Jussi Halla-aho

[Daespoo]

Mitä tarkoitat siis pikakäännytyksillä? Eikö Suomessa ole jo voimassa perusteettomille turvapaikanhakijoille 7 vuorokauden sääntö? Alaikäisille kuuluu olla oikeus vanhempiinsa, siltä osin perheenyhdistämistä ei voi lopettaa.

Turvapaikanhakijoista suurin osa saa kielteisen päätöksen mutta suuri osa näistä saa oleskeluluvan toissijaisilla syillä. Tämä ei toimi, jos ei saa turvapaikkaa niin sen jälkeen hänet on poistettava maasta. Turvapaikkapäätösten käsittelyä tulisi nopeuttaa todella paljon, tähän pitää valtion panostaa tarvittavat rahat.

Perheenyhdistämisissä pitää käyttää DNA-testejä, adoptiolapsia ei hyväksytä. Ja pienikin epäilys siitä että kyseessä on ankkurilapsi riittää maasta poistamiseen.

 

[1936]

Turvapaikanhakijoista suurin osa saa kielteisen päätöksen mutta suuri osa näistä saa oleskeluluvan toissijaisilla syillä.

En tiedä mistä näitä lukuja keksit. www.migri.fi/download.asp?id=Tp%2Dpäätökset+2010;1897;{D06C3390-0174-433E-B11F-3C7B07218255}
Linkki vie viime vuoden päätöksiin.

Hakemuksia oli yhteensä 5837. Näistä myönteisiä 1784. Näistä toissijaisella suojelulla sai luvan 644 henkilöä. Humanitaarisen suojelun syyllä 654 henkilöä ja ihmillisen syyn vuoksi 220 henkilöä. Turvapaikan sai 181 henkilöä.

Kielteisen päätöksen sai yhteensä 3428 henkilöä.

Olet edelleen sitä mieltä, että suurin osa osaa oleskeluvan hakijoista?

Tämä ei toimi, jos ei saa turvapaikkaa niin sen jälkeen hänet on poistettava maasta. Turvapaikkapäätösten käsittelyä tulisi nopeuttaa todella paljon, tähän pitää valtion panostaa tarvittavat rahat.

Päätösten nopeuttamisesta olen samaa mieltä. Kansainvälistä suojelua - on perustuslaimmekin mukaan, silti annettava vaikka turvapaikkakriteerit eivät täyttyisikään.

Perheenyhdistämisissä pitää käyttää DNA-testejä, adoptiolapsia ei hyväksytä. Ja pienikin epäilys siitä että kyseessä on ankkurilapsi riittää maasta poistamiseen.

Adoptio- tai tarkemmin ottolapsia ei ole vuosiin hyväksyttykään. DNA-testit tehdään Suomen suurlähetystöissä. Olet hyvä esimerkki siitä kuinka väärän informaation levittäminen on uponnut pekkaperusjätkään.

 

[Dennis]

Tiedätkö yhtään miten tilastot ottaa huomioon ne, jotka ovat olleet maahanmuutto statuksella ja sitten saanet kansalaisuuden? Entäs maahanmuuttajien lapset, jotka ovat syntyneet Suomessa?

Tilastokeskuksen sivuilta saa tilastoja, joissa luokitus on tehty äidinkielen mukaan - ei kansalaisuuden.

Esimerkiksi somalinkieltä äidinkielenään puhuvia oli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 11.681 henkilöä.

Tästä porukasta 8.700 oli työvoiman ulkopuolella - 6.268 ns."järkisyistä" eli koululaisia/opiskelijoita, lapsia ja eläkeläisiä, mutta yksi huomattavan iso ryhmä oli "Muut työvoiman ulkopuolella", johon kuului 2.432 henkilöä. Sitä en tiedä, millä perusteella tuohon ryhmään kuuluu.

Työvoimaksi laskettavaa porukkaa oli 2.981, josta työllisiä oli 1.455 (49%) ja työttömiä (51%).

Vastaavat lukemat esim. swahiliä, jota puhutaan laajalti Keniassa, äidinkielenään puhuvilla oli työlliset 80% ja työttömät 20%. Tämä mielestäni jo osaltaan sotii sitä vastaan, että suomalaiset olisivat erityisen rasisteja tai valikoivia ihonvärin suhteen.

Pari lisävertailuesimerkkiä jos otetaan mukaan, niin viroa äidinkielenään puhuvien suhde oli työlliset 86% ja työttömät 14%, thaita puhuvien työlliset 74% ja työttömät 26%.

Jos haluaa päästä samalle seinälle somppujen kanssa, kannattaa valita äidinkieleksi kurdi tai arabia.

Tilastoilla voi kikkailla täällä. Linkki vie tilastokeskuksen sivuille.

 

[Vellihousu]

Laitataanpa peliin vielä pari lainausta samasta tekstistä kun kerran vauhtiin päästiin. Tämähän piti tehdä jo eilen illalla, kuten nimimerkki Daespookin varmasti hyvin muistaa.

"Kun maahanmuuttajat säilötään lähiöihin siltä varalta, että joskus tulevaisuudessa tulee työvoimapula, eikä heitä rohkaista tai painosteta millään tavoin integroitumaan täkäläiseen kulttuuriin ja elämänmenoon (vaan kehotetaan suvaitsevaisuuden nimissä pitäytymään tiukasti omissa esiteollisissa käytännöissään), heidän ainoaksi kontaktikseen suomalaiseen yhteiskuntaan jää Kela ja sosiaalitoimisto. Kun me 20 vuoden kuluttua tarvitsisimme heidän palveluksiaan, he kysyvät meiltä: "Työ-teko, mikä se olla, ollako se Nokian uusi malli?""

Tässä puhuu "objektiivinen maahanmuuttokriitikko" jolla on selvästi vilpitön halu edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista. Yksi kappale johtaa seuraavaan, jo eilen osin lainattuun tekstiin:

"Jos olemme huolissamme siitä, että 20 vuoden kuluttua meillä ei ole riittävästi matalapalkka-alojen työntekijöitä, meidän tulee laatia strategia maahanmuutto-ohjelmasta, joka aloitetaan 15-20 vuoden kuluttua. Silloin maahanmuuttajat pääsevät suoraan heitä odottaviin töihin, eikä minkäänlaisia syrjäytymisongelmia tule."

Eikö kuulostakin helpolta? Mitään sopeutumisongelmia ei ole koskaan ollutkaan eikä tule koska maahanmuuttajat ohjataan suoraan töihin. Mitäpä vaikka siitä 15 - 20 suljettuna ollut Suomi ei ole välttämättä yhtään sen valmiimpi integroimaan maahanmuuttajia yhteiskuntaan ja työelämään kuin tämä nykyinenkään tai että kulttuurilliset erot esimerkiksi Suomen ja Afrikan välillä ovat silloin ihan yhtä suuret elleivät suuremmatkin kuin nyt jos oletetaan että rajoja on pidetty kiinni 15 - 20 vuotta. Myöskään kielen oppiminen ei ole yhtään sen helpompaa silloin kuin nyt, ellei Halla - Ahon strategia sitten sisällä erittäin tehostettua kielikylpyä uusille maahanmuuttajille. Sellaisen onnistuminen taas kuulostaa todennäköisemmältä paperilla kuin käytännössä, ainakin jos aiempi Suomen kielen opettamisesta esimerkiksi afrikkalaisille on vähäistä suljetuista rajoista johtuen.

Kaiken kaikkiaan tuo esimerkki tuo hyvin esiin ettei maahanmuutto ole Halla - Aholle inhimillinen vaan tekninen ja mekaaninen kysymys, mikä mielestäni tekee hänestä epäpätevän käymään keskustelua koko asiasta. Totuuden nimissä on tietysti mainittava että sama teknis- mekanistinen maailmankuva hallitsee hänen muutakin ajatteluaan, koska yksi hänen tunnetuista ratkaisumalleisaan työvoimapulaan on suomalaisten kannustaminen lastentekoon mm. kehitysavusta säästyneillä rahoilla. Tämän mallin realistista toimivuutta saa itse kukin arvostella itse.

Tekstin keskivaiheilta löytyy vielä yksi kiinnostava kohta: "Monikulttuurisekoilun taustalla on silkka primitiivinen ksenomania. Tummaihoinen maahanmuuttaja on jotain alkukantaisen ihanaa, jota on saatava paljon ja vaikka väkisin. Jos afrikkalaisten maahantuontia voidaan vauhdittaa jollakin järjellisen kuuloisella argumentilla, sen mukavampaa."

Tämä lainaus on sukua Halla - Ahon usein toistuneille vihjailuille "naisvaltaisen suvaitsevaiston" todellisista motiiveista maahanmuuton lisäämiseen liittyen. Mielestäni juuri tämäntyyliset tölväisyt syövät Halla - Ahon uskottavuutta, sillä ne luovat vaikutelmaa että hänellä on itselläänkin pohjimmiltaan jotkut henkilökohtaisemmat syyt maahanmuuton vastustamiseen kuin mitä hän yrittää esittää. Viha "suvaitsevaistoa" kohtaan on silmiinpistävää ja paikoin jopa järjetöntä (kts. muutamat aiemmat lainaukset). Mitenkähän miehen oma aiempi työura yliopistomaailmassa on vaikuttanut näihin asenteisiin? Sitä voimme vain arvailla.

Kaiken kaikkiaan olen Halla - Ahon kanssa samaa mieltä että työvoimapula on ainakin osin myytti ja että suomalaista koulutusjärjestelmää olisi uudistettava, samoin kuin siitä että maahanmuuttajat eivät todellakaan ole mikään automaattinen ratkaisu niille aloille joilla työvoimapulaa tulevaisuudessa on. Mutta jos puhutaan vain maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista, on minun todettava että Halla - Aho vaikuttaisi olevan pikemminkin uusien ongelmien luoja kuin vanhojen ratkaisija.

 

[Vaughan]

Se onko nykyinen järjestelmä liberaali vai ei riippuu ihan näkökulmasta. Minusta se on liian liberaalia eli maahanmuuttojärjestelmää pitää tiukentaa.

Itse en ota kantaa niin abstraktiin käsitteeseen kuin "liberaali maahanmuuttopoliittikka", mutta ymmärtääkseni äärioikeistolaisiksi leimatut Ruotsidemokraatit ovat ottaneet Suomen maahamuuton mallimaaksi. Heidän mielestään Ruotsiin pitäisi saada yhtä tiukka maahanmuuttopolitiikka kuin Suomessa...

 

[moby]

Tästä porukasta 8.700 oli työvoiman ulkopuolella - 6.268 ns."järkisyistä" eli koululaisia/opiskelijoita, lapsia ja eläkeläisiä, mutta yksi huomattavan iso ryhmä oli "Muut työvoiman ulkopuolella", johon kuului 2.432 henkilöä. Sitä en tiedä, millä perusteella tuohon ryhmään kuuluu.

Työvoimaksi laskettavaa porukkaa oli 2.981, josta työllisiä oli 1.455 (49%) ja työttömiä (51%).

Tuossa viimeisessä luvussa ovat ilmeisesti "nuoret miehet" ja tuo "Muu työvoiman ulkopuolella" olevat heidän vaimonsa, jotka eivät tule koskaan tekemään muuta kuin olemaan kotona säkitettyinä nyrkin ja hellan välissä.

 

[Daespoo]

En tiedä mistä näitä lukuja keksit. www.migri.fi/download.asp?id=Tp%2Dpäätökset+2010;1897;{D06C3390-0174-433E-B11F-3C7B07218255}
Linkki vie viime vuoden päätöksiin.

Hakemuksia oli yhteensä 5837. Näistä myönteisiä 1784. Näistä toissijaisella suojelulla sai luvan 644 henkilöä. Humanitaarisen suojelun syyllä 654 henkilöä ja ihmillisen syyn vuoksi 220 henkilöä. Turvapaikan sai 181 henkilöä.

Kielteisen päätöksen sai yhteensä 3428 henkilöä.

Olet edelleen sitä mieltä, että suurin osa osaa oleskeluvan hakijoista?

Tuo linkkisi ei toimi, laitatko toimivan linkin.

Korjaan sanan "suurin" -> "suuri". Ja lisäksi on oleskeluluvan hakijat joita esim. Somaliasta oli lähemmäs 4000 (hylkyprosentti alle 30%), lähes kaikki perhesiteisiin vedoten. Tässä on ongelma joka pitää poistaa.

Päätösten nopeuttamisesta olen samaa mieltä. Kansainvälistä suojelua - on perustuslaimmekin mukaan, silti annettava vaikka turvapaikkakriteerit eivät täyttyisikään.

Ja mitä perustuslakimme sanoo kv-suojelusta ja sen määritelmistä?

Adoptio- tai tarkemmin ottolapsia ei ole vuosiin hyväksyttykään. DNA-testit tehdään Suomen suurlähetystöissä. Olet hyvä esimerkki siitä kuinka väärän informaation levittäminen on uponnut pekkaperusjätkään.

Mitä ihmettä sinä oikein höpötät??

Tarkoitin tietysti kasvattilapsia, heitähän hyväksytään jatkuvasti Suomeen (ellei tämä ole muuttunut n. 6kk sisään), DNA-testit vältetään juuri väittämällä lapsia kasvattilapsiksi.

 

[1936]

Tuo linkkisi ei toimi, laitatko toimivan linkin.

Maahanmuuttovirasto

Tuolta kaikki päätökset kansalaisuuksittain ja vuosi 2010.

Korjaan sanan "suurin" -> "suuri". Ja lisäksi on oleskeluluvan hakijat joita esim. Somaliasta oli lähemmäs 4000 (hylkyprosentti alle 30%), lähes kaikki perhesiteisiin vedoten. Tässä on ongelma joka pitää poistaa.

Suuri? Luitko noita tilastoja ollenkaan? Väitteesi on väärä. Somalialaisia turvapaikanhakijoita oli vuonna 2010 1047 henkilöä, joista 653 sai myönteisen päätöksen ja 359 kielteisen. Myönteisistä suurin osa 509 henkilöä sai myönteisen toissijaisen suojelun tarpeen vuoksi, EI perhesiteiden vuoksi.


Eli he olivat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Säännöt ja kriteerit ovat kaikille turvapaikanhakijoille samat.

Edelleen : suurin osa turvapaikanhakijoista saa KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN.

Ja mitä perustuslakimme sanoo kv-suojelusta ja sen määritelmistä?

9 §
Liikkumisvapaus

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Tarkemmin tästä säätää vielä ulkomaalaislaki. Emme voi siis perustuslain mukaankaan palauttaa ihmisiä sellaiseen maahan, jossa joku pykälän 9 kohdista toteutuu.

Mitä ihmettä sinä oikein höpötät??

Tarkoitin tietysti kasvattilapsia, heitähän hyväksytään jatkuvasti Suomeen (ellei tämä ole muuttunut n. 6kk sisään), DNA-testit vältetään juuri väittämällä lapsia kasvattilapsiksi.

Ulkomaalaislaki

37 §
Perheenjäsen

Edellä 1 momentissa määriteltyyn lapseen rinnastetaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä, mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi). Rinnastaminen edellyttää lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. (11.6.2010/549)

Boldattu kohta. Mitä luulet, onko tälläistä helppo väärentää?

 

[Dennis]

Edelleen : suurin osa turvapaikanhakijoista saa KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN.

Osaatko sanoa, että kun kielteinen päätös on annettu, kuinka kauan kestää, että hakija palautetaan lähtöruutuun?

Mielenkiintoinen kohta löytyi tuolta "Tilastokatsaukset- ja analyysit" -osiosta, vuoden 2010 kohdalta (suora lainaus tiedostosta):

"Yksi merkittävimmistä muutoksista vireille tulleissa oleskelulupahakemuksissa oli
somalialaisten hakijoiden määrän huomattava kasvu. Vuonna 2010 tehtiin 1 719
hakemusta enemmän kuin vuonna 2009 (76 % lisäystä, 2010: 3 986, 2009 2 267).
Lähes kaikki somalialaisten hakemukset koskevat perheenyhdistämistä. Vain
91 hakemusta jätettiin vireille muulla kuin perhesiteen perusteella. Somalialaisten
perheenyhdistämishakemusten voidaan turvapaikanhakijoille annettavan kansainvälisen
suojelun johdosta ennustaa kasvavan merkittävästi jatkossakin"

 

[1936]

Osaatko sanoa, että kun kielteinen päätös on annettu, kuinka kauan kestää, että hakija palautetaan lähtöruutuun?

Riippuu paljon tapauksesta. Ilmeisen perusteeton viikon tai kahden kuluessa, Dublin-tapaus kuukauden tai kahden päästä. Ns. tavallisen kielteisen ja valitusoikeuden saaneen tapauksessa voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Paljon riippuu hakijoiden määrästä, hallinto-oikeuden tilanteesta ja poliisien tilanteesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nyt ruuhkat ovat aika pitkälle auenneet kun turvapaikanhakijamäärät ovat romahtaneet ja resursseja lisättiin 2008 ja 2009 ruuhkavuosina.

 

[Daespoo]

Suuri? Luitko noita tilastoja ollenkaan? Väitteesi on väärä. Somalialaisia turvapaikanhakijoita oli vuonna 2010 1047 henkilöä, joista 653 sai myönteisen päätöksen ja 359 kielteisen. Myönteisistä suurin osa 509 henkilöä sai myönteisen toissijaisen suojelun tarpeen vuoksi, EI perhesiteiden vuoksi.

Huoh. Minä puhuin tuossa OLESKELULUPAA hakeneista, en niistä jotka hakivat turvapaikkaa. Vuonna 2010 oleskelelupaa haki karvan vajaa 4000 somalialaista perheenyhdistämisen perusteella. Vuonna 2010 päätöksiä tehtiin 3300 osalta (leijonanosa somaleita) joista 75% sai myönteisen päätöksen.

9 §
Liikkumisvapaus

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu

Voidaanko todistaa että somaleita uhkaa jokin noista kaikkialla Somaliassa?

37 §
Perheenjäsen

Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. (11.6.2010/549)

Boldattu kohta. Mitä luulet, onko tälläistä helppo väärentää?

Maahanmuuttovirasto ihmettelee Helsingin Sanomien mukaan etenkin kasvattilapsiin liittyvien hakemusten kasvua. Kasvattilapsia on nyt lähes joka perheessä, kun aiemmin heitä ei ollut käytännössä lainkaan. Suurin osa kasvattilapsista on tyttöjä, ja viranomaiset epäilevätkin, että heitä voidaan tuoda Suomeen esimerkiksi kakkosvaimoiksi tai piioiksi.

Antaa asiantuntijan kertoa sinulle:

Maahanmuuttoviraston johtaja Heikki Taskinen sanoo HS:lle, että resurssipula pakottaa viraston antamaan myönteisiä päätöksiä sellaisillekin hakijoille, joiden kohdalla perheenyhdistämisen "edellytykset eivät täyty".

-Kielteistä perheenyhdistämispäätöstä ei voi tehdä, jos sille ei löydy perusteita, sanoo Taskinen lehdelle.

HS: 5000 somalia jonossa – rahapula pakottaa Suomen vääriin päätöksiin Uusi Suomi


Mutta eihän tuota ole helppo kiertää, ehei.

 

[1936]

Valtaosa somalialaisten hakemuksista koskee perheenyhdistämistä."[/I]

Kyllä, somalialaisten perheenyhdistämishakemuksia tehtiin enemmän. Nythän laki muuttuu syyskuussa siten, että perheenyhdistämistä ei tehdä enää Suomessa kokoajan toimesta vaan kohdemaassa Suomen suurlähetystössä. Näin ollen somalien kohdalla esim. Etiopiassa.

 

[1936]

Huoh. Minä puhuin tuossa OLESKELULUPAA hakeneista, en niistä jotka hakivat turvapaikkaa.

HUOH. Oma väitteesi oli alunperin, että suurin osa turvapaikanhakijoita saa kielteisen päätöksen ja näistä suurin osa oleskeluluvan muilla syin.
Daespoo : " Turvapaikanhakijoista suurin osa saa kielteisen päätöksen mutta suuri osa näistä saa oleskeluluvan toissijaisilla syillä."

Jos nyt aloit puhumaan somalialaisten perheenyhdistämisistä, niin se on eri asia. Helpompi olisi varmasti myöntää olevansa väärässä ja sen jälkeen vaihtaa sitten keskustelun aihetta.

Voidaanko todistaa että somaleita uhkaa jokin noista kaikkialla Somaliassa?

Tähän pitäisi vastata maahanmuuttovirasto. Kyllähän somaleita ja irakilaisia palautetaan jos he ovat turvallisilta alueilta kotoisin. Tämän vuoksi tehdään myös kielitestejä väärinkäytösten välttämiseksi.

Mutta eihän tuota ole helppo kiertää, ehei.

Tämähän ei ole oleskeluvanhakijan ongelma, vaan viranomaisten pitää silloin lisätä niitä resursseja, että kasvattilasten kohdalla lain määräämä selvitys ja todistus voidaan tehdä. Syyskuun lakimuutosten jälkeen perheenyhdistäminen tapahtuu tosiaan lähtömaassa ja matkat on kustannettava itse. Voipi olla, että kasvattilasten (ne jotkä sisältää väärinkäytös-aikeita) putoaa tätä myötä.

 

[hanu]

Maahanmuuttovirasto

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Tarkemmin tästä säätää vielä ulkomaalaislaki. Emme voi siis perustuslain mukaankaan palauttaa ihmisiä sellaiseen maahan, jossa joku pykälän 9 kohdista toteutuu.

Kuka määrittelee, toteutuuko joku noista kohdista? Kun tuohon kysymykseen käsittäkseni vastaus voi käytännössä olla eri jo Suomessa ja Ruåtsissa identtisille tapauksille. Toivottavasti ulkomaalaislaki avaa, mitä on 'muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu' tai 'humanitääriset syyt', nuo nyt ovat sellaista liirumlaarumia, että kenestä vain voidaan tehdä myönteinen päätös. Toivottavasti ohjeet ovat selvät, ettei tuo nyt ole ihan käsittelijästä kiinni. 'Mut ku sillä on niin kauniit silmätkin...'.

Soveltaako Tanska pisteytysjärjestelmää humanitäärisille mamuille, siis pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin? Eikös se olisi jo kansainvälisten sopimusten vastaista.

Monikulttuurisekoilun taustalla on silkka primitiivinen ksenomania. Tummaihoinen maahanmuuttaja on jotain alkukantaisen ihanaa, jota on saatava paljon ja vaikka väkisin. Jos afrikkalaisten maahantuontia voidaan vauhdittaa jollakin järjellisen kuuloisella argumentilla, sen mukavampaa.

Vaikken olekkaan ihan varma, mitä ksenomania tarkoittaa, niin tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, mikä minua JH-a:ssa närästää. Lutunen teiniangstinen yleistys jonkun epämääräisen porukan asenteesta tahi mielipiteistä jostain rivien välistä muodostettuna. Väitän, ettei Jussikaan löydä tuollaista kenenkään teksteistä hakemallakaan. Vastaavasti siis varaan itselleni oikeuden pitää halla-aholaisia tarkoituksellisesti mamuja mustamaalavana pelkästään negatiivisia asioita esiin tuovana jenginä. Vastaavasti rivien väleistä lukien jopa rasisteina.

JHa:lla on pointtinsa toki, mutta niin on vellihousulaisillakin. Ei tämäkään asia ole mustavalkoinen.

Tuossa pisteytysjärmestelmässä minua hieman häiritsee tuo itsekäs rusinat pullasta -menttaliteetti. Kuvittelisin että, jos 'uppoava länsi' green card shoppailee Daespoon lanseeraamista roskamaista kaikki koulutetut ja kielitaitoiset oman työvoimapulansa paikkaamiseen, niin eikö niiden roskamaiden ole entistä vaikeampi jäljelle jäävällä retalejengillä saada mitään kehitystä aikaan.

t. hanu

 

[1936]

Kuka määrittelee, toteutuuko joku noista kohdista?

Viranomaiset sen tekevät. Tiedonsaanti on nykymaailmassa aika helppoa ja maatietopalvelun informaatio pitkälle paikkaansapitävää. Jokainen hakemus tottakai käsitellään yksilöllisesti, mutta jos esimerkiksi hakija on Mogadishusta niin kriteerit täyttyvät varmasti. Sama Ruotsissa.

Hakijan kertomus on aika helposti todennettavissa (siis onko kotoisin Mogadishusta) käytettävissä olevan faktan avulla.

Tanskan pisteytyssysteemistä en osaa sanoa. En ole tutustunut siihen, tai kriteereihin miten Tanskassa oleskeluvan kriteerit kansainvälisen suojelun kohdalla toteutuvat.

 

[Cube]

Vaikken olekkaan ihan varma, mitä ksenomania tarkoittaa, niin tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, mikä minua JH-a:ssa närästää. Lutuinen teiniangstinen yleistys jonkun epämääräisen porukan asenteesta tahi mielipiteistä jostain rivien välistä muodostettuna. Väitän, ettei Jussikaan löydä tuollaista kenenkään teksteistä hakemallakaan. Vastaavasti siis varaan itselleni oikeuden pitää halla-aholaisia tarkoituksellisesti mamuja mustamaalavana pelkästään negatiivisiä asioita esiintuovana jenginä.

Jep. Halla-aholle todistusaineistoksi tuntuvat kelpaavan kaikenlaiset epämääräiset ja yliyksinkertaistetut käsitykset muiden - eli "suvaitsevien" - mielipiteistä. Esimerkkinä tämä scriptan teksti, jonka hän on itse(?) nostanut peräti tärkeimpien kirjoitustensa joukkoon. Eihän tuossa ole kuin pari todella epämääräistä epäsuoraa lainausta maahanmuuttajilta, jotka hän sitten repii kappaleiksi. Toinen Halla-ahon kritisoima kommentti on otettu kerrostalopalon vuoksi ilmeisen järkyttyneeltä afrikkalaiselta, jonka voisi olettaa olleen tuolla hetkellä varsin irrationaalisella tuulella - mikäli Halla-ahon täysin vailla lähdettä tarjotut heitot pitävät ylipäätään paikkansa. Toinen Halla-ahon paheksuma kommentti on puolestaan peräisin "rinkebyläiseltä somalilta" ja Halla-aho oli kuullut sen televisiosta "joitakin vuosia sitten". Bravo, Halla-aho, bravo.

Samaan aikaan H-a vaikuttaa pitävän (korjatkaa, jos olen väärässä) täysin tyhjinä sosiologien jne. analyyseja rakenteellisesta rasismin syistä ja vaikutuksista. Tämän vaikutelman lukija saa ainakin kirjoituksesta "Mustien ja valkoisten tuloeroista", jonka hän on myöskin nostanut tärkeimpien tuotostensa listalle.

"Vastaukseksi eivät kelpaa rasistiset piilorakenteet ja piilosyrjintä. Jos ne ovat piilossa, miten niiden olemassaolo voidaan todentaa?"

Ei tuo lähestymistapa kovin vakuuttava ole ja jälkimmäinen kirjoituksen luulisi saavan aikaan facepalm-fiiliksen lähes kaikissa Yhdysvaltoja vähänkään tarkemmin tuntevassa lukijassa.

Noista kirjoituksista on kulunut kuitenkin useampi vuosi, joten tasapuolisuuden nimissä luin Halla-aholta uudemmankin (uusimman) tekstin, vaikka hän ei sitä ainakaan vielä ole nostanut tärkeimpien listalleen. Kirjoituksen nimi on "Kollektiivista itsekkyyttä" ja siinäkin harrastetaan sen verran rahvaanomaista filosofointia, että elitistikin herkistyi.

"Kollektiivinen itsekkyys, omien suosiminen vieraiden kustannuksella, hienosti sanottuna etninen nepotismi, on mahdollista vain, jos on olemassa kollektiivi, jonka sisällä tätä itsekkyyttä toteutetaan. Tunnustamalla kollektiivisen itsekkyyden olemassaolon, ja hyökätessään sitä vastaan, suvaitsevaisto siis implisiittisesti tunnustaa myös kieltämänsä kollektiivin eli kansakunnan olemassaolon.

Jos maailma koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi aivan yhtä laupeaa ja epäitsekästä kuin riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen. Jos maailma todella koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi paitsi yhtä laupeaa ja epäitsekästä myös subsidiariteettiperiaatteen nojalla järkevämpää ja kustannustehokkaampaa."

MIND -> BLOWN

Vai olisiko sittenkin niin, että kukaan ei varsinaisesti ole sitä mieltä, että suomalaisia ahdingossa olevia ei pitäisi auttaa lainkaan? Kyse on yksinkertaisesti siitä, että joidenkin mielestä pitää auttaa myös muita. Helsinkiläisen kodittoman auttaminen on varmasti tärkeää, mutta helsinkiläisen kodittoman ongelmat eivät kuitenkaan ole yksi yhteen riodejaneirolaisen kodittoman ongelmien kanssa. En ole mikään asiantuntija, mutta kodittomuus tuskin kovin usein on pääasiallinen peruste ihmisen pakolaisuuteen.

Tässä nyt muutama tarkennettu ongelma Halla-ahon kirjoituksissa, kun niiden perään niin kiivaasti huudeltiin. Jos näistä tulee sanomista (ja varmasti tulee), niin yritän parhaani mukaan vastailla, mutta kovin monen opetuslapsen kanssa en jaksaisi alkaa vääntämään, koska olennaisempaakin tekemistä valitettavasti löytyy.

 

[Jussih]

Ulkomaalaislaki

37 §
Perheenjäsen

Edellä 1 momentissa määriteltyyn lapseen rinnastetaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä, mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi). Rinnastaminen edellyttää lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. (11.6.2010/549)

Boldattu kohta. Mitä luulet, onko tälläistä helppo väärentää?

Minä en kaikessa yksinkertaisuudessani jaksa ymmärtää, miten ulkomaalaislain perusteella viranomainen voi väittää, että positiivisia päätöksiä on tehtävä, koska ei ole perusteita negatiiviseen. Kaiketi tuo laki on kirjoitettu juuri niin päin, että maahanpyrkijän on näissä tapauksissa todistettava erilaisia asioita (mm. boldaus), ja jos hän ei siihen kykene, voidaan katsoa, ettei positiiviseen päätökseen ole syytä. Laki ei siis velvoita viranomaisia todistamaan yhtään mitään, vaan maahan pyrkijän. Jos viranomaiset eivät asiaa käsittele tältä pohjalta, he syyllistyvät ilmeisesti vähintäänkin tuottamukselliseen virkavirheeseen (todennäköisemmin kuitenkin tahalliseen, koska veikkaan, että näitä asioita käsittelee keskimääräistä useammin vasurinäkökulman omaavia kukkahattutätejä, joille mikä tahansa tokosyy positiiviseen päätökseen on riittävä).

 

[1936]

Minä en kaikessa yksinkertaisuudessani jaksa ymmärtää, miten ulkomaalaislain perusteella viranomainen voi väittää, että positiivisia päätöksiä on tehtävä, koska ei ole perusteita negatiiviseen.

Onhan tuo ristiriitainen tilanne. Kaiketi viranomainen kuitenkin katsoo, että se on viranomaisten ongelma jos ei pystytä omia säädöksiä toteuttamaan. Uskomatonta kyllä ettei näihin muutoksiin koskaan varustauduta ajoissa.

 

[ms.qvist]

Olisko tästä ko. politiikasta jotain näyttöäkin? Ittellä on paha tapa olla luottamatta erinäisten nimimerkkien mutuun oli ne nimimerkit keitä hyvänsä.

Kelpaako tämä näytöksi:

"Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikka

* Maahanmuuttajan kohdalla positiivinen erityiskohtelu on sallittua esimerkiksi työhönotossa. Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että henkilöstön rakenne heijastaa kaupungin väestörakennetta. Väestörakenteen muutos merkitsee sitä, että monikulttuurisen viestinnän taidot ja maahanmuuttoon sekä maahanmuuttajien asemaan liittyvien kysymysten tuntemus ovat tärkeitä yhä useammassa tehtävässä. Nämä tekijät tulisi huomioida myös työhönottokriteereitä laadittaessa. Tällä tavoin vahvistetaan monipuolista osaamista ja asiakaslähtöisyyttä kaupungin organisaatiossa." (lähde: wiki.)

Tai tämä:

"Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa (pdf-tiedosto/Helsingin kaupunki):

Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."

Jota perustellaan esim. seuraavalla tavalla (lähde sama kuin yllä):

"Positiivinen erityiskohtelu on sallittua, jos siihen on objektiiviset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet ja jos se on oikeassa suhteessa tavoiteltavaan etuun."

Ja samaa harrastetaan myös koulutoimessa:

"Helsingissä on jo käytössä positiivisen diskriminoinnin määräraha, eli että maahanmuuttajavaltaiset koulut saavat vähän enemmän rahaa esimerkiksi kouluavustajien palkkaamiseen. Olemme ajaneet budjettineuvotteluissa tämän rahan lisäämistä. Toinen keino on oppilaaksiottoalueiden yhdistäminen, eli että jatkossa lapset jakautuisivat vähän isommalta alueelta nykyistä useampaan kouluun." (lähde: Vihreälanka artikkeli: Pitääkö kouluissa olla mamukiintiöt, Mari Puoskari?)

Tämä on tietty tietyllä tapaa järkevää toimintaa mutta viekö se samalla liikaakin resursseja pois toisaalta, muilta avuntarvitsijoilta? Syrjäytyneiltä suomalaislapsilta tms.?

vlad.

 

[Vellihousu]

"Pariisin palosta"
"Mustien ja valkoisten tuloeroista"
"Kollektiivista itsekkyyttä"

Minäkin sanon nopeasti muutaman sanan kirjoituksista jotka nimimerkki Cube tänne ystävällisesti linkitti. Ensimmäinen, "Pariisin palosta", on sisällöltään täysin hillitön jo avauslauseestaan ("Pariisissa paloi taas tänään kerrostalollinen afrikkalaisia") lähtien. Seuraavassa kappaleessa Halla - Aho kyllä väittää ettei kirjoituksen tarkoituksena ole sanoa "että tulipalossa kuolevilla afrikkalaisilla ei olisi väliä", mutta muutamat myöhemmät todistelut antavat ymmärtää että ränsistyneessä kerrostalossa asuminen oli mitä suurimmissa määrin afrikkalaisten oma vika, koska he maksattavat asumisensa veronmaksajilla: "Afrikkalaisen suurperheen kolmen huoneen rottainen luukku on lahja työtä tekeviltä ja veroja maksavilta ranskalaisilta ihmisiltä. Ilman tätä almua afrikkalaisella suurperheellä ei olisi minkäänlaista asuntoa." Tämän jälkeen teilaus huipentuu: "Jos afrikkalainen suurperhe pitää sietämättömänä sitä, että sille annetaan vastikkeetta vain kolmen huoneen asunto huonolta alueelta, sen on syytä muuttaa pois Ranskasta. Kukaan ei ole kutsunut afrikkalaista suurperhettä Ranskaan. Se on tullut Ranskaan vapaaehtoisesti."

Vaikea uskoa että kyseisen tekstin kirjoittaja on todella oppiarvoltaan tohtori.

Tekstin varsinaisesta pointista olen toki johonkin mittaan Halla - Ahon kanssa samaa mieltä eli sosiaaliasujan tulee tyytyä siihen mitä annetaan ellei tee asumisensa eteen töitä. Valitettavasti pointti vain jää äärimmäisen esimerkin ja sen räikeän asenteellisen käsittelyn alle: jos huonokuntoinen talo palaa asukkaiden ympäriltä, niin kai silloin JUMALAUTA on oikeus vähän rutista ranskalaisten veronmaksajien "lahjasta" (ellei sitten pystytä osoittamaan että siirtolaiset ovat itse aiheuttaneet palon kuten ei tässä tapauksessa käy). Kohta jossa Halla - Aho kuvailee omaa kiitollisuuttaan äitiyspakkauksien mukana tulleista potkupuvuista, hipoo jo kuvottavuuden rajoja ja todistaa ettei Halla - Aholla näytä olevan mitään kykyä tai halua edes alkeellisella tasolla eläytyä toisten ihmisten asemaan. Näin ollen hän ei ole nähdäkseni pätevä myöskään käsittelemään maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä; ymmärrys ihmisyydestä on niin kertakaikkisen vajaata.

Myös toinen teksti "Mustien ja valkoisten tuloeroista" on hupaisa, joskin eri syistä. Joku jo aiemmin totesikin että oleellista ei ole aina se mitä Halla - Aho kirjoittaa vaan se mitä hän jättää kirjoittamatta. Tässä kirjoituksessa hän sivuuttaa ilmeisen tahallisesti Yhdysvaltain historian merkityksen siinä miksi valkoisten ja mustien tuloerot ovat mitä ovat. Jenkeissä harjoitettiin paikoin hyvinkin aktiivista rotuerottelupolitiikkaa vielä 60 - ja 70 - luvuillakin ja olisi haihattelua väittää ettei tällä olisi vielä nykypäivänäkin vaikutusta siihen millaisina mustat kokevat oman asemansa ja mahdollisuutensa. Ghetoista ei lähdetä helposti ulos kun sinne on vuosikymmenten myötä juurruttu vaikka mahdollisuudet olisivatkin näennäisen tasapuoliset.

Kolmatta tekstiä "Kollektiivista itsekkyyttä" olenkin jo aiemmin käsitellyt mutta huomautetaan vielä: minulle tekstiltä putoaa pohja toisen kappaleen ensimmäisen lauseen "Yksi suvaitsevais-monikultturistisen maailmankuvan keskeisistä pilareista on se, että "kansa" (merkityksessä "kansakunta") ei ole mikään luonnollinen viiteryhmä tai yksikkö vaan parisataa vuotta vanha, ties keiden perkeleiden pahat mielessään kehittämä keinotekoinen konstruktio" myötä. Jos ja kun Halla - Aho väittää että jonkin ihmisryhmän/koulukunnan maailmankuvan "tukipilareihin" kuuluvan moisen väitteen, niin eikö tämä väite olisi hyvä todentaa jotenkin? Onko joku jossakin sanonut tai kirjoittanut noin vai onko kyseessä Halla - Ahon oma käsitys? Nyt vaikutelmaksi jää että kyseessä on jälkimmäinen jolloin Halla - Ahon todistelulla ei ole mitään yleispätevää arvoa. Hän vain todistelee omaa "nuivuuttaan" itselleen.

Näiden kolmen tekstin perusteella tekisi jo mieli huolestua siitä että tämä mies on äänestetty eduskuntaan, mutta toisaalta, koska ne ovat vain pieni otanta hänen tuotannostaan, en vielä heittäydy negatiiviseksi.

 

[peruna]

Viitaten tuohon "Pariisin palosta"-teksteihin, niin Halla-aho ei mainitse sanallakaan sitä, että myös kotimaiset itkevät siitä, että heidän almut eivät ole riittävän hyviä.

Siis, tekstin yksi ulottuvuus on se, että meidän pitäisi käyttää vain niitä palveluita joihin meille on varaa ja tässä nyt käytetään esimerkkinä rinkebyläistä somalia:

Halla-aho kirjoittaa:

"Rinkebyläinen somali ruikutti joitakin vuosia sitten televisiossa, että afrikkalaiset dumpataan Tukholman lähiöihin, ja että heillä pitäisi olla oikeus asua keskustassa kuten muillakin. Ihmettelin, mitä ihmettä närkästynyt somali tarkoitti tällä "oikeudella". Eihän mikään estä somalia hankkimasta asuntoa Tukholman keskustasta samoilla ehdoilla kuin muutkin. Koska muutakaan selitystä en keksinyt, oletin hänen tarkoittavan, että hänellä on ihonvärinsä nojalla oikeus saada ilmaiseksi se, mistä toisenväriset joutuvat maksamaan kalliisti."

En ymmärrä miksi Halla-aho ei vie tätä argumenttiä sen loogisen loppuun eli miksi hän ei tuomitse kaikkia ihmisiä, jotka ruikuttavat huonosta sijainnista.
Jos hän veisi argumenttinsa loogiseen lopppun, olisi Halla-aho aidosti huolissaan siitä, että ihmiset väärin keinoin muuta tietylle asuinseudulle. Kuitenkin kun Halla-aho keskittyy vain afrikkalaisiin, niin siinä on jo mukana tiettyä syrjintää:

Halla-ahon mielestä se on fine, että valkoinen itkee talonsa puolesta, mutta herra jestas jos musta itkee niin se on paha juttu. Halla-aholla on siis eri standardit eri "ihmisryhmille".

Kenen mielestä tämä on hyvä juttu?

Joku voi sitten tietenkin kumota tämän osoittamalla kirjoituksen, jossa Halla-aho kohtelee kaikkia ihmisiä samoilla standardeilla. Olen valmis myöntämään, että olen väärässä.

Halla-ahon tekstin pätkä toimii myös hyvin esimerkkinä siitä kuinka tärkeää on muistaa se mistä EI kirjoitetat.

 

[Daespoo]

Jos nyt aloit puhumaan somalialaisten perheenyhdistämisistä, niin se on eri asia. Helpompi olisi varmasti myöntää olevansa väärässä ja sen jälkeen vaihtaa sitten keskustelun aihetta.

Mielestäni sanoin sen suht selvästi että puhuin myöhemmin oleskelulupahakemuksista, turvapaikan hakijoiden suhteen minulla oli väärä käsitys luvuista.

Tähän pitäisi vastata maahanmuuttovirasto. Kyllähän somaleita ja irakilaisia palautetaan jos he ovat turvallisilta alueilta kotoisin. Tämän vuoksi tehdään myös kielitestejä väärinkäytösten välttämiseksi.

Miten todistetaan mistä mamut ovat kotoisin tarkkaan ottaen? Eikö ole kaikkien etu väittää olevansa alueelta jossa on ns. paha tilanne?

Tämähän ei ole oleskeluvanhakijan ongelma, vaan viranomaisten pitää silloin lisätä niitä resursseja, että kasvattilasten kohdalla lain määräämä selvitys ja todistus voidaan tehdä. Syyskuun lakimuutosten jälkeen perheenyhdistäminen tapahtuu tosiaan lähtömaassa ja matkat on kustannettava itse. Voipi olla, että kasvattilasten (ne jotkä sisältää väärinkäytös-aikeita) putoaa tätä myötä.

Se on järjestelmäongelma ja myöskin muutettavissa helposti käytännössä siten että todistustaakka on hakijalla, ei viranomaisella. Eli jos hakija ei pysty todistamaan että kyseessä on kasvattilapsi niin perheenyhdistäminen ei käy.

 

[hanu]

Viranomaiset sen tekevät. Tiedonsaanti on nykymaailmassa aika helppoa ja maatietopalvelun informaatio pitkälle paikkaansapitävää. Jokainen hakemus tottakai käsitellään yksilöllisesti, mutta jos esimerkiksi hakija on Mogadishusta niin kriteerit täyttyvät varmasti. Sama Ruotsissa.

Hakijan kertomus on aika helposti todennettavissa (siis onko kotoisin Mogadishusta) käytettävissä olevan faktan avulla.

Tanskan pisteytyssysteemistä en osaa sanoa. En ole tutustunut siihen, tai kriteereihin miten Tanskassa oleskeluvan kriteerit kansainvälisen suojelun kohdalla toteutuvat.

Tätähän minä juuri tarkoitin tällä liirunlaarumilla. Juu ei. Siis viranomaiset päättävät, no tuohan oli nyt selvä. Mutta voisiko 1936 tai joku muu minua valistuneempi kansalainen oikeasti kertoa tai linkittää nuo kriteerit, millä perusteilla se päätös tehdään. Se on hieno puhua Mogadishusta, osin ymmärrän sen, vaikkakin sielläkin turvallisia palautettavia on, vaikea on vaan sanoa sitä turvallisuutta enää kun ehtivät sinne.

Mutta vaikkapa Irak ja Iran, länsinaapurit palauttavat, me emme. Samalle alueelle, eli turvallisen alueen tulkinta on eri. Tanskasta myös oikeasti haluaisin tuollaisen arvostamani (*) kirjoittajan tulkinnan. Vai onko minulla puutteita kyvyssäni tulkita lehdistä ja internetistä kauhomaani informaatiota?

t. hanu

(*) siis oikeasti, olen oppinut sinulta paljon ja arvostan, että viitsit ampua alas näitä pahimpia 'nettitotuuksia' kerran kerrasta jälkeen, olisin varmaan mennyt halpaan ilman korjauksiasi monesti, kun oma kompetenssi tai viitseliäisyys ei riitä asioiden selville ottamiseen.

 

[1936]

Mielestäni sanoin sen suht selvästi että puhuin myöhemmin oleskelulupahakemuksista, turvapaikan hakijoiden suhteen minulla oli väärä käsitys luvuista.

Asia selvä.

Miten todistetaan mistä mamut ovat kotoisin tarkkaan ottaen? Eikö ole kaikkien etu väittää olevansa alueelta jossa on ns. paha tilanne?

Hyvä kysymys. Olen ollut mukana maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa. Yksinkertaisin keino on kysellä tarkkaan miltä alueelta hakija on : esimerkiksi vaikka Mogadishusta tulevalta kysytään tarkkaan miltä kadulta, mitä maamerkkejä lähellä on ja pyydetään näyttämään kartalta missä koti on sijannut.

Tarkentavat kysymykset myös alueen merkkihenkilöistä jne paljastavat aika hyvin onko hakija oikeasti sieltä mistä väittää olevansa. Harjoitellahan näihin puhutteluihin voi, mutta tiedon määrä, joka maahanmuuttovirastolla on käytössään on niin valtava ettei systeemiä kovin helppoa ole murtaa.

Seuraavaksi tulevat kielitestit. Migri järjestää hakijoille kielitestejä, joissa tietyn alueiden ekspertit kertovat heti puheesta miltä alueelta hakija on kotoisin. Sama tilanne kuin suomalainen laitettaisiin kielitestiin - turkulaisen on vaikea matkia savolaista.

Se on järjestelmäongelma ja myöskin muutettavissa helposti käytännössä siten että todistustaakka on hakijalla, ei viranomaisella. Eli jos hakija ei pysty todistamaan että kyseessä on kasvattilapsi niin perheenyhdistäminen ei käy.

Tässä on nyt kyse siitä, että järjestelmä ei ehdi käsitellä näitä todisteita, vaikka ne on jo hankittu.

 

[1936]

Se on hieno puhua Mogadishusta, osin ymmärrän sen, vaikkakin sielläkin turvallisia palautettavia on, vaikea on vaan sanoa sitä turvallisuutta enää kun ehtivät sinne.

Käsittääkseni Migrin maatietopalvelu saa viikottain tietoa näiden alueiden tilaanteesta, esim. eri järjestöiltä, jotka siellä toimivat. Toinen tiedonlähde EU-mailla on usein UNHCR:n suositukset ja ohjeistukset turvallisista alueista.

Mutta vaikkapa Irak ja Iran, länsinaapurit palauttavat, me emme. Samalle alueelle, eli turvallisen alueen tulkinta on eri.

Kyllä Suomestakin palautetaan Irakiin. Olemme tässä asiassa itseasiassa seuranneet Ruotsin mallia. Ruotsi aloitti käännyttämällä kurdeja Pohjois-Irakiin. Osassa Irakia onkin jo turvallista. Suomi seurasi perässä Ruotsin esimerkkiä kun alueet oli todettu turvallisiksi.

Oli aika jolloin Irakissa ja Somaliassa tilanne oli vielä pahempi kuin tällä hetkellä. Näiden maiden kansalaisuus tarkoitti miltei automaattisesti (jos ei Dublin-tapauksia) myönteistä päätöstä. Nykyään ei ole enää näin, edes somalien kohdalla. Toki Mogadishu esimerkiksi on alueena erittäin epävakaa edelleen.

Tanskasta myös oikeasti haluaisin tuollaisen arvostamani (*) kirjoittajan tulkinnan. Vai onko minulla puutteita kyvyssäni tulkita lehdistä ja internetistä kauhomaani informaatiota?

Kiitos vaan palautteesta. Perehdyn Tanskan malliin ja palaan asiaan. Saatavillani on varmasti luotettavaa informaatiota asiasta.