Ohessa Raato Summasen analyysiä Jokisesta ja Jukureista. Mielestäni tätä kannattaisi JYP:n toimistolla tavata useaan kertaan:
Muutama ote, boldasin itse muutaman mielestäni olennaisen asian:
"– Peliä voi katsoa tietystä kulmasta, pelaajia voi siirrellä taululla ja puhua nätisti asioista, mutta joskus tässä on kuilu käytännön välillä. Jokinen on näyttänyt, että tekemällä perusasioita hyvin arjessa, homma toimii. Jukurit pelaa pelkistettyä periaatepeliä ilman turhaa hifistelyä. Se sopii Jokisen persoonaan.
– Jukureissa lähestytään peliä niin, että jääkiekko on maalilta maalille -peli. Molemmat maalinedustat pelataan niin, että peli voi kääntyä heille heikoimpinakin iltoina. Jukureissa on paljon työteliästä energiaa, mikä näkyy hyvin 1–1-tilanteissa. Vaade puolustaa on kova. Kun Jukurit puolustaa, pelaajien elekielestä huokuu, että nyt muuten oikeasti puolustetaan.
– Nämä ovat asioita, jotka ovat jääkiekossa parhaimmillaan aina. Jukureissa nämä asiat näkyvät toisteisesti. Kiekolle on aina tuki, mutta se tuki tulee sitä kautta, miten pelaaja aistii pelin virtausta. Se voi olla yksi syöttö laitaan ja siitä keskelle, ja sitten lähdetään ylös, sanoo Summanen.
– Jukurit ei vain rullaa tasaisesti kentällinen kerrallaan, vaan Jokinen käyttää paljon vastakkainpeluutusta ja laittaa kentälle tiettyjä koostumuksia vastustajan eri kentällisiä vastaan. Sama näkyy puolustajaparien peluutuksessa. Tätä kautta hän saa joukkueesta parhaan irti."
Täällä yritetään usein pelistä tehdä vaikeampi kuin se on. Jokinen peluuttaa hyvin amerikkalaisittain suoraviivaista hokia ja on aktiivinen peluuttaja ottelun sisällä (Rautakorpikin oli ihan muumio, ainakin täällä).
Menestysresepti on aika simppeli, olisikin vain valmentaja joka tämmöistä ajaa, sekä UTJ joka osaisi etsiä siihen sopivia pelaajia, luisteluvaade on kova liigassa. Tähän päälle perus änärijoukkueen rakentamisen runko: huippulaatuiset ykköspakki-ykkösmv-ykkössena. Meiltä puuttunut kokoajan tuo vika...
Olli Jokinen järjestelee sensaatiota – Raimo Summanen äimänä: ”Isompi temppu kuin moni tajuaakaan”
Olli Jokisen pitkän tähtäimen tavoite on valmentaa NHL:ssä. Nyt hänen johtamansa Jukurit on kauden sensaationippu SM-liigassa.
www.is.fi
Muutama ote, boldasin itse muutaman mielestäni olennaisen asian:
"– Peliä voi katsoa tietystä kulmasta, pelaajia voi siirrellä taululla ja puhua nätisti asioista, mutta joskus tässä on kuilu käytännön välillä. Jokinen on näyttänyt, että tekemällä perusasioita hyvin arjessa, homma toimii. Jukurit pelaa pelkistettyä periaatepeliä ilman turhaa hifistelyä. Se sopii Jokisen persoonaan.
– Jukureissa lähestytään peliä niin, että jääkiekko on maalilta maalille -peli. Molemmat maalinedustat pelataan niin, että peli voi kääntyä heille heikoimpinakin iltoina. Jukureissa on paljon työteliästä energiaa, mikä näkyy hyvin 1–1-tilanteissa. Vaade puolustaa on kova. Kun Jukurit puolustaa, pelaajien elekielestä huokuu, että nyt muuten oikeasti puolustetaan.
– Nämä ovat asioita, jotka ovat jääkiekossa parhaimmillaan aina. Jukureissa nämä asiat näkyvät toisteisesti. Kiekolle on aina tuki, mutta se tuki tulee sitä kautta, miten pelaaja aistii pelin virtausta. Se voi olla yksi syöttö laitaan ja siitä keskelle, ja sitten lähdetään ylös, sanoo Summanen.
– Jukurit ei vain rullaa tasaisesti kentällinen kerrallaan, vaan Jokinen käyttää paljon vastakkainpeluutusta ja laittaa kentälle tiettyjä koostumuksia vastustajan eri kentällisiä vastaan. Sama näkyy puolustajaparien peluutuksessa. Tätä kautta hän saa joukkueesta parhaan irti."
Täällä yritetään usein pelistä tehdä vaikeampi kuin se on. Jokinen peluuttaa hyvin amerikkalaisittain suoraviivaista hokia ja on aktiivinen peluuttaja ottelun sisällä (Rautakorpikin oli ihan muumio, ainakin täällä).
Menestysresepti on aika simppeli, olisikin vain valmentaja joka tämmöistä ajaa, sekä UTJ joka osaisi etsiä siihen sopivia pelaajia, luisteluvaade on kova liigassa. Tähän päälle perus änärijoukkueen rakentamisen runko: huippulaatuiset ykköspakki-ykkösmv-ykkössena. Meiltä puuttunut kokoajan tuo vika...