanetta, missä pelaaja oikein kunnolla yrittäisi riuhtoa itseään irti ja vapaaksi. Uskoisin myös tämän lisäävän jäähyjä ja vähentävän räikempää estämistä.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
kahdella karvaaminen

Viestin lähetti Mane

Karvaaminen kahdella miehellä syvältä on nykyisellä keskialueen paitsion säännöllä erittäin riskialtis taktiikka ja ei sovi enää käytettäväksi kovin jatkuvana taktiikkana.

En tyytyisi ihan näin yksinkertaiseen selitykseen. Kuten Manekin epäsuorasti huomauttaa, karvaaminen kahdella on mahdotonta kokoajan ja syvältä. Silti olisin halukas uskomaan, että aktiivisempaan karvauspeliin olisi mahdollisuus, jos vain sitä haluttaisiin ja uskallettaisiin käyttää. Paras todistus tästä on se, miten eri tavoin joukkueet nytkin karvaavat. Homman idea ja vaikeus on löytää sopiva tasapaino pelin sisällä niin, että oikealla hetkellä ollaan valmiit iskemään kahdella, mutta tilanteen vaatiessa voidaan välillä pelata passiivisemmin.

Olen huomannut että konkreettisten esimerkkien ottaminen joukkueiden nimet mainiten herättää helposti porua, mutta ehkä positiiviset esimerkit sallitaan? Tämän päivän HIFK karvaa kiitettävän usein kahdella miehellä! Petteri Sihvonen tosin yrittää uskotella Urheilulehdessä, että näin ei voi pelata menestyksekkäästi, mutta ei kai HIFK ole mitenkään erityisesti alisuorittanut tällä kaudella? Uskallan myös väittää Rautakorven Tapparan käyneen usein kahdella miehellä vastustajan pelinrakennuksen kimppuun. Nykypäivänä se ei tietenkään tarkoita kahden laiturin yht'aikaista syöksyä syvälle vastustajan puolustusalueelle, vaan karvauksen porrastamista.

1-1-3 systeemissä laitahyökkääjien porrastaminen tapahtui ymmärrettävän helposti. Nykyisen punaviivasäännön aikana käytännössä kaikki joukkueet kuitenkin pelaavat 1-2-2 systeemillä, jolloin kaksivaiheinen karvaus vaatii hieman enemmän pelinlukua. Liian usein tyydytään siihen, että kärkikarvaaja häärää yksin hyökkäysalueella lopun nelikon pelatessa boksia keskialueella. Ainakin Rautakorven Tapparassa toinen laitahyökkääjä liittyi karvaukseen hyvinkin herkästi, jos tilanne yhtään näytti siltä, että kiekonriistoon on mahdollisuus. Usein laitahyökkääjät jopa vaihtelivat paikkaa kärkikarvauksen ja oikean laidan välillä (sentterin pitäessä vasemman kaistan) samaan tapaan kuin 1-1-3 systeemissä laiturit luistelivat "kahdeksikkoa" aina, kun vastustajan hyökkäykseenlähtö viipyi. Ja juuri tällä taktiikalla Tappara - ainakin joskus - onnistui ohittamaan vastustajan suorittaman kärkikarvaajan estämisen!

Myös Torstin ottama esimerkki on aiheellinen huomioida. Liian usein joukkueet eivät edes yritä murtaa vastustajan blokkia, vaan peruuttavat tahdottomasti keskialueelle koko viiden miehen lössillä. Aktiivinen karvauspelaaminen on varmasti vaativaa, raskasta ja jopa riskialtista, mutta niin on kuulemma avioliittokin, ja silti monet uhraavat koko elämänsä yrittäessään saada sen toimimaan...
 
Suosikkijoukkue
Pelicans
Re: kahdella karvaaminen

Viestin lähetti Vaughan
Aktiivinen karvauspelaaminen on varmasti vaativaa, raskasta ja jopa riskialtista, mutta niin on kuulemma avioliittokin, ja silti monet uhraavat koko elämänsä yrittäessään saada sen toimimaan...

Valmentajat varmaan mielellään uhraisivat aikaa aktiivisen karvauspelin kehittämiseen, mutta johtoportaassa ei odotella koko elämää, hyvä jos muutamaa kuukautta.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Re: Re: Blokkaaminen - estäminen

Viestin lähetti Torsti
Mutta blokkaus tapahtuu blokkaajan ollessa paikallaan tai muuttamatta luistelulinjaansa. Estämiseksi blokkaus muuttuu blokkaajan liikkuessa vastustajan linjalle muuttamalla omaa luistelulinjaansa. Samoin jos pelaaja käyttää mailaa häntä ohittavaan vastustajaan.

Juuri näin. Liikkuvat "blokit" ja mailan suruton käyttö karvaajan liikkeen häirintään ovat mielestäni suurin syy taklausten sukupuuttoon. Taklaus vaatii nykypäivänä suunnattoman määrän työtä, kun ensin on kammettava itsenä läpi vastapuolen mailaviidakon. Aktiiviseen karvaukseen ja taklauspeliin jatkuvasti pyrkivät joukkueet kuluttavat siten itsensä loppuun, ellei pelaajamateriaali ole todella laadukasta.

2000-luvun alun kiekkofilosofit Runo-Suomesta toivat mukanaan kaikenlaisia sääntöjen venytysvariaatioita kuten esim. malli Grönvall: takaperin luistelu karvaajan edessä ja oikea-aikainen mailan työntäminen ohi pyrkivän karvaajan jalkojen väliin. Ensimmäisinä vuosina pilli ei soinut, ellei kaveri kaatunut, oikeastaan koskaan. Tätäkin kutsuttiin Vierumäen kursseilla opitun termin mukaisesti "Aktiiviseksi mailahäirinnäksi", joka on siis valitettavasti keskeinen osa modernia jääkiekkoa.
 
Viimeksi muokattu:

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viestin lähetti HN
Ilveshän toteutti menestyksekkäästi eräänlaista 2-vaihekarvauksen muunnelmaa Rautakorven Tapparaa vastaan keväällä 2002 (tuloksena 12 tehtyä maalia, 2 voittoa ja yksi tasuripiste kevätkauden kolmessa kohtaamisessa).

Summasen Raato käytti jotain vastaavaa sitten finaaleissa ja vakuuttavasti marssinut Tappara jäi jalkoihin. Rautakorpi muuttkin sitten seuraavalle kaudella mm. harjoitteluajankohtia siten, että oltiin vasta pudotuspeleissä terävimmillään (näin ainakin haluan uskoa) ja lisäksi pyrittiin hallitsemaan enemmän kiekkoa kuin parilla aiemmalla kaudella.

Mutta nimenomaan tuo kahden miehen aktiivinen karvaus on hyvä ase kovaa kiekottoman estämistä vastaan. Tosiasiassa sitä ei jaksa koko peliä ja keskialue jää melko auki, mikäli hiemankin höntyillään. Olen pistänyt merkille Tapparan kotiotteluissa viime aikoina (etenkin Jokerit ja HIFK- ottelut), miten Tappara tulee alkuun varovaisemmin (tai ovat unessa), mutta toisessa erässä aletaan sitten prässäämään kahdella. Välillä taas himmataan ja annetaan vastustajalle tilaa. Kohta taas kahdella aktiivisesti kiinni. Harmi vain, että Tapparan peli tuntuu aina passivoituvan liikaa pelattaessa sitä viiden miehen passiivista keskialuetta. Ainakin Jokereita vastaan saatiin yhdessä vaihdossa lähemmäs kymmenen kiekonriistoa vastustajan päädyssä. Miten ne sitten munittiin takaisin vastustajalle onkin toinen asia.
 

Gagne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikenlaiset pörröiset maskotit, kahdella.
Viestin lähetti Tepa
Kyllä niihin kiekottomien estämisiin on paremmin puututtu, mutta silti yhä esimerkkinä Lukko heittä sellaisen kaaripallona tuttuja kiekkoja keskialueelle ja äijät ei välitä piirun vertaa kiekosta vaan miekkailee vastustajan kanssa keskialueella. Siinä sitten vastustajan pakki saa kiekon lyö sen toiseen päähän laidan kautta, vaihtoaitiosta kuuluu hei pitkä hei. Aluksi kukaan ei hae kiekkoa vaan painitaan keskialueella, kunnes yksi mies hyppää vaihdosta hakemaan kiekkoa. Vippi keskialueelle ja huippukiekkoilu jatkuu.
J

Tätähän se oli Tapparan avauspeli koko heidän mestaruuteensa päättyneen play-offsrunin ajankin. Välillä tuntui, että Rautakorven playbookissa oli pelkkää "Shotgunia" ja "Hail Mary"ä. Miksiköhän sen vielä niin elävän karmivasti muistankin? Perkele.
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Viestin lähetti psychodad
Ottelussa oli erittäin vähän "kahvaa" ja kärkikarvaajan blokkia. Jos joku hiukan kahvasi, se oli ehdottomasti kärpät. Tuo ottelu on TODELLA huono esimerkki jos haluaa puhua lukon kahvaamisesta, sitä kun ei ollut ollenkaan.

Sanoin jo kerran ja sanon toisen kerran. En halua puhua kahvaamisesta. En ole myöskään perusta mielipidettäni yhteen Hockey Night otteluun. Valitsin sen esimerkiksi edelleenkin sen takia, että siitä kulunut aika on lyhyt. Toiseksi sen on nähnyt mahdollismman moni täällä vieraileva lukija. Olen nähnyt tällä kaudella Lukon ainakin neljä kertaa ja joka kerta se mittaa missä tuossa estämisessä menee raja. Olen nähnyt kuitenkin liigassa pelejä, jossa oikeasti luistellaan päätyyn kilpaa, eikä kyräillä hitaasti valuen kohti päätyä minne se kaveri mailansa tökkää. Ilves-Kärpät pelistä esimekkinä löytyy sellainen taklaus Pesoselta, että sellaista vauhtia ei yksikään pelaaja liu Lukko-Kärpät ottelussa. Miksiköhän. Varmaan Lukkolaisten luistimet on teroitettu erilailla.

Tuosta blokista pois pääsemisestä voi todeta, että ongelma on suureksi osaksi sitä, että niitä estämisiä ei vihelletä. Useasti on armoton virhe kaatua siinä paikassa. Kruussi vaan levittelee käsiään ja vastustaja menee kaks-ykköstä omaan päähän. Kun jäät vaan siihen halimaan niin mitään pahaa ei tapahdu ja voit vaikka levähdellä. Sitähän tämä nyky liigakiekko on ja siitä minä haluaisin päästä eroon. Jäähyt molemmille ja loppu se tilan puute ja haliminen. Kiekottoman estäminen on SM-liigan syöpä!

Tuo kahdella karvaaminen onnistuu ei siinä mitään, mutta kun aletaan ottamaan Westerlundin todennäköisyydet mukaan niin tuolla yhdellä karvaamisella pärjää paremmin. Kahdella karvaaminen on kuluttavaa ja se kostautuu väsymisenä jossain vaiheessa. Pitkässä jouksussa kuitenkin tuijotetaan niitä tuloksia ja sarjataulukkoa. Jos niitä maaleja oikeasti halutaan ja viihdyttävää peliä on avainasemassa tuo jäähyjen viheltäminen estämisestä. TBK:lla tuli jo hyvä määritelmä mitä on estäminen.

Jhagille, että minäkin toivon kiekon olevan kaksinkamppailu peliä. Minusta SM-liigakiekko on varsin usein viisikkoestämistä. Viheltämällä kaksi toistensa kanssa nuhjavaa sanotaan, vaikka kärkikarvaaja ja karvaajan luistelulinjalle joutuva syleilijä molemmat jäähylle, toinen siitä kiinnipitämisestä ja toinen, vaikka siitä huitomisesta siinä neljä vastaan neljä pelissä aletaan olla lähempänä sitä kaksinkamppailukiekkoa, mitä minä haluan nähdä. Kun liigaan saataisiin sellainen kirjoittamaton sääntö, että kiekotonta miestä ei saa estää vaan häntä vihelletään ns. nollatoleranssilla ja kiektonta vastaan saa harjoittaa 'aktiivista mailahäirintää' oltaisiin huomattavasti lähempänä viihdyttävää huippukiekkoa. Siinä päästäisiin oikeasti taklaamaan. Minäkni olen nähnyt Rautakorven Tapparan ja Lukon pelaavan hyvää kaksinkamppailukiekkoa ja vieläpä vauhdikasta sellaista. Mikäli pelissä ei vihelletä jäähyjä se tappaa pelistä vauhdin, maalit ja tilanteet. Rautakorven Lukko esimerkkinä pelaa mielestäni erittäin hyvää ylivoimaa. Kärppiä vietiin YV:llä kerta toisensa jälkeen kuin pässiä narussa. Minulle jäi silti paska maku Hockey Night pelistä. Esimerkkinä edellisen kauden Lukko-Kärpät 5-2 oli pelinä huomattavasti mukavampi katsella. Erittäin hyvä ja vauhdikas ottelu.
 
Viimeksi muokattu:

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Viestin lähetti HN
A-P Selinin ja Juha Pajuojan paikallispeleihin kehittämä karvaussysteemi perustui siihen, että kärkimies uhrattiin tahallaan painimaan Tapparan etummaisen "virvelipakin" kanssa. Samalla, kun kirvesrintojen ylempi (kiekoton) pakki lähti kampeamaan kärkeä sivuun, syöksyi kakkoskarvaaja vaille suojaa jääneen kiekollisen pakin kimppuun. Tuloksena oli lukuisia kiekonriistoja ja niiden poikimia maalintekopaikkoja sekä Tapparan normaalin hyökkäystenrakentelun huomattava vaikeutuminen.

Pitää paikkansa, näin yhden näistä matseista. Tapparan viisikko hajosi syvyyssuunnassa eikä osannut reagoida esim. niin, että sentteri olisi pudottanut hakemaan kiekkoa ja tehnyt sitä myös keskeltä.

Karvaamisen taidoistakin ollut puhetta, hyvä. HIFKin uudemman polven tyypeistä Järvinen ja Luttinen jaksavat painaa blokkaamisestakin huolimatta kiekollista kohti. Myös Mäkkäri on halutessaan erinomainen tässä. Muita mieleen tulevia ovat ainakin Torkki ja Jypin Virtanen.
 
Muistaakseni Marjamäen Pekan aikoihin Tappara kehitti ylivoimakuvion, jossa kiekkoa pelattiin viivaan Marjalle ja hyökkääjä kävi blokkaamassa vastustajan AV-neliön sen puoleisen kärkipelaajan pois. Näin saatiin maanosan parhaalle puolustajalle esteetön sektor kohti maalia. Käsittääkseni (kuulopuhetta) tämä järjestelmällisesti toteutettu kuvio otettiin aikanaan sarjan sääntöpalavereissa erityisesti huomioon. Tästä huolimatta tämä kuvio on kaikilla joukkueella jossain määrin.

Rautakorven Tapparaan kohdistunut kahvasyyttely johtuu suurelta osin mielestäni muutamasta yksilöstä, sekä pelaajien keskipituudesta kys. joukkueissa. Mikko Luoma, Jussi Tarvainen ja pari muuta kaveria olivat toki ronskeja mailankäyttäjiä. Mies vedettiin pikemmin nurin tai koukulla kiinni, kuin päästetään ohi ja karkuun. Kuitenkin näiden muutaman luistimilla pari metristen pelaajan näyttävät koukut mielestäni muovasivat käsitystä koko joukkueesta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös