Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on hyvin selväsanainen mitä hallinto-oikeus voi tehdä valitusten kanssa. Lain 81 § 1 momentti:
"Hallintotuomioistuin voi hyväksyä tai hylätä valituksen tai jättää sen tutkimatta kokonaan tai osittain. "
Prosessilaki ei siis mahdollista valituksen jättämistä käsittelemättä. Se, jos prosessinedellytykset eivät täyty (lain 81 § 2 momentti), niin valitus jää tutkimatta, ei käsittelemättä. Hallinto-oikeus ei siis voi tehdä mitään tarkoitusharkintaa valitusten suhteen ja jättää niitä käsittelemättä, vaikka ne olisivat päättömiä.
Sama prosessilaki koskee myös korkeinta hallinto-oikeutta, eli sekään ei voi jättää valitusta käsittelemättä. Se mihin varmaan viittasit, on se, että KHO on mennyt kokoajan enemmän prejudikaattituomioistuimeksi ja valitusoikeus sinne yhä useimmissa tilanteissa luvan taakse. Se koska KHO:n myönnettävä valituslupa on säädetty prosessilain 111 §:ssä. Se, että KHO ei käsittelisi asiaa, vaikka valituslupaa ei myönnettäisi ei ole asian laita. Siellä käydään läpi koko juttu ja saatetaan sisäisesti tuottaa laajojakin muistioita, joiden perusteella päädytään ettei lupaa myönnetä, koska 111 §:n vaatimukset ei täyty . Siitä lopputuotteena on noin kymmenen rivin päätös josta saa maksaa muistaakseni 570 euroa.