Halla - Aho nostaa mielestäni esiin todellisen ongelman, jonka olen itsekin tässä ketjussa jossain välissä maininnut eli sen että koulutusjärjestelmä ei enää aikoihin ole vastannut työelämän aitoja tarpeita. Se (jätän häveliäästi mainitsematta Halla - Ahon oman koulutuksen ja sen suhteen työelämään) on varmasti yksi keskeisimmistä syistä heikentyvään huoltosuhteeseen ja koskee uskoakseni sekä suomalaisia että mamuja. Halla - Ahon (suomalaisten kannustaminen lapsentekoon, nuorison ohjaaminen lukioiden sijasta ammatilliseen koulutukseen) eivät ole kovin omaperäisiä eivätkä mielestäni edes realistisia, toki nekin ovat tyhjää parempia. Toisessa samaa aihetta sivuavassa kirjoituksessaan ("Yltyvästä työvoimapulasta") hän tosin menee pidemmälle ja ehdottaa kehitysapuun kanavoitujen veromiljoonien ohjaamista mieluummin suomalaisten lapsenteon tukemiseen. Tätä ehdotusta pidän oikeasti outona, paitsi lievän fasismi - fiban vuoksi, myös siksi että suomalaisten lisääntyvä lapsentekohan heikentäisi huoltosuhdetta yhtä lailla. Ratkaisu on siis kovin näennäinen.
Se on totta, että välttämättä läheskään kaikki Halla-ahon ehdottamat ratkaisut eivät ole joko a) toteuttamiskelpoisia b) salonkikelpoisia - erityisesti kohdan b) määritteleminen onkin huomattavasti vaikeampaan. Mikä on salonkikelpoinen ratkaisu ja mikä ei, kyse on paljonkin arvomaailmoista ja siitä millaisena näkee toimivan yhteiskuntarakenteen. Onko järkevää panostaa nykymuotoiseen sosiaalitukeen vai karsia sitä ja tätäkautta koettaa ohjata ihmiset tekemään myös sitä "paskaduunia" (huom: minusta mikään duuni ei ole paskaduunia, olen varmasti tehnyt itsekin sellaista duunia, jota muut eivät joko viitsi tehdä tai halua tehdä ja koulutuksen päätyttyä teen suurella todennäköisyydellä työtä, josta huomattava osa kieltäytyisi vaikka muuta vaihtoehtoa ei olisi kuin kyseinen työ).
Olen aina puhunut/kirjoittanut yhteiskunnan vähäosaisten puolesta ja olen sitä mieltä, että myös heitä on kuunneltava mutta avoimeen keskusteluun olisi syytä ottaa myös mahdollisuus muokata sosiaaliverkkoamme toisenlaiseksi, yhtälailla tukevaksi mutta myös kannustavaksi - siten että se kannustaisi kantaväestöä omatoimisuuteen kuin myös maahamme muuttavia "mamuja". Minusta järkevää toimintaa olisi esim. se, että kannustettaisi työntekoon ja annettaisi työttömille mahdollisuus tienata edes hiukan työttömyyskorvauksen päälle ilman, että korvaus putoaa pois. Tämä varmasti kannustaisi ainakin osaa hakeutumaan takaisin työelämään tai ainakin kokeilemaan muitakin vaihtoehtoja kuin sen kotona istumisen/makaamisen. Jokainen teko, jolla koetetaan tavalla tai toisella parantaa työllisyyttä ja työttömien työhaluja on mielestäni kokeilemisen arvoinen.
(Positiivinen uutinen: Viimeisimpien tilastojen mukaan viime vuonna masennuksen takia jäi eläkkeelle vähemmän väkeä kuin sitä edellisenä vuonna. Toivottavasti trendi on jatkossakin laskeva. lähde: Motiivi).
Vaikea kysymys onkin sitten se, että kuinka ohjata peruskoululaisia valitsemaan lukion sijaan ammatillinen koulutus? (Niin se Halla-ahon omakaan koulutus ei ehkäpä tuotanto-taloudellisesti ole se paras mahdollinen, point taken). Olisiko lukioiden normeja tiukennettava? Olisiko pyrittävä markkinoimaan entistä enemmän ammatillisia aloja peruskoululaisille? Missä määrin AMK vie peruskoululaisten haluja opiskella "vain" ammatillisissa oppilaitoksissa - kirjainyhdistelmä AMK merkitsee monille kuitenkin hiukan parempaa statusta kuin lvi-asentaja ammattioppilaitoksessa? Haetaanko lukioon sen tähden koska kaverit hakevat vaikka oma kiinnostus ei välttämättä kohdistuisikaan sinne? Olisiko syytä panostaa opintojeohjaukseen nykyistä enemmän - mikä sen laadullinen taso on? Varmasti heittelee kautta maan. Kun suomalaisien peruskoululaisten kohdalla tilanne on jo näin haastava (ja esimerkkini sisälsivät vain murto-osan todellisesta ongelmakentästä) mikä tai millainen se on ulkomaalaisen kohdalla, joka ei ole kunnolla integroitunut yhteiskuntaamme? Tässä kohdin ulkomaalaisille tulee asettaa tietyt standandit ja pyrkiä katsomaan, että tarpeet ja tavoitteet kohtaavat. En ole kieltämässä koko maahanmuuttoa mutta rajoittamassa sitä ja etsimässä väyliä joiden avulla löytää edes jotakuinkin optimaalinen tilanne jossa tarve ja halut kohtaavat toisensa.
Syntyvyyteen en ota kantaa, koska - hmmm - suhtautumiseni kakaroihin on muutenkin nuiva. Mutta kumpi vaihtoehto on parempi: hankkia maahan ulkomaalaisia tekemään töitä 15 vuoden kuluttua (tarve on suuri jo silloin tai jopa sitä ennen) tai kasvattaa syntyvyyttä nyt ja saada jälkipolvi työikään vasta 20-25 vuoden kuluttua? Vaikea kysymys? Jälkimmäisen kohdalla voidaan ainakin todeta, että sukupolvi on suurelta osin integroitunut yhteiskuntaamme mutta entäpä ensimmäinen ryhmä?
No - Halla-aholla on nyt etsikkohetkensä näyttää mihin hän kritisoinnin oheen pystyy. Odotan häneltä tekoja puheiden sijaan - tai ainakin hyvää yritystä oman asiansa eteenpäinviemiseksi eduskunnassa. Yksin hän ei siihen pysty, joten hän kaipaa selkeää tukea omalta ryhmältään ja kenties vielä muistakin ryhmistä, jotta ehdotukset ovat todella vakavastiotettavia.
vlad.